Suomen koronavirusstrategia ja toimenpiteet

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen koronavirusstrategia ja toimenpiteet ovat Suomen valitsemia toimintatapoja koronaviruspandemian hoitamisessa. Toimenpiteet ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia.

Toimenpiteiden aikajana Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2020 terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti terveydenhuollon toimijoille ja matkailijoille tarkoitettuja ohjeita käytännössä päivittäin ja sairaanhoitopiirit kävivät läpi omia prosessejaan.[1]

14. helmikuuta epidemia-alueilta palanneita hengitystieoireisia kehotettiin karanteeniin ja ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.

Valtioneuvosto piti helmikuun lopussa ja vielä maaliskuun alussa Suomen varautumista koronavirusepidemiaan hyvänä, ja pyrki välttämään yhteiskunnan sulkemista.[2]

Kun koronavirus levisi helmikuun lopussa Italiassa, sieltä palaaville ei asetettu lentokentällä erikoistoimenpiteitä.[3]

Helsinki-Vantaan lentoasemalla kiinnitettiin huomiota tehokkaampaan siivoukseen ja käsihygieniaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Myös laivoilla ja VR:n junissa kiinnitettiin huomiota huolelliseen siivoukseen. Viking Linellä siivottiin tiheämmin ja valittiin oikeita siivouskemikaaleja, sekä käsidesin tarjoamista. Henkilökuntaa kehotettiin pesemään käsiään mahdollisimman usein. Asiakkaita muistutettiin ja ohjeistettiin hygieniasta kuulutuksin ja kyltein.[4]

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän tukemaan koronavirukseen varautumista muun muassa tehostamalla johtamista ja koordinoimalla toimenpiteitä. Lisäksi työryhmän on tarkoitus tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Fimeaa, Valviraa, aluehallintovirastoja sekä kuntien ja kuntayhtymien viranomaisia uhan torjumisessa.[5]

Helmikuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee piti todennäköisimpänä skenaariona, että koronavirustartuntoja tulee Suomessa ”muutama lisää”.[6]

11. maaliskuuta selvisi kovien torjuntatoimien tarve tartuntojen lisääntyessä jyrkästi. Tehohoitopaikkojen pelättiin loppuvan.[7][8]

THL kehotti 12. maaliskuuta ihmisiä pysymään poissa väenpaljoudesta, ja matkustamaan kotimaassa vain tarpeellisista syistä. THL myös kehotti pitämään yli metrin turvaväliä, pesemään käsiä, sairastamaan kotona, pitämään kokoukset etänä ja välttämään julkista liikennettä.[9]

Ulkoministeriön 12. maaliskuuta antamien ohjeiden mukaan koronaviruksen saamisen riski oli kohonnut koko maailmassa, eikä matkustamista suositeltu mihinkään.[10]

Hallitus suositteli yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumista.[11] Lähikontakteja kehotettiin välttämään.[12] Isot urheilutapahtumat peruttiin tai niitä pelattiin tyhjille katsomoille.[13]

Valmiuslaki ja sulkutoimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15. maaliskuuta annettujen ohjeiden mukaan muun muassa harrastuksiin menoa ei suositeltu, ja isoja kauppakeskuksia suositeltiin välttämään. Myös armeijan kertausharjoitukset peruttiin.[14]

17. maaliskuuta hallitus julisti voimaan valmiuslain.[15] Hallitus kielsi yli 10 hengen kokoontumiset. Julkiset palvelut, kuten kirjastot ja uimahallit suljettiin. Suomi sulki ulkorajansa. 17. maaliskuuta THL kehotti kaikkia ulkomailta palaavia välttämään lähikontakteja. 19 maaliskuuta STM ohjeisti ulkomailta palaavia karanteenia vastaaviin olosuhteisiin[16]. Ulkomailta palasi Suomeen ohjausten ohi ihmisä tämän jälkeenkin.

Uudenmaan alue suljettiin 26. maaliskuuta.[17] 27. maaliskuuta Helsinki-Vantaan lentokentän valvontatoimia tiukennettiin.[18] Ravintolat suljettiin 3. huhtikuuta alkaen.[19]

Rajoitusten lieventäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa ensimmäinen tautihuippu tasaantui, jonka takia rajoituksia voitiin alkaa purkaa vaiheittain.

15. huhtikuuta viranomaiset avasivat Uudenmaan sulun.[20]

22. huhtikuuta hallitus ilmoitti siirtymisestä hybridistrategiaan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida.[21]

14. toukokuuta koulut siirtyivät takaisin lähiopetukseen.[22]

Kesäkuun alusta alkaen avattiin muun muassa kirjastot, kulttuuritalot, museot, uimahallit,maauimalat, yleiset saunat, huvipuistot, ravintolat, kahvilat harrastustilat, kesäleirit, urheilukilpailut, teatterit, joiden velvoitettiin noudattavan rajoituksia.[23][24][25] Niitä olivat esimerkiksi yleisökatot ja turvavälien noudattaminen.[26] Jos turvavälejä ei noudateta, ravintola voidaan sulkea.[27]

Alle 50 hengen tilaisuudet sallittiin sisällä ja ulkona. Urheilutapahtumissa sai olla alle 500 ihmistä, mutta eritysjärjestelyin,[28] Kotimaan matkailu sallittiin.[29]

Valmiuslaki pysyi yhä voimassa. Etätöitä suositeltiin yhä.[30] Yli 500 hengen ulkoilmatapahtumat olivat kiellossa heinäkuun loppuun asti. Esimerkiksi rock-festivaaleja ei pidetty.

Rajoituksia oli määrä tarkistaa kesäkuun lopussa epidemiatilanteen mukaan. Jos tautitapaukset lisääntyvät, hallitus ilmoitti saattavansa muutaa rajoituksia nopeasti,[31][32]

Resurssien riittävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojavarusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri ongelma Suomessa on terveydenhoidossa käytettävien suojavarusteiden saamisessa maahan. Suomi oli infektioylilääkäri Juha Salosen mukaan paremmin varautunut vuoden 2009 sikainfluenssaan kuin koronavirukseen. Sikainfluenssan jälkeen Suomessa säästettiin terveydenhuollossa, ja muun muassa potilaspaikkoja sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on paljon vähemmän.[33] Varusteet ovat uhanneet loppua sairaaloilta jo epidemian alkuvaiheessa.[34][35] On ollut ajoittaista pulaa visiireistä, suojalaseista ja korkeimman tasoisista hengityssuojaimista[34] sekä suojatakeista[36].

Suojavarusteiden vähyys on johtanut siihen, että kaikkia kertakäyttöisiä varusteita ei enää saa heittää roskiin[34]. Muun muassa HUSissa on alettu keräämään kertakäyttöisiä suojavarusteita talteen[34]. Tuotteet, jotka menevät normaalisti roskiin viedään nyt puhdistettavaksi uusiokäyttöä varten[34].

Suojavarusteiden loppumisesta johtuen Huoltovarmuuskeskuksen varastot avattiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä 23. maaliskuuta[35]. Huoltovarmuuskeskuksen varaston riittävyyttä ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta varustemääriä on kuvattu "aikamoisen isoiksi"[34]. Kävi kuitenkin ilmi, että pandemian aikaan suojavarusteiden kulutus oli niin suurta, ettei Huoltovarmuuskeskuksen varastoihin talletettu määrä kasvosuojaimia riittänyt täyttämään koko maan tarvetta kuin parin päivän ajaksi[37]. STM arvioi toukokuussa, että Suomen sairaaloissa käytettiin enimmillään puoli miljoonaa kirurginmaskia ja noin 50 000 hengityssuojainta päivässä[38].

