Koronavirukset

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koronavirukset
Elektronimikroskooppikuva kahdesta koronaviruksesta.
Elektronimikroskooppikuva kahdesta koronaviruksesta.
Virusten luokittelu
Ryhmä: Virukset
Kunta: Riboviria
Lahko: Nidovirales
Heimo: Koronavirukset
Coronaviridae
Alaheimot ja suvut
Koronaviruksia. Koronaviruksille on tyypillistä niitä elektronimikros­koopilla katsottaessa "halo" tai kruunun kaltainen (korona) olemus.

Koronavirukset[1] (Coronaviridae[2]) on ihmisillä ja eläimillä tauteja aiheuttavien RNA-virusten heimo. Ihmiselle tautia aiheuttavia koronaviruksia tunnettiin aiemmin vain kaksi, eivätkä sairastumiset yleensä olleet vakavia. SARSin aiheuttajaksi paljastui vuonna 2003 ennestään tuntematon koronavirus SARS-CoV.[3] Vuonna 2012 tavattiin Lähi-idästä tätä muistuttava koronaviruksen aiheuttama hengityselintulehdus MERS.[4] Vuonna 2019 Kiinan Wuhanissa tavattiin uusi COVID-19-tautia aiheuttava koronavirus SARS-CoV-2, joka leviää myös ihmisistä toisiin ja jonka Maailman terveysjärjestö julisti Koronaviruksen keskiviikkona 11.3.2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi ja on vaarallinen pääosin iäkkäille ihmisille, mutta nuoremmille perusterveille useimmiten varsin lievä tai oireeton.

Luokittelu ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronavirukset muodostavat Coronaviridae-heimon Nidovirales-lahkossa.[5] Koronavirukset ovat vaipallisia, positiivissäikeisiä RNA-viruksia.[6] Viruksilla on genomi, jonka paino on RNA-virusten suurin, noin 30 000 nukleotidia.

Genomin ympärillä on proteiinista muodostunut nukleokapsidi, joka infektoituneessa solussa leviää vaihtelevasti solulimaan ja tumajyväseen. SARS-epidemian aiheuttaja näyttää suosivan erityisesti solulimaan leviämistä, mutta tämän asian kliinistä merkitystä ei tunneta.[7]

Ihmiseen tarttuvia koronaviruksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronavirukset löydettiin 1960-luvulla, ja ne todettiin yleisiksi ihmisen nuhakuumeen aiheuttajiksi. Siihen aikaan arveltiin, että ne aiheuttavat kliinisen taudin noin puolella tartunnan saaneista. Taudinkuvat olivat yleensä lieviä, ja tauti tuntui olevan erityisesti teini-ikäisten muttei pikkulasten infektio. Erään ensimmäisistä 1900-luvun seurantatutkimuksista mukaan arveltiin noin kolmen prosentin nuhakuumeista aiheutuvan koronaviruksista, ja epidemioiden havaittiin esiintyvän lähinnä kevättalvisin. Taudin itämisajaksi pääteltiin hieman yli kolme vuorokautta.[8][9]

SARS-CoV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV voi aiheuttaa SARS-nimisen hengityselintulehduksen, joka havaittiin ensimmäistä kertaa Itä-Aasiassa helmikuussa 2003.

MERS-CoV:n kolmiulotteinen mallikuva.

MERS-CoV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti toukokuussa 2013, että uudentyyppinen koronavirus voi siirtyä ihmisestä toiseen. Tämän MERS-CoV:ksi nimetyn viruksen tiedettiin siihen mennessä aiheuttaneen Euroopassa ja Lähi-idässä 18 ihmisen kuoleman. Uusi virus tavattiin ensi kerran syyskuussa 2012. Koronavirustartuntoja on Euroopassa ilmoitettu myös Saksassa ja Britanniassa. Yhteensä niitä oli tuolloin löydetty maailmassa 34 kappaletta.[10]

SARS-CoV-2-virus.

