VR-Yhtymä
| VR-Yhtymä Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Yhteisellä matkalla |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1862 (osakeyhtiönä 1995) |
| Toimitusjohtaja | Rolf Jansson[1] |
| Puheenjohtaja | Hannu Syrjänen |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | rautatieliikenne, maantieliikenne, infra, logistiikka |
| Liikevaihto | 1277 milj. € (2018)[2] |
| Liikevoitto | 152 milj. € (2018)[2] |
| Henkilöstö | 8 615 (2015)[2] |
| Tytäryhtiöt | VR Kunnossapito, VR Transpoint, Avecra, Pohjolan Liikenne |
| Omistaja | Suomen valtio |
| Kotisivu |
www |
VR-Yhtymä Oy eli VR Group[3] on Suomen valtion omistama logistiikkakonserni, joka harjoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä Suomen rautateillä ja maanteillä. VR:llä on sopimusoikeudellinen monopoli rautateiden kaukoliikenteen henkilöliikenteessä, joka jatkuu vuoteen 2024 saakka,[4] jolloin Suomen raideliikenne vapautuu kilpailulle.
Yhtymän tunnuskirjaimet VR on johdettu Valtionrautateistä, joka oli Suomen valtiollinen rautatielaitos vuosina 1862–1995.
Konsernin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtionrautateiden muutos osakeyhtiöksi vietiin päätökseen Eino Saarisen pääjohtajakaudella 1988–1995. Se oli aloitettu jo ennen häntä, mutta hän vei sitä voimakkaasti eteenpäin, ja VR:stä muodostui 1995 valtion omistama osakeyhtiö VR-yhtymä Oy.[5]
Vuosina 2009–2010 toteutettiin muutosohjelma konsernirakennetta uudistettaessa. VR-Yhtymän omistaman, linja-autoliikennettä harjoittaneen Pohjolan Liikenne -konsernin emoyhtiö Oy Pohjolan Liikenne Ab sulautettiin ensin junaliikennettä harjoittaneeseen VR Osakeyhtiöön, jolloin Pohjolan Liikenteen henkilöliikenne siirtyi henkilöliikennedivisioonaan ja tavaraliikenne logistiikkadivisioonaan. Tämän jälkeen VR Osakeyhtiö sulautettiin VR-Yhtymään. Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n nimi muutettiin Oy Pohjolan Liikenne Ab:ksi. Lisäksi Megasiirto Oy sulautettiin radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja toimittavaan Oy VR-Rata Ab:hen, josta tuli VR Track Oy. Logistiikassa Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistettiin VR Transpoint -brändin alle, ja Transpoint-yhtiöt (Transpoint Internationalia lukuun ottamatta) fuusioitiin VR-Yhtymään. Vuoden 2011 alussa VR-Yhtymä otti liikemerkikseen VR Group, joka oli jo aiemmin yrityksen englanninkielinen rinnakkaistoiminimi.[3]
VR Group koostuu viidestä divisioonasta, jotka ovat henkilöliikenne (VR ja Pohjolan Liikenne), logistiikka (VR Transpoint), palvelut ja tuotanto, radan rakennus ja kunnossapito (VR Track) sekä Venäjä ja kansainväliset toiminnot. Tukitoiminnot, informaatioteknologia sekä talous ja henkilöstö on keskitetty konsernitasolle. Divisioonat muodostuvat yksiköistä ja juridisista yhtiöistä.
- Henkilöliikenne: junaliikennettä harjoittaa VR, linja-autoliikennettä Pohjolan Liikenne sekä catering- ja ravintolatoimintaa Avecra Oy
- Logistiikka: VR Transpoint
Yhteensä VR-konsernissa on 28 yhtiötä ja osakkuusyrityksiä kahdeksan. Liikenteen ohjauspalvelut eriytettiin vuoden 2015 alussa Finrail-nimiselle yhtiölle, joka ei kuulu VR-yhtymään.[6]
VR Group määritellään liikennöitsijäksi tai rautatieyritykseksi, kun taas Liikennevirasto on rataverkon haltija ja vastaa sen ylläpidosta. Muidenkin liikennöitsijöiden mahdollisesti päästessä liikennöimään rataverkolla Liikenneviraston ja VR Groupin erilaiset roolit korostunevat jatkossa entistä voimakkaammin.
Tilikaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR:n tulos heikkeni vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna[2], mikä selittyy muun muassa saksalaisen Siemensin kanssa tehdyistä Vectron-vetureiden kalustokaupoista.[7]
Vuonna 2017 VR:n tulos parani, kun matkustajamäärät kasvoivat 8 prosenttia hinnanalennuksien takia.
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | M€ | 1 367 | 1 231 | 1 187 | 1 251 |
| Liikevoitto | M€ | 90,4 | 65,4 | 43,3 | 110,3 |
| Tase | M€ | 1 367 | 1 231 | 1 187 | 1 251 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) | % | 5,9 | 4,5 | 2,8 | 6,9 |
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR Group koostuu kolmesta asiakasryhmien ympärillä toimivasta liiketoiminnosta, jotka ovat matkustajaliikenteestä huolehtiva VR, logistiikkaa harjoittava VR Transpoint ja infrarakentamiseen erikoistunut VR Track.
Henkilöliikenteen osalta VR Group hoitaa sekä pääkaupunkiseudun lähiliikennettä että kaukoliikennettä, myös kansainvälistä yhteyttä Pietariin ja Moskovaan.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei ole varsinaista lähiliikennettä eikä paikallisjunia. Siellä taajamajunat pysähtyvät pikajunia ja Intercity-junia tiheämmin ja yhdistävät näin pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Pikajunat, InterCity-junat ja Pendolinot yhdistävät suuremmat kaupungit. Useimpien kaukoliikenteen junien lähtö- tai määräasema on Helsinki, mutta niitä kulkee myös esimerkiksi Turusta Tampereen ja Jyväskylän kautta Pieksämäelle ja päinvastoin. Suora makuuvaunuja sisältävä yöjunayhteys on myös Turun ja Oulun sekä Turun ja Rovaniemen välillä, mutta tällöin vaunut siirretään matkan varrella Tampereella junasta toiseen.