Maaliskuussa huoltovarmuuskeskus joutui hankkimaan kiireessä hengityssuojaimia, jotka olivat sairaaloissa vähissä.[39] Se otti yhteyttä ulkopuolisiin toimijoihin. Nämä olivat Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste. Heidän oli määrä järjestää kaupat kiinalaisten yritysten kanssa. Sarmasteelle oli jo maksettu viisi miljoonaa euroa suojaimista.[40] Kun ensimmäinen suojainerä saapui, se ei soveltunut sairaalakäyttöön.[41][42] Tästä nousseen kohun seurauksena HVK:n päällikkö erosi, kun hallitus ei luottanut häneen.[43][44] Sarmaste puolestaan syytti sotkusta hallitusta.[45]

Ennen pandemiaa Suomessa ei valmistettu hengityssuojaimia.[46] Koronan tultua useat yritykset pyrkivät aloittamaan hengityssuojainten tuotannon Suomessa rakentamalla uusia tuotantolinjoja[38] ja muutamalla nykyisiä linjojaan uuteen käyttöön sopiviksi.[46] Hengityssuojaimissa tarvittavan suodatinkankaan saatavuus on kuitenkin ongelma, ja ratkaisuksi esitettiin, että myös suodatinkankaita ryhdyttäisiin valmistamaan Suomessa.[38]

Hengityskoneet ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos koronaviruksen leviäminen sitä edellyttää. Innocal Medicalin toimitusjohtaja ilmoitti, että tuotantoketjun mutkikkuuden takia valtiovallan tai muiden isojen toimijoiden olisi syytä tehdä päätökset nopeasti.[47]

Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli maaliskuussa 2020 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät voitaisiin ripeällä aikataululla puolitoistakertaistaa, ja jopa kaksinkertaistaa tilanteen niin vaatiessa. Paikkojen pitäisi riittää riippuen siitä, kuinka hyvin tautipiikin madaltaminen Suomen rajoitetoimilla onnistuu.[48]

Hengityskoneiden käyttämiseen koulutetun henkilökunnan määrä rajoittaa hoitoa aikaisemmin kuin tehohoitopaikkojen määrä.[49] Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtelan mukaan henkilökuntaa saadaan lisää, kun kiireetöntä hoitoa lakkautetaan, jolloin vapautuu henkilöstökapasiteettia vaativampaan hoitoon, mutta se vaatii myös koulutusta ja perehdytystä. Valmiuslain perusteella voidaan ottaa käyttöön kapasiteettia yksityiseltä terveydenhuollon sektorilta, mutta sielläkin pitää kouluttaa ja perehdyttää siirrettävää henkilöstöä. Valmiuslain perusteella voidaan myös kutsua lomalla tai eläkkeellä olevaa sairaanhoitohenkilökuntaa takaisin töihin. Lähtötilanne on niukka, sillä Suomessa on sairaanhoitajapula ja sairaanhoitajien jaksamisessa liikutaan äärirajoilla.[48]

Toimenpiteitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Animaatio sosiaalisen eristäytymisen vaikutuksista.

Harrastuksiin menoa ei suositella, ja isoja kauppakeskuksia suositellaan välttämään. Myös puolustusvoimien kertausharjoitukset on peruttu.[50] Ulkoministeriön 12. maaliskuuta antamien ohjeiden mukaan koronaviruksen saamisen riski on kohonnut koko maailmassa, eikä matkustamista suositella mihinkään.[51]

THL:n ohjeet kansalaisille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti koronaviruspandemian takia 12. maaliskuuta 2020 suomalaisille seuraavaa[52]:

  • Pidetään vähintään yhden metrin turvaväli jokaiseen kanssaihmiseen, jolla on flunssaoireita. Ohjetta on kritisoitu vedoten julkistamattomaan vertaisarvioimattomaan belgialais-hollantilaiseen tutkimukseen, että turvavälin tulisi olla vähintään 4, jopa 10 metriä.[53]
  • Pysytään poissa väenpaljoudesta ja tungoksesta.
  • Ei osallistuta tapahtumiin, yleisötilaisuuksiin tai isoihin kokouksiin (pidetään ne etänä).
  • Sairastetaan kotona.

Pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan matkustaminen olisi hyvä rajoittaa kotimaassakin vain välttämättömään. Jos on mahdollisuus, lähimatkoja voi kulkea kävellen tai polkupyörällä.

Lievistä hengitystieinfektio-oireista kärsivien on THL:n mukaan tärkeää sairastaa kotona ja välttää sosiaalisia kontakteja. Myös terveiden ihmisten on tärkeää vähentää kontakteja, koska siten hidastetaan epidemian leviämistä.[54]

Hallituksen päätökset ja ohjeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin hallituksen 12. maaliskuuta antaman suosituksen mukaan yli 500 hengen yleisötilaisuudet Suomessa peruttiin toukokuun loppuun saakka. 500 hengen raja ei kuitenkaan ollut Marinin mukaan yksiselitteinen ihanne ja hallitus suositteli myös muiden kokoontumisten järjestäjien harkitsemaan riskiarvioiden pohjalta vastaavien tilaisuuksien järjestämisen välttämistä. Viruksen aiheuttamiin kustannuksiin ilmoitettiin varauduttavan lisätalousarviossa, joka voidaan antaa nopeallakin aikataululla. Lähikontakteja harraste- ja vapaa-ajan toiminnassa tulee välttää.[55][56] Etätyötä tulee tehdä, jos työtehtävät sen mahdollistavat. Muista kuin välttämättömistä työmatkoista on syytä luopua ja lomamatkoja siirtää.[57]

Päätösvallan yleisötapahtumien rajoittamisesta tai koulujen ja päiväkotien sulkemisesta ilmoitettiin olevan toistaiseksi aluehallintovirastoilla ja kunnilla tartuntatautilain mukaisesti.[56]

Hallitus ilmoitti varautuvansa laajempiin rajoittamistoimenpiteisiin, joita olisivat esimerkiksi alueiden rajoittamiset, koulujen, päiväkotien ja yliopistojen sulkeminen, julkisen sektorin toiminnan rajoittaminen, isojen kauppakeskusten sulkeminen, matkustajalaivaliikenteen ja lentoliikenteen kieltäminen, sekä tapahtumien järjestämisen kieltäminen. Pääministeri Marinin mukaan laajemmat rajoittamiset olisivat vaatineet valmiuslainsäädännön käyttöönottoa[58], mikä otettiin käyttöön 16. maaliskuuta.

Hallitus ilmoitti 24. maaliskuuta aikovansa eristää Suomen pahimman epidemia-alueen Uudenmaan muusta Suomesta, ja sulkevansa Suomen ravintolat.[59] Uudenmaan sulkeminen astui voimaan 28. maaliskuuta 2020 klo 0.00. Alun perin sen oli määrä olla voimassa 19. huhtikuuta asti[60], mutta se kumottiin jo 15. huhtikuuta.

Valmiuslain käyttöönotto ja muut päätökset 16. maaliskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanna Marinin hallitus julisti valmiuslain maaliskuun puolivälissä, kun koronaviruspandemia uhkasi levitä.

16. maaliskuuta päätettiin mittavista epidemian leviämisen hidastamiseen tähtäävistä toimista. Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Kaikki maan koulut päiväkoteja ja esiopetusta lukuun ottamatta suljettiin. 1.–3.-luokkien oppilaiden opetus järjestetään, mikäli he eivät voi jäädä kotiin vanhempiensa yhteiskunnan toiminnalle oleellisen työn vuoksi. Muilta osin kouluissa siirryttiin 18. maaliskuuta alkaen etäopetukseen. Julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön, ja kehotettiin välttämään tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla. Yli 70-vuotiaita suositellaan pysymään erillään muista ihmisistä mahdollisuuksien mukaan karanteenia vastaavasti lukuun ottamatta kansanedustajia, valtiojohtoa ja kunnallisia luottamushenkilöitä.

Vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin tehtävät vierailut on kielletty. Vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa on kielletty tapauskohtaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Liikkumista maan sisällä voidaan rajoittaa. Valtion ja kuntien museot, teatterit, kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, harrastustilat ja -paikat, urheilutilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset suljetaan. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen suositellaan toimivan samoin. Kaikki julkisen sektorin työntekijät määrätään etätöihin, mikäli heidän työtehtävänsä sen mahdollistavat.

Terveyden- ja sosiaalihuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla kasvatetaan, ja kiireetöntä toimintaa vähennetään. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista joustetaan. Koronaviruksen laboratoriotestauksen kapasiteettia kasvatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuella. Työaika- ja vuosilomalain säännöksistä poiketaan yksityisellä, sekä julkisella sektorilla poiketaan kriittisen henkilöstön osalta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sekä sisäiseen turvallisuuteen koulutettuja ammattilaisia varaudutaan velvoittamaan töihin.

Matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen keskeytetään lukuun ottamatta Suomen kansalaisten paluuta. Valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi mahdollisimman nopeasti aloitetaan. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden matkustaminen ulkomaille kielletään. Suomalaisten matkailijoiden tulee palata välittömästi Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu kuitenkin tavanomaisesti. Ne ulkomailta palaavat suomalaiset, jotka asuvat pysyvästi Suomessa, laitetaan kahden viikon karanteeniin. Puolustusvoimat turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden, sekä valmistautui tukemaan muita viranomaisia.[61][62]

Sulkutoimia maalis-huhtikuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkastuspisteillä valvontaa suorittaa poliisi, liikenteen ohjauksessa on apuna varusmiehiä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia. Kuvan tarkastuspiste on seututiellä 167 Myrskylän ja Orimattilan rajalla.

Eduskunta päätti 28. maaliskuuta 2020 alkaen eristää Uudenmaan maakunnan. Poliisi ja puolustusvoimat valvoivat maakunnan rajoja tarkastuspisteillä. Vain välttämättömäksi katsottu liikenne pääsi läpi.[63][64] Hallitus päätti lopettaa Uudenmaan eristämisen 15. huhtikuuta, kun ei ollut riittäviä lakiperusteita jatkaa Uudenmaan sulkua.[65] Tätä perusteltiin myös tehohoitopaikkojen lisäämisellä ja epidemian todennäköisellä hidastumisella.[66]

Ravintolat päätettiin sulkea 4. huhtikuuta alkaen.[67]

Rajoitukset olivat hillinneet kohtalaisesti epidemiaa, joka ei ollut vielä päättynyt.[68] Hallitus kuitenkin varoitti tulevasta tautihuipusta ja kehotti välttämään tarpeetonta liikkumista mökeille.[69]

Strategian muutos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus purki 15. huhtikuuta Uudenmaan eristämisen[70].

Pääministeri Sanna Marin ilmoitti 22. huhtikuuta Suomen siirtyvän pandemian hillitsemisessä niin sanottuun hybridistrategiaan, jossa toimitaan "testaa, jäljitä, eristä ja hoida" -menetelmän mukaisesti. Yli 500 hengen yleisötapahtumien oli määrä pysyä kiinni heinäkuun loppuun asti.[71]

HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen esitti 23. huhtikuuta, että rajoituksia tulee purkaa, jotta saadaan sairastamaan sitä väestönosaa, ”jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset”. Epidemian leviämistä olisi siis hänen mukaansa nopeutettava.[72] Tämä viittaa laumaimmuniteettistrategiaan. Mutta hallitukselle lähetetyn avoimen kirjeen allekirjoittavat suosivat taudin tukahduttamista.

Hallitus päätti 29. huhtikuuta 2020 avata peruskoulut. Perusteena oli se, etteivät lapset levitä koronatartuntoja niin paljon kuin aikuiset. Koulut alkoivat 14. toukokuuta.[73]

Pääministeri Sanna Marin sanoi 15. toukokuuta, että Suomi ei tavoittele laumasuojaa sairastamisen kautta.[74]

Rajoitusten lieventäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus ilmoitti 4. toukokuuta, että rajoitustoimia lievennetään. Poikkeusolot pysyivät yhä voimassa.[75] Kirjastoihin sai palauttaa kirjoja jo 5. toukokuuta.[76] Rajojen ylitystä helpotettiin sallimalla työmatkat, mutta vapaa-ajan matkustamista ei suositeltu. Hoivakotien vierailukielto pysyi voimassa, ja yli 70-vuotiaita kehottiin välttämään fyysisiä kontakteja muihin ihmisiin.[77] Koulut avattiin pariksi viikoksi 14. toukokuuta.[78]

29. toukokuuta hallitus kumois suosituksen, jonka mukaan tarpeetonta kotimaan matkailua piti välttää. Matkustaa sai tästä lähtien, kun toimii turvaallisuusohjeiden mukaan[79].

Kesäkuun alussa sallitaan alle 50 hengen kokoontumiset[80]. 50-500 hengen ulkoilmatapahtumia saa järjestää erikoisjärjestelyin[81]. Yli 500 hengen kokoontumiskielto pysyy silti voimassa heinäkuun loppuun. Tämä merkitsee sitä, ettei kesän suuria yleisötapahtumisia järjestetä: ei rockfestivaaleja eikä muita suurtapahtumia[82]. Häät, hautajaiset ja jumalanpalvelukset sallitaan alle 50 hengelle.[83] Yli 70-vuotiaita voi tavata ulkona jos pitää turvaväliä.[84]

Ravintoloiden sulkua lievennetään asteittain kesäkuun alusta. Sisällä sai olla vain puolet normaalista asiakaskunnasta, terassilla enemmän. Myös urheilu ja muut kokoontumisharrastukset sallitaan kesäkuun alussa. Ravintoloissa ja urheilukilpailussa täytyy kuitenkin olla koronaviruksen leviämistä hidastavia erikoisjärjestelyä: turvavälejä.

Ravintoloissa saa olla vain puolet normaalista asiakasmääristä, asiakkaiden istuttava omissa pöydissään, ne sulkevat ovensa kello 23, anniskelu lopetetaan tuntia ennen sulkemista ja buffetruokaa ei haeta itse, muttei ole pöytiintarjouluvelvoitetta.[85]

Vaikka monia rajoituksia purettiinkin , suositeltiin mm. kulttuurikohteisin ja ravintoloihin seuraavaa: noudatettava paikan antamia ohjeita, liikuttava paikkoihin vain oireettomina, pestävä käsiä, vältettävä tungosta, noudatettava turvavälejä, yskittävä ja aivastettava kyynärtaipeeseen, vältettävä turhaa tavaroiden ja pintojen koskettelua. kunnioitetteva asiakasmäärärajoituksia jne[86].

