Perinneruoka

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Perinneruoka on ruokaa, jonka sisältöön, valmistamiseen, tarjoiluun ja syömiseen liittyvä tieto, tapa ja osaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle.[1]

Perinneruoat ovat tärkeä osa monien juhlapyhien, esimerkiksi joulun ja pääsiäisen viettoa. Ruoan merkitys juhlassa oli entisaikaan erityisen suuri, koska ravintoa ei aina ollut riittävästi.[2]

Tietyn alueen keittiön määrittelevät kolme päätekijää: perusraaka-aineet, valmistustavat ja tavallisimmat mausteet. Tiettyyn kulttuuriin kasvaneet ihmiset suosivat tottumustensa mukaista ruokaa ja mieltävät tietyt ravinnoksi kelpaavat raaka-aineet epämiellyttäviksi, jos niitä ei tunneta tai pidetä hyväksyttävinä kyseisessä kulttuurissa. Ruokakulttuurit ovat syntyneet ravinnon hankintatapojen, ruoanvalmistustapojen ja nauttimistapojen yhteisvaikutuksena.[3]

Perinneruoat eivät aina ole kovin alkuperäisiä siinä mielessä, että ne olisi keksitty kyseisellä alueella. Monet suomalaiset maaseudun ruokalajit ovat muunnelmia herrasväen vastaavista, jotka taas ovat usein peräisin Suomen ulkopuolelta. Esimerkiksi savolainen alatoopi ei välttämättä ole kovinkaan lähellä ranskalaista esikuvaansa. Nykyisin tarjottavat perinneruoat ovat myös nykyihmisen makuun ja nykyajan valmistustapoihin sopeutettuja. Esimerkiksi muikun ja monien muiden pilaantuvien elintarvikkeiden perinteinen säilömistapa oli hapattaminen, joka ei vastaa nykymakua.[4]

Suomen maakuntaruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen pitäjäruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toteutettiin vuosina 1984–1988 suuri pitäjäruokaprojekti, jota johti tv-kokkina tunnetuksi tullut Jaakko Kolmonen innostuttuaan savolaisen kotiseutuneuvos Bertta Räsäsen alkuperäisajatuksesta. Keskeisesti mukana oli myös Marttaliitto. Jokaiselle kunnalle, myös sodissa rajan taa Karjalaan jääneelle, valittiin yksi tai useampi vain sille tyypillinen ruokalaji. Joistakin ruoista tuli kilpailua kuntien välille: muurinpohjaletut hyväksyttiin kahden kunnan nimikkoruoaksi, klimppisoppa yli kolmenkymmenen. Projektin myötä syntyi vuonna 1988 julkaistu kirja Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat.[5][6][7]

Suomen perinneruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinais-Suomen maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijät-Hämeen maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymenlaakson maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Karjalan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkanmaan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Suomen maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Savon maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläsavolaisten kuntien nimikkoruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun alkupuolella Savossa äänestettiin jokaiselle kunnalle omat nimikkoruoat:[31]

Pohjanmaan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Pohjanmaan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Pohjanmaan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Savon maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoissavolaisten kuntien nimikkoruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun alkupuolella Savossa äänestettiin jokaiselle silloiselle kunnalle omat nimikkoruoat:[31]

