Suomen maakunnat

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen maakunnat ja maakuntakeskukset

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia. Nykymaakuntien rajat olivat epävirallisia ja osin rajoiltaan epäselviä, kunnes vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä yhdistettiin aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot. Lisäksi on olemassa maisema-alueita koskeva jako Suomen maisemamaakuntiin ja luonnontieteissä käytettävät Suomen luonnontieteelliset maakunnat.lähde?

Historialliset maakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Sen jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.lähde?

Nykymaakuntien muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.lähde?

Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta.[1] Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erosi tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta jäi omaksi maakunnakseen Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liittyi jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.lähde?

Toiminnallis-taloudelliset maakunnat vuodesta 1994[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin 20:een niin sanottuun toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan.[2] Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Kuntayhtymiä kutsutaan maakuntien liitoiksi, koska kaikkia yhdistysmuotoisia maakuntaliittoja ei lakkautettu. Tästä huolimatta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat ottaneet käyttöön maakuntaliitto-termin. Vuoden 1997 lääniuudistuksen ansiosta näiden uusien maakuntien rooli vahvistui entisestään. Esimerkiksi syksyllä 1997 lääniuudistuksen yhteydessä maanteiden rajakylteissä läänitunnukset vaihdettiin maakuntatunnuksiin.[3] Lopullisesti nykyään voimassa oleva maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista.[4] Vuonna 2011 maakuntajakoa muutettiin yhdistämällä alun perin seutukaavaliittojen aluejakojen perusteella muodostunut Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakuntaan. Tämän jälkeen maakuntia on Suomessa 19.lähde?

Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen tasolla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä toisten maakuntien kanssa.lähde?

Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto (Kainuussa kokeiltiin mallia 2004–2012). Muissa maakunnissa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.lähde?

Maakuntien tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen maakuntatunnukset

Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat (joillain maakunnilla on myös maakuntalippuja) ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä ja -kaloja sekä lisäksi muun muassa maakuntakivet, maakuntajärvet ja maakuntaruokia.lähde?