Hallituksen talouspäätöksiä ja -toimenpiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus ilmoitti aluksi kokoavansa arviolta viiden miljardin euron rahoituspaketin ja antavansa sadan miljoonan euron lisätalousarvion, jolla turvataan välttämättömät sosiaali- ja terveysmenot sekä yritysrahoitus. Samassa yhteydessä todettiin, että hallitus aloittaa keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa työpaikkojen turvaamisesta. Valtion Eläkerahasto lisää sijoituksia yritystodistuksiin. Yrittäjien eläkevakuutusmaksuille ja työeläkevakuutusmaksuille myönnetään pidennetyt kolme kuukautta maksuaikaa.[87]

Hallitus esitteli 20. maaliskuuta laajemman 15 miljardin euron talouden pelastuspaketin, joka on mittaluokaltaan Ruotsia vastaava asukaslukuun suhteutettuna. Yritysten rahoitusta turvataan useilla miljardiluokan toimenpiteillä, ja otetaan käyttöön uusia suoria tukia. Tarkoituksena on yritysten maksuvalmiuden turvaaminen kriisin yli sekä konkurssien estäminen. Toimet ovat voimassa kolme kuukautta ja tulevat voimaan mahdollisimman nopeasti. 20. maaliskuuta annettiin noin 400 miljoonan euron lisäbudjetti, ja niitä on tulossa lisää. Suomen Pankki on päättänyt kaksinkertaistaa yritystodistusten osto-ohjelman määrän miljardiin euroon.[88]

Toimenpiteitä ovat[88]:

  1. Työeläkemaksua alennetaan 2,6 prosenttiyksikköä vuoden 2020 loppuun asti, joka keventää yritysten kuluja 910 miljoonaa euroa.
  2. Finnveran takausvaltuuksia nostetaan 10 miljardia euroa yhteensä 12 miljardiin euroon, mikä mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille.
  3. Business Finlandin avustusvaltuutta lisätään 150 miljoonaa euroa nopeisiin yrityksiä tukeviin toimiin.
  4. Työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan lomautuksissa ja irtisanomistilanteissa.
  5. Lomautuspäätökset nopeutuvat, ilmoitusaika lyhenee 14 päivästä viiteen. Lomautusoikeus laajennetaan koskemaan myös määräaikaisia työntekijöitä.
  6. Yrittäjien ja freelancereiden työttömyysturvan saaminen ei edellytä yrityksen lopettamista.
  7. Hallitus tukee Finnairia 600 miljoonan euron takauksilla.
  8. Tartuntatautien valvontaan ehdotetaan 26 miljoonan euron lisärahoitusta.
  9. Poliisille ehdotetaan 5,6 miljoonan euron lisärahoitusta.
  10. Poikkeusoloihin liittyviin ennalta yksilöimättömiin menoihin ehdotetaan 200 miljoonaa euroa.

Sekalaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereella oli määrä järjestää 18. maaliskuuta 2020 Lääkäripäivät, joihin oli osallistumassa jopa 3 000 terveydenhuollon ammattilaista, mutta tapahtuma päätettiin peruuttaa. Riskinä nähtiin, että kaikki Lääkäripäivien osallistujat joutuisivat koronavirustartuntaepäilyn vuoksi karanteeniin, joka heikentäisi terveydenhuoltojärjestelmää merkittävästi keskellä pandemiaa.[89][90][91]

Synlab alkoi ensimmäisenä yksityisenä laboratoriona Suomessa analysoida koronavirusnäytteitä virolaisessa laboratoriossaan.[92] Terveystalo on aloittanut koronavirusnäytteiden ottamisen.[5] Apteekit ovat alkaneet valmistaa käsidesinfiointiainetta itse, koska tukuilla on vaikeuksia vastata kysyntään.[93]

Eduskunnassa peruttiin viisi henkeä suuremmat vierailuryhmät, kiellettiin kättely ja suositeltiin omaehtoisia karanteeneja altistuneille.[89]

Sosiaali- ja terveysministeriön määräyksestä perustettiin valtakunnallinen koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on seurata tehohoidon tilannetta koronakriisissä. Verkostomaisessa ryhmässä ovat edustettuina kaikki viisi sairaanhoidon erityisvastuualuetta. Valtakunnallinen tilannekeskus auttaa muita erityisvastuualueita ylläpitämään tehohoidon tilannekuvaa, ja koordinoi mahdollisia potilassiirtoja. Ryhmää johtaa 29.3.2020 alkaen Kuopion yliopistollinen sairaala. Sairaala ei kerro julkisuuteen ryhmän kokoonpanoa.[94]

Suomen strategia ja kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoyhtiöt lennättivät epidemia-alueelta helmikuun 24. päivän jälkeen yli kahden viikon ajan tuhansia matkustajia eri puolille Suomea. Hallitus ei määrännyt lentoja keskeytettäväksi tai suositellut vapaaehtoista karanteenia. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen tyynnytteli mielialoja hallituksen tiedotustilaisuudessa 27. helmikuuta sanomalla, että Suomessa ei ole epidemiaa. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo olisi toivonut, että hallitus olisi kertonut tiedotustilaisuudessa, että Suomessa tulee esiintymään koronavirustapauksia ja viruksen leviämistä pyritään estämään erilaisin toimenpitein. Aivelon mukaan hallitus lähti hyssyttelylinjalle. Ministerit korostivat, että kyseiset tapaukset olivat yksittäisiä. Kansalaisia ei opastettu valmistautumaan lukuun ottamatta käsienpesun tärkeyttä.[95]

Ilta-Sanomien toimittajien Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallitus ei aluksi tehnyt rajoittavia toimia, ja myöhemminkin toteutti ne vastahakoisesti, sillä se nojasi THL:n antamiin arvioihin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suositteli 11. maaliskuuta torjuntakeinoksi ihmisten sosiaalisen (fyysisen) kanssakäymisen nopeaa, tehokasta ja ennakoivaa rajoittamista, ja koulujen sulkemista. Viraston työskentely perustuu kansainvälisyyteen, ja se saa reaaliaikaisesti uusimman tutkimustiedon koronan torjunnasta. ECDC:n mukaan viivyttely maksaisi Suomessa ihmishenkiä, ja ihmisten kohtaamisia olisi rajoitettava niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Viraston mukaan Kiinassa potilasmäärää oltaisiin voitu vähentää hyvin merkittävästi, jos se olisi aloittanut rajoitustoimet aikaisemmin. Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallituksen päätökset koronatoimista olivat puoluepolitisoituneet ja henkilöityneet, ja niihin sekoittui eri viranomaisten välisiä arvovaltajännitteitä ja kansainvälisiin koronatietoihin kohdistuvaa vähättelevää suhtautumista. THL muutti arviotaan lopulta, ja ulkomailta palaavat suomalaiset käsitettiin riskiksi taudin leviämisen näkökulmasta, ja laitos kehotti välittömiin rajoitustoimiin.[95]Suomen hallituksen toimien arvostelijoiden mielestä kyse oli lähinnä laumaimmuniteetin tavoittelemisesta Ruotsin mallin mukaisesti.[96][97][98] Taudin täydelliseen tukahduttamiseen kovin rajoitustoimin ei uskottu, koska virus saattaisi palata takaisin ulkomailta.[99]

THL:n ja hallituksen toimia arvosteltiin koronaviruskriisin aikana. Esimerkiksi kaikkia ulkomailta lentokoneissa Suomeen palaavia ei alussa opastettu karanteeniin ja Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapalan mukaan THL on esittänyt kyseenalaistettuja ja valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä.[100]

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan virus pitäisi pyrkiä tukahduttamaan kaikin keinoin sen sijaan, että virusta yritettäisiin vain hidastaa. Etelä-Koreassa, Singaporessa, Taiwanissa, Japanissa ja Kiinassa on ollut ajattelutapa, että virus tukahdutetaan, eikä sen anneta levitä hiljalleen väestöön. Sen jälkeen massiivisella testaamisella ja tartuntaketjujen jäljittämisellä, sekä kohdennetuilla karanteeneilla huolehditaan siitä, ettei se enää palaa väestöön, kunnes rokote saadaan kehitettyä. Vapaalahden mukaan Suomi heräsi tilanteeseen paljon hitaammin kuin Kaakkois- ja Itä-Aasian maat.[101]