Pohjois-Karjalan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Pohjanmaan maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kainuun maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luovutettu Karjala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karjalainen, Sari: Aladobista tirripaistiin – Suomalaista perinneruokaa. Opinnäytetyö. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.12.2018).
  • Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  • Nousiainen, Pirjo: Savolainen ruokakulttuuri- ja kuinka se näkyy Ylä-Savon peruskoulujen kouluruokailussa syksyllä 2015. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.12.2018).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karjalainen 2009, s. 7.
  2. Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 2004.
  3. Finfood-sivusto ja Räsänen 1980, ks. Nousiainen 2015, s. 7.
  4. Paistinkääntäjät puhuivat perinneherkuista. Ihannekeittiössä valmistetaan aitoa ja yksinkertaista ruokaa. Helsingin Sanomat, 20.8.1987, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  5. 5,0 5,1 Malmberg, Ilkka: Makunystyrät muutoksen kourissa. Helsingin Sanomat, 14.2.1988, s. 3. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. 1985–86 Koti lähellä ja kaukana Marttaperinne-sivusto. Martat. Viitattu 6.12.2018.
  7. Kuolleita: Kotiseutuneuvos Bertta Räsänen. Maakuntien perinneruokakirjojen äiti. Helsingin Sanomat, 2.10.1994, s. 4. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  8. 8,0 8,1 8,2 Maakuntien ruokaperinteitä Ruokatieto.fi. Viitattu 27.6.2015.
  9. 9,0 9,1 9,2 Marttoja ja herkkuja 12. Inkoon puuroa ja hapanmakkaraa. Helsingin Sanomat, 15.2.1965, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  10. 10,00 10,01 10,02 10,03 10,04 10,05 10,06 10,07 10,08 10,09 10,10 10,11 10,12 10,13 10,14 10,15 10,16 10,17 10,18 10,19 10,20 10,21 10,22 10,23 10,24 10,25 10,26 10,27 10,28 10,29 10,30 10,31 10,32 10,33 10,34 10,35 10,36 10,37 10,38 Kolmonen 1988.
  11. 11,00 11,01 11,02 11,03 11,04 11,05 11,06 11,07 11,08 11,09 11,10 11,11 11,12 11,13 11,14 11,15 11,16 11,17 11,18 Karjalainen 2009, luku 3.
  12. Varru, Varsinais-Suomen ruokaketju varru.fi. Viitattu 20.2.2012.
  13. 13,0 13,1 Tukia, Anneli: Varsinaissuomalaisia herkkuja. Maakuntaruokien tekijät vähissä, pitokokitkin tilattava kaukaa. Helsingin Sanomat, 24.1.1974, s. 11. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  14. 14,0 14,1 14,2 14,3 14,4 14,5 14,6 Marttoja ja herkkuja 10. Aladoopia ja maksamakkaraa. Helsingin Sanomat, 1.2.1965, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  15. 15,0 15,1 Backman, Nils-Eric: Länsirannikon uutuus on riistamakkara. Helsingin Sanomat, 30.1.1992, s. 41. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  16. Turulla ei ole omaa mustamakkaraa – mikä on Turun perinneruoka? Turkulainen. 20.9.2017. Viitattu 18.5.2018.
  17. 17,0 17,1 Tukia, Anneli: Maskun makkara on pitäjän oma perinneherkku. Helsingin Sanomat, 9.12.1993, s. 41. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  18. 18,0 18,1 Tukia, Anneli: Kalaa Utön Solveigin tapaan. Helsingin Sanomat, 25.10.1984, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  19. Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 34. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.
  20. 20,0 20,1 20,2 20,3 20,4 20,5 20,6 20,7 Marttoja ja herkkuja. Uunituuvinkia ja sulhaspiiraita. Helsingin Sanomat, 15.3.1965, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  21. 21,0 21,1 21,2 21,3 21,4 Vainonen, Ulla-Maija: Kymenlaaksolaiset opiskelivat perinneruokiaan. Ruokakurssilla keitettiin hapanvelliä ja tikkutolloa. Helsingin Sanomat, 30.8.1979, s. 17. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  22. 22,0 22,1 22,2 22,3 22,4 22,5 22,6 22,7 Marttoja ja herkkuja 7. Perunatuuninkia ja mustikkasurppaa. Helsingin Sanomat, 29.12.1964, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  23. 23,0 23,1 23,2 23,3 23,4 23,5 Marttoja ja herkkuja 11. Uunipotaatteja ja pitakkamaitoa. Helsingin Sanomat, 8.2.1965, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  24. Länsimäki, Maija: Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot Kielikello. 4/1997. Kotus. Viitattu 5.12.2018.
  25. 25,0 25,1 25,2 25,3 25,4 25,5 Marttoja ja herkkuja 4. Ohrankryynipuuroa ja konjakkiplareja. Helsingin Sanomat, 3.12.1964, s. 13. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  26. 26,0 26,1 26,2 26,3 Porin päivänä syödään sakeaa ja makeaa. Helsingin Sanomat, 13.10.1975, s. 14. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  27. 27,00 27,01 27,02 27,03 27,04 27,05 27,06 27,07 27,08 27,09 27,10 27,11 27,12 27,13 27,14 Isotalo, M. 1999. Pitopöydässä ja nuotiolla: suomalaisen ruokakulttuurin opinto- opas. Helsinki: Maa- ja Kotitalousnaisten keskus.
  28. 28,0 28,1 28,2 28,3 28,4 Marttoja ja herkkuja 13. Ohrahiivaleipää ja perunalimppua. Helsingin Sanomat, 22.2.1965, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  29. 29,0 29,1 29,2 29,3 29,4 29,5 Marttoja ja herkkuja 14. Jauhokaljaa ja uunipuuroa. Helsingin Sanomat, 2.3.1965, s. 12. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  30. 30,0 30,1 30,2 30,3 30,4 Marttoja ja herkkuja 3. Uunipotaatteja ja kalahauvikasta. Helsingin Sanomat, 27.11.1964, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  31. 31,0 31,1 Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  32. 32,0 32,1 32,2 Valtanen, Tuula: Arjen niukkuus ja juhlan runsaus kuuluvat Jalasjärven keittiöön. Helsingin Sanomat, 8.4.1976, s. 17. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  33. 33,0 33,1 33,2 Marttoja ja herkkuja 16. Rieskaa ja rössypottuja. Helsingin Sanomat, 28.3.1965, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  34. 34,0 34,1 34,2 34,3 Salonen, Eeva: Pohjalaisia herkkuja. Lakeuden ruuista kootaan kirjaa. Helsingin Sanomat, 21.2.1974, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  35. Vaalalainen juustopaisti Vaalan juustola. Viitattu 4.12.2018.
  36. 36,0 36,1 36,2 36,3 36,4 Marttoja ja herkkuja 8. Riiviröpöä ja makkarapaistia. Helsingin Sanomat, 9.1.1965, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  37. 37,0 37,1 Marttoja ja herkkuja 6. Koppurokkaa ja lanttukukkoa. Helsingin Sanomat, 18.12.1964, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  38. 38,0 38,1 38,2 38,3 38,4 Marttoja ja herkkuja 9. Naurispuuroa ja marjarönttösiä. Helsingin Sanomat, 13.1.1965, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  39. 39,0 39,1 39,2 39,3 39,4 39,5 39,6 39,7 Marttoja ja herkkuja 2. Verikakkoja ja poronkäristystä. Helsingin Sanomat, 21.11.1964, s. 13. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  40. 40,0 40,1 40,2 40,3 40,4 40,5 40,6 40,7 Peräpohjolan Marttaliitto. 1982. ”Lapin pororuoat”. Teoksessa Larres, M. (toim.) Suomalainen ruokapöytä 3: perinteiseen makuun. Helsinki: Kirjayhtymä.
  41. Poronhoito ennen Kuolajärven kylä -sivusto. Viitattu 6.12.2018.

Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]