Taulukko nykymaakunnista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna Maakunta Perustettu Maakuntakeskus Väkiluku[5]
(31.3.2019)
Maapinta-ala[6]
(km²)
Väestötiheys
(as./km²)
(2019)
Coat of arms of Åland.png Ahvenanmaa 1922[7] Maarianhamina &&&&&&&&&&029838.&&&&0029 838 &&&&&&&&&&&01553.04700001 553,47 &&&&&&&&&&&&&019.020000019,2
Etelä-Karjala.vaakuna.png Etelä-Karjala 1991[8] Lappeenranta &&&&&&&&&0128495.&&&&00128 495 &&&&&&&&&&&05326.09100005 326,91 &&&&&&&&&&&&&024.010000024,1
Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaakuna.png Etelä-Pohjanmaa 1994[9] Seinäjoki &&&&&&&&&0189509.&&&&00189 509 &&&&&&&&&&013443.050000013 443,50 &&&&&&&&&&&&&014.010000014,1
Etelä-Savo.vaakuna.png Etelä-Savo 1991[10] Mikkeli &&&&&&&&&0144097.&&&&00144 097 &&&&&&&&&&014256.087000014 256,87 &&&&&&&&&&&&&010.010000010,1
Kainuu.vaakuna.png Kainuu 1991[11] Kajaani &&&&&&&&&&072955.&&&&0072 955 &&&&&&&&&&020197.045000020 197,45 &&&&&&&&&&&&&&03.06000003,6
Kanta-Häme.vaakuna.png Kanta-Häme 1991[12] (28.2.1998 asti
Hämeen maakunta)
Hämeenlinna &&&&&&&&&0171147.&&&&00171 147 &&&&&&&&&&&05198.06800005 198,68 &&&&&&&&&&&&&032.090000032,9
Keski-Pohjanmaa.vaakuna.png Keski-Pohjanmaa 1994[13] Kokkola &&&&&&&&&&068439.&&&&0068 439 &&&&&&&&&&&05020.0600005 020,06 &&&&&&&&&&&&&013.060000013,6
Keski-Suomi Coat of Arms.png Keski-Suomi 1991[14] Jyväskylä &&&&&&&&&0275224.&&&&00275 224 &&&&&&&&&&016703.02000016 703,02 &&&&&&&&&&&&&016.050000016,5
Kymenlaakson maakunnan vaakuna.png Kymenlaakso 1994lähde? Kouvola
Kotka (hallinnollinen)
&&&&&&&&&0173004.&&&&00173 004 &&&&&&&&&&&05149.0500005 149,05 &&&&&&&&&&&&&033.060000033,6
Lapin maakunnan vaakuna.png Lappi 1995[15] Rovaniemi &&&&&&&&&0178237.&&&&00178 237 &&&&&&&&&&092674.049000092 674,49 &&&&&&&&&&&&&&01.09000001,9
Pirkanmaa.vaakuna.png Pirkanmaa 1991[16] Tampere &&&&&&&&&0515479.&&&&00515 479 &&&&&&&&&&012585.034000012 585,34 &&&&&&&&&&&&&041.&&&&0041
Pohjanmaan maakunnan vaakuna.png Pohjanmaa 1994[17] (28.2.1998 asti
Vaasan rannikkoseutu)
Vaasa &&&&&&&&&0180690.&&&&00180 690 &&&&&&&&&&&07753.01500007 753,15 &&&&&&&&&&&&&023.030000023,3
Pohjois-Karjala.vaakuna.png Pohjois-Karjala 1993[18] Joensuu &&&&&&&&&0161925.&&&&00161 925 &&&&&&&&&&017761.027000017 761,27 &&&&&&&&&&&&&&09.01000009,1
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna.png Pohjois-Pohjanmaa 1993[19] Oulu &&&&&&&&&0412238.&&&&00412 238 &&&&&&&&&&036815.041000036 815,41 &&&&&&&&&&&&&011.020000011,2
Pohjois-Savo.vaakuna.png Pohjois-Savo 1991[20] (28.2.1998 asti
Savon maakunta)
Kuopio &&&&&&&&&0245196.&&&&00245 196 &&&&&&&&&&016768.046000016 768,46 &&&&&&&&&&&&&014.060000014,6
Päijät-Häme.vaakuna.png Päijät-Häme 1992[21] Lahti &&&&&&&&&0200424.&&&&00200 424 &&&&&&&&&&&05124.06300005 124,63 &&&&&&&&&&&&&039.010000039,1
Satakunta.vaakuna.png Satakunta 1991[22] Pori &&&&&&&&&0218216.&&&&00218 216 &&&&&&&&&&&07819.07100007 819,71 &&&&&&&&&&&&&027.090000027,9
Uusimaa.vaakuna.png Uusimaa 1993[23] Helsinki &&&&&&&&01674702.&&&&001 674 702 &&&&&&&&&&&09097.04100009 097,41 &&&&&&&&&&&&0184.0100000184,1
Varsinais-Suomen.vaakuna.png Varsinais-Suomi 1993[24] Turku &&&&&&&&&0478578.&&&&00478 578 &&&&&&&&&&010663.040000010 663,40 &&&&&&&&&&&&&044.090000044,9

Entiset maakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten maakuntaliittojen ja seutukaavaliittojen rajoissa ennen vuotta 1994, myös maakuntien rajoissa vuoden 1994 jälkeen on tapahtunut vähäisiä muutoksia lähinnä yksittäisten kuntien kohdalla, jos esim. kuntaliitos on tapahtunut toisessa maakunnassa olevaan kuntaan.


Myös yksi kokonainen maakunta on vuoden 1994 jälkeen hävinnyt, kun Itä-Uudenmaan maakunta vuoden 2011 alusta liitettiin Uudenmaan maakuntaan.