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ei riitä, että maat sulkevat kaiken. Ihmisten eristäytyminen hidastaa viruksen leviämistä ja antaa lisäaikaa, mutta tarvitaan enemmän toimenpiteitä. WHO:n mukaan viruksen voittaminen vaatii aggressiivisia ja kohdennettuja toimia. Jokainen epäilty koronatapaus olisi testattava ja jokainen tartunnan saanut asetettava karanteeniin, sekä jokainen mahdollisesti virukselle altistunut jäljitettävä.[101] THL:n Mika Salminen ei ymmärtänyt WHO:n suositusta, koska Suomessa ei testata lieväoireisia, vaikka testauskapasiteettia jääkin yli. Britannian hallitus oli aikeissa antaa viruksen levitä väestöön ilman suuria rajoituksia ja luottaa laumasuojastrategiaan. Suunnitelma muuttui kuitenkin, kun brittiläisen yliopiston Imperial Collegen tutkijat laskivat sen voivan johtaa satojentuhansien ihmisten kuolemaan. Suomen laumasuojan kaltainen strategia erosi Britanniaan kaavaillusta laumasuojastrategiasta siten, että taudin leviämistä hidastetaan, jotta terveydenhuolto ei romahtaisi.[101]

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi, että koronaviruspandemia voi madaltaa kynnystä poikkeustilan julistamiselle ja valmiuslain käyttöönotolle tulevaisuudessa. Scheininin mukaan on vaara, että marginaaliryhmiä, väliinputoajia ja haavoittuvassa asemassa olevia ei oteta riittävästi huomioon päätettäessä poikkeusoloista.[102]

THL[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen auktoriteettiasemaa ja sen päätöksiä on kyseenalaistettu. Myös hallituksen sisällä on esitetty kritiikkiä THL:ää kohtaan. THL arvioi tammikuun lopulla, että koronavirus ei todennäköisesti leviä Suomeen.[95][103]

THL:n johtaja Mika Salminen piti Italiassa epidemian puhjettua tehtyjä rajoituksia ja ylimitoitettuna, ja vähätteli niiden merkitystä, vaikka tilanne Euroopassa oli muuttunut. THL:n johdossa on vain yksi lääkäri, ja laitoksesta on irtisanottu lukuisia asiantuntijoita 2000-luvun aikana useissa yt-neuvotteluissa.[95] Salmisen mukaan testejä ei tehty päivässä niin montaa kuin on mahdollista, vaan tarpeen mukaan. Siihenkään ei olla aina ylletty, sillä kaikkia karanteeniin ohjattuja terveydenhuollon työntekijöitä ei testattu, vaikka THL ja valtionjohto ovat painottaneet terveydenhuollon henkilökunnan testaamista matalla kynnyksellä.[104] Terveydenhuollon työntekijät valittivat siitä, että he eivät pääse koronatesteihin lupauksista huolimatta.[105]

Laumasuojan ja ennusteiden kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei THL:n ohjeiden mukaan testata kaikkia koronavirusepäilyjä. Suomessa tehtiin joihinkin muihin maihin verrattuna melko vähän testejä. 15. maaliskuuta kriteerit testeihin tiukentuivat entisestään. Annettiin ohjeita, että terveyskeskuksiin ei pidä soittaa tartuntaepäilyn takia, eikä hakeutua koronavirustesteihin, mikäli pärjää oireiden kanssa kotona. 15.3. tiukat ohjeet johtivat siihen, että iso osa oireisista jäi kotiin niin, ettei tieto tartunnasta kantautunut viranomaisille. Runsas testaaminen, kontaktien jäljitys, sosiaalinen etäisyydenotto ja yhteisöjen aktivointi estää tartuntoja ja pelastaa henkiä. THL perusteli testaamisen vähyyttä Suomessa kapasiteetin vähäisyydellä sekä sillä, ettei lisätesteistä olisi apua epidemian hallinnassa. Kuitenkin muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO kehotti ja kannusti maita runsaaseen testaamiseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri perusteli tiedotteessaan vähäistä testaamista kapasiteetin riittämättömyydellä. Testejä kohdennettiin riskiryhmille ja erityisesti matkoilta palaavalle terveydenhuollon henkilöstölle.[106][107]

Johtaja Mika Salmisen mukaan muun muassa Etelä-Koreassa kiitosta kerännyt laajamittainen testaus, joka onnistui pysäyttämään epidemian etenemisen ei toimisi Suomessa. Suomen strategia tähtää epidemian pysäyttämisen sijaan sen hidastamiseen ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseen.[108]

Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola kritisoi THL:n lukuja. Hänen mukaansa tuhkarokossa laumasuojaan on tarvittu yli 90 prosentin rokotusaste, ja vaikka luku ei olisikaan koronaviruksessa yhtä suuri, se olisi todennäköisesti suurempi kuin THL:n pahin skenaario, jossa virukseen sairastuisi 60 prosenttia väestöstä. Jaakkolan mukaan 60 prosenttia oli alakanttiin vedetty ja liian optimistinen luku. Hän ei olisi jäänyt odottamaan laumaimmuniteetin muodostumista. Hänen mukaansa laskelmat laumasuojastrategian seurauksista ovat "aikamoisia". THL:n mukaan enintään 40 prosenttia kansasta saisi viruksen nykyisillä rajoitustoimilla. Se tarkoittaisi, että taudin saisi 2,2 miljoonaa suomalaista, ja Imperial Collegen luvuilla se tarkoittaisi, että virukseen kuolisi lähes 20 000 ihmistä Suomessa. Se ei vielä riittäisi laumasuojaan. Turun yliopiston bakteeriopin professori ja ylilääkäri Pentti Huovisen mukaan laumasuojasta ei pitäisi puhua tässä yhteydessä. Hänen mukaansa laumasuojaa tehdään aktiivisesti rokottamalla, ja että on kummallinen ajatus, että laumasuojaa tehtäisiin antamalla mahdollisesti tappavan viruksen levitä väestössä.[101]

Laumasuojastrategian eettisyyttä ja toimivuutta arvosteltiin Uudessa Seelannissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.[109][110][111][112][113][114]

Monet asiantuntijat pitivät THL:n maaliskuussa esittämiä arvioita koronavirustaudin vakavuudesta liian optimistisina.[115][116] Isossa-Britanniassa tehdyn Imperial Collegen maaliskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan koronavirustaudin keskikuolleisuus olisi 0,9 prosentin luokkaa koko väestölle. Tällöin sairaalaan joutuisi 5,4 prosenttia ja 1,3 prosenttia teho-osastolle.[117]

Vasta-ainetestit ja laumasuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satunnaisotannalla tehdyn vasta-ainetestin mukaan toukokuun alkuviikolla vain neljällä 1504:sta (2,7 promillea) tutkitusta oli varmuudella koronaviruksen vasta-aineita[118].

Laumasuojan saavuttaminen väestön 50–70 prosentin infektioasteella vaatisi yksin Uudellamaalla 15 000–20 000 kuollutta, jos kuolleisuus olisi neljä prosenttia.[119]

Espanjassa tehtyjen vasta-ainetutkimusten mukaan koronavirustaudin kuolleisuus olisi 1–1,2 prosenttia.[120]

Hybridistrategian kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa esitelty potilaiden estaukseen, jäljitykseen, eristämiseen ja hoitoon perustuva hybridistrategia sai osakseen kritiikkiä.

