Valtimo

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Valtimosta anatomisena käsitteenä on erillinen artikkeli.
Valtimo
Valtimo.vaakuna.png Valtimo.sijainti.suomi.2008.png

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°40′45″N, 028°48′50″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta
Kuntanumero 911
Hallinnollinen keskus Valtimon kirkonkylä
Perustettu 1910
Kuntaliitokset Nurmes (2020)
Kunnallisvero ?
Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori suurin 2022 [2]
Kunnanjohtaja Leena Mustonen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[3]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • Vihr.
 • KD

11
5
2
1
1
1
Valtimo.fi

Valtimo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu [4] ihmistä,[4] ja sen pinta-ala on [1] km², josta 0,00 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ””, asukasta/km². Valtimo on väkiluvultaan Pohjois-Karjalan maakunnan pienin kunta.

Valtimon naapurikunnat ovat Nurmes, Rautavaara ja Sotkamo.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylä-Valtimon maalaismaisemaa 2007.

Valtimon kunnan maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita ja vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Jäämassa ei runsaan kilometrin paksuudestaan huolimatta tasoittanut vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: ”Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen.” Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä kannaksella harju- ja kangasmaastossa, ja sen laella on kaunis puukirkko.

Valtimolla on kahdeksan Natura-kohdetta: vanhoista metsistään tunnetut Syvälampien alue, Simanaisenlehto, Pykäläkangas, Piilopirtinaho-Marjomäki ja Murtovaaran alueen vanhat metsät, Kansikkovaaran ja Jysmänvaaran aarniometsät sekä Kuoppasuon luonnontilainen aapasuo .[5]

Lähes koko Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesistöön. Valtimon kunnan alueella on osittain tai kokonaan 153 järveä. Niistä suurimmat ovat Haapajärvi, Koppelojärvi ja Valtimojärvi.[6]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elomäki, Haapakylä (kirkonkylä), Halmejärvi, Hirsikangas, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo (Koppelojärvi), Nuolijärvi, Pajukoski, Puukari, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisemakyliä ovat Karhunpää, Rasimäki ja Ylä-Valtimo.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Valtimolla oli 2 218 asukasta, joista 997 asui taajamissa, 1 202 haja-asutusalueilla ja 19 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Valtimon taajama-aste on 45,3 %.[7] Valtimon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Valtimon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2011 lopussa 997 asukasta.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa., pronssiesineitä ajalta 600–200 eaa. ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.

Valtimon kunta perustettiin vuonna 1910. Syyskuussa 2010 kunta vietti satavuotisjuhlaansa.[9]

Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. Vielä 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki 1600–1700-luvun vaihteessa vaikuttaneen kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon[10].selvennä Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.

Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittaavat nimet, kuten mm. Halme-alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi-alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa).

Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946–1950 välisenä aikana 1 100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä, ja näitä kielentaitajia on Valtimolla edelleen.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanjohtaja vuodesta 2013 alkaen on Leena Mustonen.[11] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[3]

Lieksa, Nurmes ja Valtimo päättivät vuonna 2007 tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman.[12] Vuonna 2014 Lieksa olisi halunnut kuntaliitoksen, mutta Valtimo ja Nurmes äänestivät sitä vastaan.[13]

Huhtikuussa 2019 päätettiin että Valtimo liitetään Nurmekseen vuoden 2020 alusta alkaen.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat maanrakennusyritys J ja P Timonen, koneiden ja laitteiden agentuuritoimintaa harjoittava Tomaki Services ja Ylä-Karjalan hoitokoti.[15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Valtimon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 019
1985
  
3 880
1990
  
3 637
1995
  
3 370
2000
  
3 002
2005
  
2 671
2010
  
2 458
2015
  
2 324
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valtimolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Valtimon alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[18]

Valtimon nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtimo-päivät eli Valtimon kesäpäivät: 3-päiväinen pitäjätapahtuma heinäkuisena viikonloppuna.
  • Praasniekat helluntaina ja juhannuksena

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtimon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla siansoosi ja perunat sekä majavapaisti pihlajanmarjahyytelön kera.[19]

Tietoliikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Ylä-Karjalan alueella on toiminut Oppiva Ylä-Karjala -projekti. Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella toimiva sähköinen kansalaisverkko. Kansalaisverkon käyttäjät voivat muun muassa julkaista omat internet-kotisivunsa ilmaiseksi.

Tunnettuja valtimolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laine, O. I. (toim.): Karjalan vaaroilta. Helsinki: Otava, 1963.
  • Valtimo. Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry, 1994. ISBN 952-90-6060-2.
  • Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja. WSOY, 1971. ISBN 951-0-08803-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 1,2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. 2,0 2,1 Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  3. 3,0 3,1 Kuntavaalit 2017, Valtimo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  4. 4,0 4,1 4,2 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  5. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain (myös linkatut alisivut) Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Viitattu 11.10.2018.
  6. Valtimo jarviwiki.fi. Järviwiki. Viitattu 11.10.2018.
  7. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  8. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  9. Valtimon kuntaesittely
  10. Valtimo.fi
  11. Leena Mustonen Valtimon kunnanjohtajaksi Karjalainen. 4.3.2013. Viitattu 14.1.2018.
  12. Karjalainen 16.1.2007.
  13. Nurmes ja Valtimo torppasivat kuntaliitoksen Karjalainen. 27.10.2014. Viitattu 14.1.2018.
  14. Nurmes hyväksyi kuntaliitoksen Valtimon kanssa 25.4.2019. Yleisradio. Viitattu 24.5.2019.
  15. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  17. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta
  19. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134–135. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]