Vaakuna Maakunta Olemassa Maakuntakeskus Keskiväkiluku 2010[25] Maapinta-ala
(km², 2010)
Väestöntiheys
(as./km²)
20px Itä-Uusimaa 1.3.1998[26][27]–31.12.2010[28] Porvoo &&&&&&&&&&094174.&&&&0094 174 &&&&&&&&&&&02701.08400002 701,84 &&&&&&&&&&&&&034.090000034,9

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vertaa esimerkiksi Palomäki, Mauri: On the concept and delimitation of the present-day provinces in Finland. Acta Geographica 20. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1967. (englanniksi)
  2. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931135
  3. Läänit katoavat Suomen tiekuvasta - Maakuntatunnusten saaminen paikoilleen vie viikkoja HS arkisto (maksullinen). Viitattu 17.7.2018.
  4. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147
  5. Ennakkoväkiluku muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli ja Tiedot 26.4.2019. Tilastokeskus. Viitattu 27.4.2019.
  6. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  7. Ahvenanmaa juhlii 90-vuotiasta itsehallintoaan Yle. Viitattu 17.7.2018.
  8. http://www.ekarjala.fi/liitto/etela-karjalan-liitto/tulevat-tapahtumat/
  9. https://www.finder.fi/Maakuntien+liittoja+ja+kuntayhtymi%C3%A4/Etel%C3%A4-Pohjanmaan+liitto/Sein%C3%A4joki/yhteystiedot/132353
  10. http://suuntanasaimaa.kixit.fi/fi/page/133
  11. http://kafi.tutka.net/mk_paatokset/kokous/2011789-13.HTM
  12. http://hameenliitto.fi/fi/historia
  13. http://keski-pohjanmaa-kulttuuri.fi/keski-pohjanmaan-historian-havinaa/
  14. https://www.keskisuomi.fi/keski-suomen_liitto/organisaatio/keski-suomen_liiton_historiaa
  15. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003336039.html
  16. http://www.pirkanmaa.fi/tutki/pirkanmaa-perustietoa/pirkanmaan-historiaa/koulut-ja-kaupungistuminen/
  17. https://www.obotnia.fi/tietoa-liitosta/tehtavamme/liiton-historia/
  18. http://data.nationallibrary.fi/au/cn/21071A
  19. Ritva Kylli, Mirja Vehkaperä 2009. Maakunta on matkassamme. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto 1931-1993 ja Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1969-1993. Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto. ISBN 978-952-5731-08-8
  20. https://www.pohjois-savo.fi/ota-yhteytta/tietoa-meista.html
  21. http://data.nationallibrary.fi/yso/p106045
  22. http://www.satakuntaliitto.fi/node/1555
  23. https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/organisaatio_ja_tehtavat/liiton_historiaa
  24. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/varsinais-suomen-liitto-egentliga-finlands-forbund/09223059/rekisteritiedot
  25. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vaerak/statfinpas_vaerak_pxt_020_201000_fi.px/table/tableViewLayout2/?rxid=96632dfb-97d5-4b0d-adc4-10b7b0cc7dd1
  26. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147
  27. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19971159
  28. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090799

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakuntahistoriat
  • Etelä-Pohjanmaan historia I–VII (8 nidettä) 19452006. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
  • Hämeen historia I–V (9 nidettä) 1955–1986. Hämeen heimoliitto.
  • Kainuun historia I–III 1985–1986. Kainuun maakuntaliitto.
  • Keski-Suomen historia I–III 1988–1999. Keski-Suomen maakuntaliitto.
  • Kymenlaakson historia I–II 2012. Kymenlaakson Liitto.
  • Pohjois-Karjalan historia I–V 1969–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.
  • Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I–V 1954–1984. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.
  • Päijät-Häme I–IV 1997–2003. Päijät-Hämeen liitto.
  • Satakunnan historia I–VIII (9 nidettä) 1952–. Satakunnan maakuntaliitto.
  • Savon historia I–VII (8 nidettä) 1947–. Savon säätiö.
  • Varsinais-Suomen historia I–IX 1931– (20 hyvin eri kokoista nidettä ilmestynyt 2012 mennessä). Varsinais-Suomen maakuntaliitto.
  • Viipurin läänin historia I–VI 2003–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.