Suurimpana ongelmana nähtiin yhä riittämätön testaus ja jäljitys. Uudenmaan alueella noin 50% tartunnan saaneista ei tiennyt mistä sai tartunnan.[121]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Professori varmana: Wuhanin koronaviruksen tartuntaepäilyjä tulee Suomessa lisää, myös varsinaiset tartunnatkin mahdollisia MTV Uutiset. 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  2. ↑ Juha-Pekka Tikka: Sanna Marin 27.2.2020: Koronaan varauduttu huolellisesti verkkouutiset.fi. 14.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  3. ↑ Koronavirus leviää Euroopassa nyt Italiasta käsin, Helsinki-Vantaalla ei ole erikoistoimenpiteitä epidemia-alueelta saapuville Helsingin Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 4.6.2020.
  4. ↑ Koronavirusta torjutaan Helsinki-Vantaalla ja laivoilla: Siivoojat desinfioivat pintoja, työntekijöitä on muistutettu käsihygieniasta Helsingin Sanomat. 31.1.2020. Viitattu 1.2.2020.
  5. ↑ 5,0 5,1 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :22 ei löytynyt
  6. ↑ Pääministeri: Koronavirukseen tärkeää varautua huolellisesti, mutta samalla välttää ylimitoitettuja toimia. Hs.fi, 27.2.2020. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.4.2020.
  7. ↑ Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen seitsemässä päivässä Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  8. ↑ Analyysi: Suomen sairaaloissa ollaan pian totisen paikan edessä – Koronapotilaiden tehohoitopaikat uhkaavat loppua kesken ts.fi. 20.3.2020. Viitattu 2.6.2020.
  9. ↑ Jenni Tamminen: Koronavirus: Nyt tuli THL:n pääjohtajalta selvä lista suomalaisille Uusi Suomi. Viitattu 1.6.2020.
  10. ↑ Ulkoministeriö: Älä matkusta nyt mihinkään Ilta Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  11. ↑ Riikka Aaltonen: Miksi hallitus veti rajan juuri 500 hengen tilaisuuksiin ja onko kyse kielloista vai suosituksista? Näin vastaa Sanna Marin Talouselämä. Viitattu 1.6.2020.
  12. ↑ Koronavirus | Mikä kaikki muuttui? Torstai oli kriittinen päivä koronavirustilanteessa, HS kokosi keskeiset tiedot Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  13. ↑ Kokoontumisrajoitukset | Suomen urheilu pysähtyy lähes kokonaan – Liiga ja Jokerit pelaavat tyhjille katsomoille, monen muun lajit sarjat pysähtyvät tai päättyvät, yksilölajien tapahtumia peruuntuu Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  14. ↑ Testaustavan muutos Husissa vähensi havaittuja tartuntoja sunnuntaina – Suomi tartunnoissa yhä Pohjoismaiden tahdissa Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  15. ↑ Pääministeri Marinin puhe eduskunnassa 17.3.2020 Valtioneuvosto. Viitattu 1.6.2020.
  16. ↑ Rajoitukset | Miksi Suomi viivytteli ulkomailta palaavien karanteenin kanssa, miksi kentältä saa yhä lähteä junalla? ”Ihmistä ei voi kieltää nousemasta junaan”, ministeriöstä sanotaan Helsingin Sanomat. 26.3.2020. Viitattu 4.6.2020.
  17. ↑ Alberto Claramunt: Uusimaa suljetaan odotetusti – epidemian leviämistä halutaan hidastaa verkkouutiset.fi. 25.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  18. ↑ Kontrolli tiukentuu Helsinki-Vantaalla - matkustajille valtion kyyti kotiin, joukkoliikennettä vältettävä | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 27.3.2020. Viitattu 4.6.2020.
  19. ↑ Ravintolat sulkeutuvat koko maassa perjantaina puolen yön aikaan koronavirusepidemian vuoksi Valtioneuvosto. Viitattu 1.6.2020.
  20. ↑ Seurasimme historiallista hetkeä rajalla - poliisikomentaja radiopuhelimessa: "Täällä johto yksi, Uudenmaan sulku puretaan välittömästi" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  21. ↑ Pääministeri Marin: Suomi siirtyy koronan torjunnassa hybridistrategiaan – "testaa, jäljitä, eristä ja hoida" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  22. ↑ Koulut avautuvat 14. toukokuuta – Etäopetukseen ei saa enää jäädä sen jälkeen Kaleva.fi. Viitattu 1.6.2020.
  23. ↑ "Jännittää hirveästi", sanoo uimavalvoja – katso tästä, miten Suomi avautuu maanantaina Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  24. ↑ Marika Lumme: Ravintolat avasivat innolla Vantaan Sanomat. 1.6.2020. Viitattu 1.6.2020.
  25. ↑ Terassit, pubit ja kahvilat aukesivat parin kuukauden koronatauon jälkeen – katso kuvista, miten suomalaiset ottivat vastaan rajoitusten helpottamisen Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  26. ↑ Ravintolat avataan asteittain ja 50 hengen tilaisuudet sallitaan kesäkuun alusta – Yli 70-vuotiaille suositellaan edelleen eristyksissä pysymistä Kaleva.fi. Viitattu 1.6.2020.
  27. ↑ Terasseilla istuttiin paikoin olka olkaa vasten, koronasta huolimatta – valvova viranomainen: "Rajoitukset ovat hengen ja terveyden suojelemiseksi" Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  28. ↑ Minna Harmaala: Kokoontumisrajoitus on kohta alle 50, mutta kuitenkin alle 500 – Hallituksen määritelmät ihmetyttävät, näin ministeri tarkentaa Twitterissä Helsingin Uutiset. 6.5.2020. Viitattu 1.6.2020.
  29. ↑ Kotimaassa voi nyt matkustaa, päätti hallitus – lue uudet turvallisuusohjeet tästä Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  30. ↑ Suomi alkaa avautua asteittain 1.6. – oviaan raottavat rajoitetusti ravintolat ja kokoontumisrajoituksen henkilömäärä nousee enintään 50:een – etätöiden tekemistä suositellaan edelleen Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 1.6.2020.
  31. ↑ Virusprofessori toivoo onnistunutta terassikesää – ”Tässä on hyvä mahdollisuus” Ilta Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  32. ↑ Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä – ”Kaikki päätöksenteon perusteena olleet tiedot ja laskelmat tulee julkaista” Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  33. ↑ Kati Latva-Teikari: Infektioylilääkäri: Suomi varautui sikainfluenssaan koronaa paremmin – jos korona kasvaa laajaksi epidemiaksi, uhkaa sairaaloissa tilanpuute Yle Uutiset. 3.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  34. ↑ 34,0 34,1 34,2 34,3 34,4 34,5 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :27 ei löytynyt
  35. ↑ 35,0 35,1 Kuka pääsee koronatestiin? Yle Areena. 23.3.2020. Yle. Viitattu 24.3.2020.
  36. ↑ Suojautuminen | Hoitajien suojatakeista nyt ”erittäin suurta niukkuutta” – tilanne koronasuojaimien markkinoilla muuttui viikossa Helsingin Sanomat. 16.4.2020. Viitattu 9.5.2020.
  37. ↑ Suojavarusteet | HS:n haltuun saamat Huoltovarmuuskeskuksen luvut paljastavat, miten vähän Suomen valtiolla oli kasvosuojaimia koronakriisin iskiessä päälle Helsingin Sanomat. 10.4.2020. Viitattu 9.5.2020.
  38. ↑ 38,0 38,1 38,2 Koronavirus | Hengityssuojainten tuotanto Suomessa on vihdoin käynnistymässä, mutta uhkana on uusi pullonkaula: kankaasta on pulaa Helsingin Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  39. ↑ Suomeen saapuu tänään kipeästi kaivattu lentokone Kiinasta: ”En pysty sanomaan, kuinka pitkäksi aikaa ne riittävät” Ilta Sanomat. 7.4.2020. Viitattu 10.5.2020.
  40. ↑ SK: Huoltovarmuuskeskus tilasi Tiina Jylhän yritykseltä lisää kasvomaskeja www.iltalehti.fi. Viitattu 10.5.2020.
  41. ↑ Suomi tilasi Kiinasta suojavarusteita: eivät sovellu sairaalakäyttöön – laatu oli pettymys Ilta Sanomat. 8.4.2020. Viitattu 10.5.2020.