SARS-CoV-2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: ‎SARS-CoV-2

Vuonna 2019 raportoitiin Kiinan Wuhanissa uusi koronavirus eli SARS-CoV-2, joka leviää myös ihmisistä toisiin ja joka aiheutti pandemian vuonna 2020. Tammikuussa sen epäiltiin siirtyneen ihmisen patogeeniksi myrkkykäärmeistä[11], mutta maaliskuussa julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että virus oli peräisin lepakoista ja muurahaiskävyistä.[12]

Eläinten koronavirukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinten koronavirukset on tunnettu paremmin. Hiiren hepatiitin aiheuttavan koronaviruksen tiedetään tarttuvan herkästi. Siipikarjan tarttuvan bronkiitin aiheuttava koronavirus leviää ulosteella saastuneesta rehusta. Muita tauteja ovat sioilla esiintyvä tarttuva gastroenteriitti (TGE), porsaiden epideeminen ripulivirus ja porsaiden hemagglutinoiva enkefalomyeliitti, nautojen talvidysenteria ja kissan enteerinen suolistotulehdus (FECV) ja tarttuva vatsakalvontulehdus (FIPV).[3]

Huhtikuussa 2020 raportoitiin Yhdysvalloissa koronaviruksesta Bronxin eläintarhan kissapedoilla. Uutinen ei kerro, mikä virustyyppi on kyseessä.[13] New York Timesin mukaan kyseessä on uusi koronavirus, mutta eläintarhan tilanne on sellainen, että sitä ei ole syytä verrata yleisesti ottaen taudin tarttuvuuteen ihmisten ja eläinten välillä.[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ koronavirukset TERO. Finto. Viitattu 12.3.2020.
  2. ↑ Taxonomy International Committee on Taxonomy of Viruses. 6/2018. Viitattu 12.3.2020.
  3. ↑ 3,0 3,1 Jalava, Katri & Leinikki, Pauli: Koronavirukset eläimillä yleisiä KTL. Arkistoitu 26.3.2006.
  4. ↑ Koronavirus Infektiotaudit ja rokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.10.2013.
  5. ↑ Nidovirales: Evolving the largest RNA virus genome (PDF) idpublications.com. Arkistoitu 8.8.2017. Viitattu 25.9.2012. (englanniksi)
  6. ↑ Tervo, Annukka: Makrodomeeni-inhibiittorit antiviraalisina yhdisteinä (PDF) (pro gradu) helda.helsinki.fi. Viitattu 25.9.2012.
  7. ↑ McBride, Ruth; Zyl, Marjorie van; Fielding, Burtram C.: The Coronavirus Nucleocapsid Is a Multifunctional Protein: 3. Intracellular Localization of the Nucleocapsid Protein US National Library of Medicine: Viruses. 7.8.2014. National Institute of Health. Viitattu 16.3.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Caringly Yours – Health and Wellness: What is Corona Virus
  9. ↑ Pertti Arstila ja Antti Vaheri: ”Akuuttien hengitysteiden etiologia”, Lääketieteellinen mikrobiologia, s. 537. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 1975. ISBN 951-99053-2-4.
  10. ↑ WHO: Uusi koronavirus tarttuu todennäköisesti ihmisestä toiseen Helsingin Sanomat. 12.5.2013. Viitattu 12.5.2013.
  11. ↑ Marika Kataja: Tutkijat: Kiinan koronavirus saattaa olla peräisin myrkyllisistä käärmeistä YLE Uutiset. 23.1.2020. Viitattu 23.1.2020.
  12. ↑ The proximal origin of SARS-CoV-2 Nature Medicine. 17.3.2020. Viitattu 5.4.2020.
  13. ↑ Mika Hentunen: Kirjeenvaihtajalta: Tiikerikin sai tartunnan – Korona saalistaa Yhdysvaltain laitoksissa pedon lailla Yle Uutiset. 7.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
  14. ↑ James Gorman: A Tiger Is Slightly Sick With the Coronavirus. Your Cats Are Probably OK. New York Times. 6.4.2020. Viitattu 7.4.2020 (englanniksi).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lua-virhe kohdassa Moduuli:TNT rivillä 159: Missing JsonConfig extension; Cannot load https://commons.wikimedia.org/wiki/Data:I18n/No globals.tab.

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Antsawikiä laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://antsawiki.shoutwiki.com/w/index.php?title=Koronavirukset&oldid=8815”