Kontiolahti

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kontiolahti
Kontiolahti.vaakuna.png Kontiolahti.sijainti.suomi.2008.png

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°46′N, 029°51′E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 276
Hallinnollinen keskus Kontiolahden kirkonkylä
Perustettu 1873
Kokonaispinta-ala 1 029,82 km²
112:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 799,64 km²
– sisävesi 230,18 km²
Väkiluku 15 123
76:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 18,91 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 21,1 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 17,9 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 97,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 20,50 %
225:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Jere Penttilä
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • Vihr.

12
12
6
3
2
www.kontiolahti.fi

Kontiolahti (epäv. ruots. Kontiolax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 15 123 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 029,82 km², josta 230,18 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 18,9 asukasta/km². Valtatie 6 kulkee Kontiolahden kuntakeskuksen kautta, josta on sitä pitkin naapurikaupunki Joensuuhun matkaa noin 20 kilometriä. Kontiolahti on jo usean vuoden ajan ollut asukaslukuunsa nähden väestöltään yksi Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen nopeimmin kasvavia kuntia. Kasvua selittää pitkälti Joensuun kaupungin läheisyys ja sijainti päätien varrella.

Kontiolahdella oli Kontiorannan varuskunta 31.12.2013 asti sekä Pohjois-Karjalan rajavartiosto Onttolassa.

Kontiolahti valittiin vuonna 2003 Suomen luovimmaksi kunnaksi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahden naapurikunnat ovat Joensuu, Juuka, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi.

Kontiolahdella on 183 järveä, ja vesistöjä on kunnan pinta-alasta on 22,3 prosenttia (230 km²). Suurimpia niistä ovat Höytiäinen, Kangasvesi ja Herajärvi.[7]

Kontiolahdella sijaitsee kokonaan tai osittain 11 Natura-kohdetta: Teerisaari-Sisuslahti, Soikkelin metsä, Pöllönvaara-Kruununkangas, Paiholan metsä, Kolvananuuro ja lähialueet, Kolin kansallispuisto, Jouhteninen, Huurunlampi-Sammakkolampi-Huurunrinne, Huuhkajanvaara ja Heinävaaran-Kyykänlammet.[8]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harivaara, Herajärvi, Iiksi, Jakokoski, Kontiolahti, Kontioniemi, Kulho, Kunnasniemi, Kupluskylä, Kylmäoja, Lehmo, Mönni, Onttola, Paihola, Puntarikoski, Puso, Pyytivaara, Rantakylä, Romppala, Selkie, Varparanta ja Venejoki

Paiholan kylässä on Pohjois-Karjalan alueen psykiatrinen sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahti kuului aluksi Liperin kirkkopitäjään. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1873. Höytiäisen järven tulvahaitat ja toive vesijättömaasta innostivat asukkaat yrittämään kanavan rakentamista vedenpinnan laskua varten. Pato murtui halitsemattomasti vuonna 1859, ja maisema muuttui dramaattisesti.[12]

Kontiolahteen sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen Ruskealan siirtoväkeä.

Kunnanvaltuusto päätti 10.9.2007 äänin 21–14, että kunta ei osallistu kuntaliitosselvitykseen Joensuun seudun kuntien kanssa.[13]

Hallinto ja kunnallispolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahden kunnanjohtaja on Jere Penttilä. Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista suurimpina valtuustoryhminä SDP:llä ja Keskustalla kummallakin 12 paikkaa kaudella 2017–2021.[6]

Tammikuussa 2013 Kontiolahti nousi otsikoihin kunnanvaltuuston jäsenen rasististen kirjoitusten vuoksi [14].

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 3417 työpaikkaa. Niistä 4,4% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65% palveluissa ja 28% jalostuksessa.[15]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Rakentaja M. Laukkanen, rakennusalalla toimiva Master yhtiöt, Paiholan yhteismetsä ja alumiinin ja sinkin painevaluun erikoistunut Alsiva Oy.[16]

Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle 10. lokakuuta 2006. Päätös antaa ranskalaiselle Cogemna-yhtiölle (Compagnic Générale des Matières Nucléaires, nykyisin Areva) oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään.[17] Vuonna 2015 Skandinavian Uranium sai jatkoluvan. Uraanikaivoksia vastustaa alueella kansanliike.[18]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kontiolahden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 351
1985
  
9 213
1990
  
10 450
1995
  
10 831
2000
  
11 517
2005
  
12 768
2010
  
13 722
2015
  
14 827
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kontiolahdella oli 14 830 asukasta, joista 10 496 asui taajamissa, 4 234 haja-asutusalueilla ja 100 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kontiolahden taajama-aste on 71,3 %.[20] Kontiolahden taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Joensuun keskustaajama* 6 188
2 Kontiolahden kirkonkylä 3 442
3 Kulho* 633
4 Paihola 233

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lehmo ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Joensuun keskustaajamaa, joka sijaitsee pääosin Joensuun kaupungin ja osittain myös Liperin kunnan alueella. Kulhon taajama sijaitsee pääosin Kontiolahdella, mutta pieneltä osin myös Joensuussa.[21]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kontiolahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kontiolahden alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.[23]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kontiolahtelaisia kulttuurihenkilöitä ennen ja nyt:

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinpaisti eli muikkutirri ja kapakalakeitto.[24]

Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budoseura Tokumakai, Höytiäisen Pursiseura, Kontiolahden Kajastus, Kontiolahden Urheilijat, Kontiolahden Isku, Kontio-Veljet, Kulhon Kunto, Lehmon Pallo -77, Lehmo Balls-96, Kontiolahden Avantouimarit, Mönnin Veto.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. 6,0 6,1 Kuntavaalit 2017, Kontiolahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Kontiolahden järvet. Järviwiki. Viitattu 3.9.2015.
  8. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Ympäristö.fi. Viitattu 20.5.2018.
  9. http://www.kontiolahti.fi/documents/1992585/2294771/Kontiolahden+satama/8717c8e4-c48a-43b2-acd3-23351a31a14b
  10. http://www.pohjoiskarjala.com/kunnat/kontiolahti/matkailu/satama
  11. http://www.höytiäisentupa.com/
  12. Historian Havinaa Kontiolahti. Viitattu 13.1.2018.
  13. Kontiolahden kunnanvaltuuston pöytäkirja 10.9.2007
  14. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194788580336/artikkeli/kontiolahtelaisvaltuutetun+kirjoittelut+poliisin+syyniin.html
  15. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  16. Alueen Kontiolahti yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  17. Kontiolahti pohjoiskarjala. Viitattu 19.5.2018.
  18. Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia Yle. 2015. Viitattu 19.5.2018.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  21. 21,0 21,1 Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun-ortodoksinen-seurakunta
  24. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]