  42. ↑ Mitä kaikkea maskikohusta nyt tiedetään? Kokosimme vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin epäonnistuneesta miljoonakaupasta www.satakunnankansa.fi. Viitattu 10.5.2020.
  43. ↑ Maskigate jatkuu: Ministeri Haatainen vaatii lisäselvitystä www.iltalehti.fi. Viitattu 10.5.2020.
  44. ↑ Pääministeri Sanna Marin: Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja ei nauti enää luottamustani www.iltalehti.fi. Viitattu 10.5.2020.
  45. ↑ Alec Neihum: Nyt puhuu maskeja välittänyt pikavippiliikemies Onni Sarmaste: "Moka tilausfarssissa on sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön" mtvuutiset.fi. 10.4.2020. Viitattu 10.5.2020.
  46. ↑ 46,0 46,1 Suojavarusteet | Tampereella alkaa materiaalin valmistus 10 miljoonaan hengityssuojaimeen kuukaudessa – joukko suomalaisia yrityksiä käynnistää koronasuojainten massatuotannon Suomessa Helsingin Sanomat. 8.4.2020. Viitattu 9.5.2020.
  47. ↑ Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  48. ↑ 48,0 48,1 Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  49. ↑ HUSin tiedotustilaisuus koronaviruksesta Yle Areena. 12.3.2020. Yle. Viitattu 13.3.2020.
  50. ↑ Testaustavan muutos Husissa vähensi havaittuja tartuntoja sunnuntaina – Suomi tartunnoissa yhä Pohjoismaiden tahdissa Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  51. ↑ Ulkoministeriö: Älä matkusta nyt mihinkään Ilta Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  52. ↑ Tamminen, Jenni: Koronavirus: Nyt tuli THL:n pääjohtajalta selvä lista suomalaisille Uusi Suomi. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  53. ↑ Koronavirus | Metrin tai kahden turvaväli ei riitä suojaamaan ulkoilijaa, ja vaarallisinta on juosta jonkun toisen vanavedessä, esittävät tutkijat – arvio on uskottava, sanoo suomalainen asiantuntija Helsingin Sanomat. 11.4.2020. Viitattu 13.4.2020.
  54. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :1 ei löytynyt
  55. ↑ Hallitus: Kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka Hämeen Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  56. ↑ 56,0 56,1 Aaltonen, Riikka: Miksi hallitus veti rajan juuri 500 hengen tilaisuuksiin ja onko kyse kielloista vai suosituksista? Näin vastaa Sanna Marin Talouselämä. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  57. ↑ Hallituksen suositus koronaviruksen hillitsemiseksi: Yli 500 hengen yleisötilaisuudet peruttava toukokuun loppuun asti, vältettävä matkustusta ja suosittava etätyötä KD-Lehti. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  58. ↑ Ovaskainen, Teppo: Tällaisiin koviin koronan torjuntakeinoihin Marinin hallitus nyt varautuu: ”Isojen kauppakeskusten sulkeminen, lentoliikenteen kieltäminen…” Talouselämä. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  59. ↑ Matti Koivisto, Maria Stenroos, Antti Pilke: Marin: Ravintolat aiotaan sulkea, Uudenmaan alueen eristämistä suunnitellaan – hallitus pitää illalla tiedotustilaisuuden uusista toimista Yle Uutiset. 24.3.2020. Viitattu 24.3.2020.
  60. ↑ Uudenmaan liikkumisrajoitukset astuivat voimaan klo 00.00 – Hallitus päätti yksityiskohdista, eduskunta hyväksyi esityksen jo aiemmin Yle Uutiset. Viitattu 28.3.2020.
  61. ↑ Teemu Luukka, Teemu Muhonen, Minna Nalbantoglu: Tässä ovat kaikki hallituksen poikkeukselliset toimet koronaviruksen hillitsemiseksi – vaikuttavat lähes jokaisen kansalaisen arkeen Helsingin Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  62. ↑ Hallitus päätti pitkästä listasta toimia koronaviruksen torjumiseksi – lue tästä kaikki hallituksen päätökset Yle Uutiset. Viitattu 16.3.2020.
  63. ↑ Uusimaa on nyt suljettu – näin se tapahtui, katso kuvat Yle Uutiset. Viitattu 29.3.2020.
  64. ↑ Uudenmaan rajat sulkeutuivat ja poliisi aloitti tarkastukset – Näissä kolmessakymmenessä paikassa liikkumista valvotaan Helsingin Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 28.3.2020.
  65. ↑ Uudenmaan sulku päättyi – näillä kolmella seikalla hallitus perusteli päätöstä Ilta Sanomat. 15.4.2020. Viitattu 15.4.2020.
  66. ↑ Koronavirus | Tehohoidon kapasiteetti on saatu kaksinkertaistettua Suomessa – näin asiantuntijat perustelivat Uudenmaan avaamista Helsingin Sanomat. 15.4.2020. Viitattu 15.4.2020.
  67. ↑ Ravintolat kiinni todennäköisesti 4. huhtikuuta – valtioneuvosto antoi täydentävän asetuksen Ilta Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 3.4.2020.
  68. ↑ Koronapandemian huippua varten tilattujen hengityskoneiden saaminen epävarmaa – HUS vakuuttaa, että tehohoitopaikkoja riittää kuitenkin kaikille Yle Uutiset. Viitattu 15.4.2020.
  69. ↑ Rajoitukset | Uudenmaan raja avattiin – pääministeri Marin: ”Nyt ei ole oikea aika lähteä mökeille” Helsingin Sanomat. 14.4.2020. Viitattu 15.4.2020.
  70. ↑ Seurasimme historiallista hetkeä rajalla – poliisikomentaja radiopuhelimessa: "Täällä johto yksi, Uudenmaan sulku puretaan välittömästi" Yle Uutiset. Viitattu 30.4.2020.
  71. ↑ Pääministeri Marin: Suomi siirtyy koronan torjunnassa hybridistrategiaan – "testaa, jäljitä, eristä ja hoida" Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2020.
  72. ↑ HUSin Järvinen purkaisi koronarajoituksia – "Pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa sairastamaan, jolle tauti ei todennäköisimmin ole vaarallinen" Yle.fi. 23.4.2020. Viitattu 23.4.2020.
  73. ↑ Näin hallitus päätti kouluista: Koulut alkavat porrastetusti 14.5. alkaen – katso vastaukset keskeisiin kysymyksiin Yle Uutiset. Viitattu 30.4.2020.
  74. ↑ Päivittyvä seuranta | Pääministeri Marin: Hallituksen mielestä epidemia ei saisi edetä lainkaan, laumaimmuniteettia ei tavoitella sairastamisen kautta Helsingin Sanomat. 4.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  75. ↑ Minna Karkkola: Sanna Marin: Poikkeusolot pysyvät voimassa – ”Tilanne on yhä vakava” Uusi Suomi. Viitattu 6.5.2020.
  76. ↑ Hallitus lieventää kokoontumisrajoituksia kesäkuun alussa, rajaliikennettä helpotetaan, kirjojen lainaus mahdollista jo huomenna – Yle seurasi tiedotustilaisuutta Yle Uutiset. Viitattu 4.5.2020.
  77. ↑ Kirjastojen uloslainaus mahdolliseksi heti, etätyötä jatketaan toistaiseksi – näin rajoitusten purku etenee Ilta-Sanomat. 4.5.2020. Viitattu 4.5.2020.
  78. ↑ Ilmoitettua isompi osa lapsista jäi pois koulujen lähiopetuksesta – myös luvattomia poissaoloja runsaasti Yle Uutiset. Viitattu 16.5.2020.
  79. ↑ Hallitus purkaa kotimaanmatkailun välttämistä koskevan suosituksen välittömästi – kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa turvallisuusohjeita Yle Uutiset. Viitattu 29.5.2020.
  80. ↑ anttikallio: Hallitus: Ulkoharrastuspaikat avataan, kokoontumisrajoitus kesäkuun alusta 50 henkilöä toistaiseksi Pesäpalloliitto. 4.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  81. ↑ AVI: Kesällä alle 500 hengen yleisötapahtumat mahdollisia erityisjärjestelyin Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2020.
  82. ↑ Legendaarista Tapsan Tahdit -tapahtumaa ei järjestetä – katso kattava lista tapahtumista, jotka on peruttu tai siirretty www.iltalehti.fi. Viitattu 19.5.2020.
