Tervo

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Tervo.
Tervo
Tervo.vaakuna.png Tervo.sijainti.suomi.2008.png

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°57′20″N, 26°45′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero 844
Hallinnollinen keskus Tervon kirkonkylä
Perustettu 1926
Kokonaispinta-ala 494,30 km²
226:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 347,75 km²
– sisävesi 146,55 km²
Väkiluku 1 462
281:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 4,20 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,2 %
– 15–64-v. 51,6 %
– yli 64-v. 39,2 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 21,50 %
90:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Petteri Ristikangas
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP

10
3
2
2
www.tervo.fi

Tervo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 1 462 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 494,30 km², josta 146,55 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,20 asukasta/km². Tervon naapurikunnat ovat Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto. Tervo on väkiluvultaan Pohjois-Savon maakunnan pienin kunta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervon pinta-alasta kolmasosa on vettä, ja kunta on luokiteltu niin sanotuksi saaristo-osakunnaksilähde?. Suurimmat järvet ovat Nilakka, Niinivesi sekä kolmen toisiinsa yhteydessä olevan järven yhdistelmä (IisvesiVirmasvesiRasvanki) ja neljän järven yhdistelmä Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu.[7]

Tervon keskustaajama sijaitsee salmessa, jossa Rautalammen vesistön vedet virtaavat pohjoisesta Pielavedeltä kohti etelää. Salmen rantamilla on asuttu jo rautakauden aikana löydöistä päätellen. Lähellä sijaitsee Kolun kanava, jota myöten pääsee veneellä kiertämään Äyskosken kuohut. Äyskoskella taas sijaitsee Lohimaa, jossa on matkailijoiden kalastuspaikka ja Kalatietokeskus.

Tervossa on Suomen pisin sisävesikanava, 2100 metriä.[8]

Tervo on suosittu kesämökkikunta: vapaa-ajan asuntoja on noin 870.

Äyskoski

Tervon varalaskupaikka on osa Suomen varalentotukikohtien järjestelmää.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervon kyliä ovat Kirkonkylä, Hautolahti, Hyvölä, Koivujärvi, Utrianlahti ja Talluskylä.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Tervossa oli 1 585 asukasta, joista 560 asui taajamissa, 989 haja-asutusalueilla ja 36 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Tervon taajama-aste on 36,2 %.[10] Tervon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Tervon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 560 asukasta.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Tervon keskusta-alue on ollut asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.[12]

Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset rakensivat Tervon Vallikankaan alueelle vallihautoja hidastaakseen saksalaisten pelättyä hyökkäystä Pohjanmaan suunnasta Pietariin.[13]

Tervon seurakunta itsenäistyi vuonna 1922, ja kirkko valmistui 1925. Tyyliltään se edustaa historismiä.[14]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervon kunnanjohtaja vuodesta 2011 alkaen on Petteri Ristikangas.[15][16]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kaudella 2017-2021 kuuluu kymmenen Keskustalle.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tervon osuuspankki, lääkäriasemia pyörittävä Sakara Trials ja Monirakennus Wallen.[17]

Alueen yritykset kuuluvat Tervon Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Tervon kunnan ABC, joka on Tervon kaupallinen sydän.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tervon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 363
1985
  
2 305
1990
  
2 232
1995
  
2 129
2000
  
1 994
2005
  
1 835
2010
  
1 706
2015
  
1 608
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tervossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervon alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[20]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Tervossa Pohjois-Savon toiseksi pienin: 9 800 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[21]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervossa toimii yksi koulu, Tervon yhtenäiskoulu. Kaikki kyläkoulut on lakkautettu, ja oppilasmäärän pienentyessä yhtenäiskoulukin oli uhattuna. Sen toiminta jatkui kun eri ikäisiä oppilaita alettiin opettaa yhdysluokissa.[22]

Tervossa voi harrastaa golfia Eerikkala Golfissa lähellä Tervon keskustaa. Golfkenttä uudistuu kaudelle 2017. Kartingia voi käydä ajamassa Jira Cartingin kartinghallissa. Matkailijoita vetävä Lohimaa sijaitsee Äyskosken rannalla, ja siellä on mahdollisuus kalastaa, yöpyä hotellissa tai vuokrata mökki.

Tunnettuja tervolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nightwish-yhtyeen basisti-laulaja Marco Hietala ja hänen veljensä, Tarot-yhtyeen kitaristi Zachary Hietala ovat kotoisin Tervosta. Myös Ylellä juontajana työskennellyt Anna Vuorinen sekä keihäänheittäjä Antero Puranen ovat kotoisin Tervosta.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Tervon perinneruoaksi valittiin ”potattilouta”, sienillä jatkettu perunalaatikko.[23]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. 6,0 6,1 Kuntavaalit 2017, Tervo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Tervon järvet. Järviwiki. Viitattu 4.9.2016.
  8. Tervo Kylään. Viitattu 11.1.2018.
  9. Kylätoimikunnat Tervo. Viitattu 11.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  12. Tervon Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisti. Viitattu 11.1.2018.
  13. Venäläisten linnoitus meni polttopuiksi Tervossa – vallihaudat avattiin turisteille Yle. Viitattu 11.1.2018.
  14. Tervon kirkko Tervon seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
  15. Petteri Ristikangas Tervon kunnanjohtajaksi Savon Sanomat. 25.10.2010. Viitattu 11.1.2018.
  16. Markku Leskinen: Petteri Ristikangas Tervoa kehittämässä Uusi Savo. 1.2.2017. Viitattu 11.1.2018.
  17. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  19. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta
  21. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012.
  22. Tervo säilyttää opetuksen yhtenäisluokkien avulla Yle. 2012. Viitattu 14.1.2018.
  23. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Antsawikiä laajentamalla artikkelia.