Pielavesi

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pielavesi
Pielavesi.vaakuna.png Pielavesi.sijainti.suomi.2008.png

vaakuna

sijainti

Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero 595
Hallinnollinen keskus Pielaveden kirkonkylä
Perustettu 1811[1]
Kokonaispinta-ala 1 406,51 km²
81:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 1 153,23 km²
– sisävesi 253,28 km²
Väkiluku 4 214
190:nneksi suurin 30.6.2022 [3]
väestötiheys 3,65 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 13,5 %
– 15–64-v. 48,9 %
– yli 64-v. 37,6 %
Äidinkieli 2020 [5]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 21,75 %
64:nneksi suurin 2022 [6]
Kunnanjohtaja Vilma Kröger
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • KD

13
5
4
2
2
1
www.pielavesi.fi

Pielavesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 4 214 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 1 406,51 km2, josta 253,28 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 3,65 asukasta/km2. Pielaveden yritykset kuuluvat Pielaveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Kunnassa sijaitsee myös Pielavesi-niminen, yli sadan neliökilometrin suuruinen järvi.

Pielavedellä sijaitsee presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa. Lisäksi Pielavesi on tunnettu lentopallojoukkueestaan, Pielaveden Sammosta. Kesäisin Pielavedellä järjestetään Muikkuvestivaalit -niminen tapahtuma.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielavesi sijaitsee Pohjois-Savossa. Sen naapurikunnat ovat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pihtipudas, Pyhäjärvi ja Tervo.[8]

Pielaveden korkeimpia mäkiä ovat Hirvivuori (217 m), Tommonmäki (188 m) ja Rinteenvuori (167 m merenpinnan yläpuolella).[9]

Pielaveden Natura-kohteita ovat Valkeiskylän ja Ventojoen vanhat luonnontilaiset metsät, Pangansuo, jossa kasvaa useita harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja, Koivujoki järvitaimenineen ja Hirvijärven lehto, jossa kasvaa harvinainen ukonhattu.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinämäki, Jokijärvi, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Ohemäki, Pahkamäki, Pajumäki, Pajuskylä, Panka, Pappila, Pauha, Penttilänlahti, Pielavesi, Petäjäjärvi, Pukara, Ristinen, Saarela, Sulkava, Säviä, Taipale, Tallus, Tommonmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti ja Venetmäki.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pielavedellä oli 4 624 asukasta, joista 1 974 asui taajamissa, 2 589 haja-asutusalueilla ja 61 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pielaveden taajama-aste on 43,3 %.[11] Pielaveden taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Pielaveden kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 974 asukasta.[12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielavesi oli 1600-luvulla Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasuttua rajaseutua. Se perustettiin Iisalmen kappeliseurakunnaksi vuonna 1683 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1811[1]. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen vuonna 1692. Pitäjän asukkaat olivat järven rannoilla asuvia kalastajia ja kaskeajia.[13] Nykyinen lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema Pielaveden kirkko valmistui 1878, keskustaajamasta noin 30 kilometriä pohjoiseen rakennettiin Laukkalan kirkko vuonna 1939-1940.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielaveden kunnanjohtajana toimii yhteiskuntatieteiden maisteri Vilma Kröger, joka on ollut kunnassa töissä vuodesta 2012.[14] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielaveden kunnassa elinkeinorakenne on alkutuotanto 26,7 %, palvelut 61,5 % ja jalostus 11,8 %.[15]

Pohjois-Pielaveden suurin elinkeinoryhmä on maa- ja metsätalous, etenkin lypsykarja ja kasvinvijely. 23 viljelijän yhtiö on rakennuttanut Suomen suurimman yksityisen viljankuivurin ja varaston kunnan pohjoisosaan.[16]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maatalous-Rauta Raatikainen, henkilöstöpalveluille yritysksille tarjoava Kairest ja Metsäkuljetus Hyväriset.[17]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pielaveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 439
1985
  
7 155
1990
  
6 677
1995
  
6 508
2000
  
5 916
2005
  
5 482
2010
  
5 087
2015
  
4 740
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pielavedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Seurakunta kuuluu Ylä-Savon seurakuntayhtymään.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pielaveden alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[20]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielavedellä on yksi Suomen tunnetuimmista lentopallojoukkueista, Pielaveden Sampo. KuPS-Volleyn konkurssin jälkeen SM-liigassa savolaista lentopalloperinnettä menestyksekkäästi jatkanut Sampo on liigan suurimpia seuroja. Suomen mestaruuden Pielaveden Sampo on voittanut vuosina 2004, 2005 ja 2009. SM-hopeaa joukkue on voittanut vuosina 2001, 2007, 2008 ja 2010. Pielaveden Sampo on yleisseura jolla on myös muita urheilulajeja, mm. keihäänheittäjä Antti Ruuskanen edustaa seuraa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivujärven kylän pohjoisosassa sijaitsee puolustusvoimien Itä-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva Koivujärven varasto-osasto.[21] Alue kuului aikaisemmin Kuopion Asevarikon kokoonpanoon. Alueella on myös oma sotilaspalokunta.

Pelastus ja ensihoitopalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastuspalvelut Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon pelastuslaitos.Pelastuslaitoksella on Pielavedellä pelastusyksikkö RPS 461, säiliöyksikkö 463, ensivasteyksikkö 467 sekä mönkijä ja vene. Ensihoitopalveluja Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus. EPS 323 (Ennen EPS 335 ja PV 191) on hoitotasoinen ensihoitoyksikkö.selvennä

Tunnettuja pielaveteläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Pielaveden perinneruoaksi valittiin maitoliemeen tehty kalakeitto, jossa on myös kananmunanlohkoja.[22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antsadata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö), s. 9076. Helsinki: Otava, 1983.
  2. 2,0 2,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. 3,0 3,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  7. 7,0 7,1 Kuntavaalit 2017, Pielavesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. 8,0 8,1 Pielavesi-info. Viitattu 25.12.2014.
  9. Luonto ja rakennettu ympäristö Pohjois-Pielavesi. Viitattu 12.1.2018.
  10. Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. Pielaveden Kirkkosaari (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
  14. Vilma Kröger Pielaveden kunnanjohtajaksi Savonsanomat.fi. Viitattu 27.1.2016.
  15. Pielavesi-info Pielavesi. Viitattu 15.1.2018.
  16. Elinkeinot Pohjois-Pielavesi. Viitattu 15.1.2018.
  17. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  19. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kuopion-ortodoksinen-seurakunta
  21. Puolustusvoimien varikko- ja varastotoimintojen kehittäminen (FI.PLM.7006, 1008/4610/2004, s. 33)
  22. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

63°13′55″N, 026°45′20″E

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]