  83. ↑ Piispat: Alle 50 hengen jumalanpalvelukset voivat käynnistyä kesäkuun alusta Seurakuntalainen. 19.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  84. ↑ Rajoitusten purku | Yli 70-vuotiaita voi tuoreen ohjeen mukaan tavata ulkona turvavälillä: ”Vieraillessa tulee vältellä kättelyä ja halaamista, ei kannata työntyä lähelle” Helsingin Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  85. ↑ Näin ravintolat avataan 1.6. – katso tärkeimmät muutokset Ilta Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  86. ↑ Rajoitukset | Näin Suomi avautuu maanantaina – HS:n kattava tietopaketti käy läpi, miten koronarajoitukset väistyvät Helsingin Sanomat. 31.5.2020. Viitattu 31.5.2020.
  87. ↑ Kulmuni: Hallitus kokoaa arviolta 5 miljardin rahoituspaketin Ilta Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  88. ↑ 88,0 88,1 Katso lista kaikista työntekijöille ja yrityksille luvatuista aputoimista – hallitus lupaa huiman paketin Suomen talouden pelastamiseksi koronalta Yle Uutiset. 20.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  89. ↑ 89,0 89,1 Tuhannet lääkärit koolle Tampereella – kansanedustaja vaatii tilaisuuden perumista koronavaaran takia: ”Käsittämättömän edesvastuutonta” Iltalehti. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  90. ↑ Tuhannet lääkärit koolle Tampereella – koronakaranteeni tekisi vakavan loven Suomen terveydenhoitojärjestelmään Aamulehti. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  91. ↑ Ruissalo, Pekka: Koronan vaikutukset laajenevat: Tampereen lääkäripäivät on päätetty peruuttaa – "Olemme pahoillamme" Tamperelainen. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  92. ↑ Heino, Elina: Virussota tiivistää terveyskenttää – Synlab alkaa ensimmäisenä yksityisenä laboratoriona analysoimaan koronavirusnäytteitä Mediuutiset. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  93. ↑ Apteekit alkoivat valmistaa käsidesinfiointiainetta itse – koronavirus räjäytti menekin, tukuillakin vaikeuksia vastata kysyntään Yle Uutiset. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  94. ↑ Janne Laitinen: Kuopiolle iso rooli Suomen koronakriisin hoidossa: KYSin tehohoidon tilannekeskus varautuu potilaiden siirtoihin savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 4.4.2020.
  95. ↑ 95,0 95,1 95,2 95,3 Lauri Nurmi, Juha Ristamäki: Näin Suomi päätti valmiuslaista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi www.iltalehti.fi. 18.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  96. ↑ Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  97. ↑ Asiantuntija uudesta koronastrategiasta: Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle Ilta Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  98. ↑ Kirsi Visunen: Onko hybridistrategia peitenimi sille, että epidemian tukahduttamiseen ei ryhdytä? Mikä on toimittajien vastuu? Uusi Suomi Puheenvuoro. 23.4.2020. Viitattu 8.5.2020.
  99. ↑ Juha-Pekka Tikka: Kovemmat toimet hyödyttömiä – näin hallitus koronan tukahduttamisesta verkkouutiset.fi. 5.6.2020. Viitattu 6.5.2020.
  100. ↑ Haapala, Timo: Kaikki ei oikeasti mennyt niin kuin julkisuuteen on annettu ymmärtää – IS paljastaa, miksi koronakriisi pääsi yllättämään Suomen Ilta-Sanomat. 27.3.2020. Sanoma Oy. Viitattu 12.4.2020.
  101. ↑ 101,0 101,1 101,2 101,3 Maria Manner, Tommi Nieminen, Paavo Teittinen: Tautihuipun tasaaminen ei riitä, sanovat asiantuntijat – Mikä on Suomen strategia ulos poikkeustilasta? Helsingin Sanomat. 26.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  102. ↑ Antti Pilke: Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali 21.3.2020. Yle Uutiset.
  103. ↑ Olli Waris: Hallitus teki neljässä päivässä äkkikäännöksen ja päätti laittaa Suomen kiinni – lähteet IS:lle: ”Väännettiin viimeiseen saakka” Ilta Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  104. ↑ Johanna Mattinen, Riku Roslund, Jaakko Mäntymaa: HUS:n hoitajat kertovat Ylelle vaikeuksista päästä koronatestiin, vaikka terveydenhuollon piti olla etusijalla testaamisessa Yle Uutiset. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  105. ↑ Reeta Salminen: Hoitohenkilökunta ympäri Suomen kertoo Ylelle: "Emme pääse koronatesteihin" – Sairaanhoitopiirien johtajat kummeksuvat Yle Uutiset. 23.2.2020. Viitattu 23.3.2020.
  106. ↑ Sara Vainio: Aggressiivisesta testaamisesta olisi hyötyä Suomessakin, mutta nyt siihen ei kyetä, sanoo Husin johtajaylilääkäri – Miksi kaikilta oireilevilta ei oteta virusnäytettä? Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  107. ↑ UK goes against WHO call for countries to test every coronavirus case The Independent. 14.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  108. ↑ Sara Vainio: Suomi lisää koronaviruksen testauskapasiteettia, mutta ei ota testeihin lieväoireisia: ”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta”, sanoo THL:n Mika Salminen Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  109. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :21 ei löytynyt
  110. ↑ Anya van Wagtendonk: The UK backs away from "herd immunity" coronavirus proposal amid blowback Vox. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  111. ↑ Arindam Basu: The 'herd immunity' route to fighting coronavirus is unethical and potentially dangerous The Conversation. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  112. ↑ William Hanage: I’m an epidemiologist. When I heard about Britain’s ‘herd immunity’ coronavirus plan, I thought it was satire | William Hanage The Guardian. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  113. ↑ What is herd immunity and could it slow the spread of coronavirus COVID-19 around the world? – 19-Mar-2020 – NZ International news home.nzcity.co.nz. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  114. ↑ Ed Yong: The U.K.’s Coronavirus ‘Herd Immunity’ Debacle The Atlantic. 16.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  115. ↑ Kuinka moni joutuu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  116. ↑ Hallitus lupasi lisää tehohoitoa, mutta määrä on kaukana brittitutkijoiden ennustamasta tarpeesta – tässäkö Suomenkin käyrä? Ilta Sanomat. 22.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  117. ↑ Kuinka moni joutuu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  118. ↑ Kasperi Summanen: THL:n 1504 näytteessä vain neljällä koronan vasta-aineita verkkouutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  119. ↑ Analyysi: Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle – Uudellamaalla vain yksi satunnaisnäyte sadoista sisälsi varman koronaviruksen suojan ts.fi. 29.4.2020. Viitattu 30.4.2020.
  120. ↑ Koronavirus voi olla luultua tappavampi – uusi tutkimus antoi tietoja, joka saa suomalaisprofessorin sanomaan suorat sanat laumaimmuniteettiin pyrkimisestä Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  121. ↑ Katja Incoronato: Suomen koronakäänne ei yllättänyt asiantuntijaa: ”Sää estäisi uusia tartuntoja nyt tehokkaammin kuin hallituksen hybridistrategia” Uusi Suomi. Viitattu 31.5.2020.
Noudettu kohteesta ”https://antsawiki.shoutwiki.com/w/index.php?title=Suomen_koronavirusstrategia_ja_toimenpiteet&oldid=11795”