Rautateiden turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikenteen turvallisuusvirasto.
Rakennuslehti valitsi VR Trackin Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen työmaan Vuoden työmaaksi 2012. Kyseinen ratahanke oli Euroopan ensimmäinen julkisten hankintojen allianssihanke.[9] Työmaan vastuuhenkilöt Juha Jalamaa ja Jussi Takamaa palkittiin H. Roosin säätiön työturvallisuuspalkinnolla 18.3.2014.[10]
Ville Saksin kaudella VR Trackin Ruotsissa tekemä kunnossapitosopimus tuotti huomattavia tappioita Suomen valtiolle, ja se lopetettiin ennen sopimuksen päättymistä, ja Saksi irtisanoutui samanaikaisesti kun asiasta tiedotettiin. VR Track sai hänen aikanaan rataverkon huonosta kunnossapidosta moitteita Liikennevirastolta. Liikennevirasto sulki laiminlyöntien vuoksi VR Trackin pois rataverkon kunnossapidon tarjouskilpailusta.[11]
Monopoliaseman purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR-Yhtymällä on monopoliasema Suomen rautateiden henkilöliikenteessä. Se päättyy vuonna 2024, sillä VR-Yhtymän yksinoikeussopimus henkilöjunaliikenteestä päättyy silloin. Suomen henkilöjunaliikenteen kilpailuttaminen alkaa Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä vuonna 2020. Tarkoituksena on avata koko Suomen matkustajajunaliikenne kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. VR-Yhtymän monopoliaseman purkaminen ei vaadi lakimuutoksia tai budjettikäsittelyä. Liikenteen kilpailutukseen halutaan myös maakunnat ja kaupungit mukaan, jotta saadaan aikaan myös alueellista liikennettä.[12]
VR-Yhtymän jakaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR-Yhtymä säilyy sen monopoliaseman purkamisen jälkeenkin valtion omistuksessa, mutta siitä tullaan eriyttämään kilpailun mahdollistamiseksi kolme eri valtionyhtiötä, jotka ovat kalusto-, kunnossapito- ja kiinteistöyhtiö.
Kiinteistöyhtiöön kuuluu käytännössä vain VR:n juna-asemat. Niihin tulee pääsy myös VR:n kilpailijoille. Kalustoyhtiö tulee vuokraamaan VR:n kalustoa myös muille toimijoille. Kaluston hankkiminen voisi olla muuten VR:n kilpailijoille liian kallista.[12]
Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR Groupilla on kaupallisessa liikenteessä käytössä kolme sähköveturityyppiä: Sr1, Sr2 ja Sr3 sekä kolme dieselveturityyppiä: Dv12, Dr14 ja Dr16.
Sähköveturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sr1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset Sr1-luokan veturit tilattiin vuonna 1973 neuvostoliittolaiselta Novotšerkasskin veturitehtaalta, joka valmisti vetureita 110 kappaletta ja niitä ennen yhden prototyypin. Sr1 onkin nykyisin Suomen runsaslukuisin sähköveturityyppi. Alkuvaikeuksien jälkeen se on osoittautunut erittäin luotettavaksi. Ensimmäinen Sr1-veturi, 3001, saapui Suomeen 4. syyskuuta 1973. Vuonna 1993 Hyvinkään konepaja kokosi ylimääräisestä korista ja muista varaosista veturin 3111. Verrattuna vastaavan ikäisiin länsimaisiin sähkövetureihin on Sr1 teholtaan pienempi. Kolme Sr1-veturia on tällä hetkellä hylätty. Sr1-vetureilla on ollut yhteensä kolme väritystä.lähde?
Sr2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen Sr2 valmistettiin vuonna 1995. Vuoteen 2003 mennessä vetureita rakennettiin 46 kappaletta. Sr2:n suurin sallittu nopeus on 210 km/h. Koeajoissa sillä on ajettu 232 km/h. Nopeus 230 km/h oli merkittynä joissakin vetureissa, mutta sittemmin tätä lukua on alennettu voimassa olevan hyväksynnän mukaiseksi. Tähän mennessämilloin? yhtäkään Sr2-sarjan veturia ei ole hylätty.
Sr3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 2013 VR julkaisi yli 300 miljoonan euron arvoisen kalustokaupan, jonka myötä se hankkii saksalaiselta Siemensiltä 80 uutta Vectron-sähköveturia ja option 97 lisäveturiin. Ensimmäiset veturit tulivat käyttöön vuoden 2017 kesäkuussa ja koko erä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.[7] Siemens Vectronin tyyppimerkinnäksi tulee Sr3.
Dieselveturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR Group operoi kolmea dieselveturityyppiä kaupallisessa liikenteessä; nämä ovat Dv12, Dr14 ja Dr16. Dr16-veturi on dieselsähköinen veturi, josta on mahdollista syöttää virtaa matkustajavaunuihin.
InterCity-vaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Intercity Suomessa
Suomessa VR Group liikennöi InterCity-junia kaikilla merkittävillä reiteillä (muun muassa Helsinki–Tampere–Oulu–Rovaniemi, Helsinki–Kuopio, Helsinki–Turku, Helsinki–Kajaani, Helsinki–Joensuu sekä Turku–Tampere/Pieksämäki). Junien huippunopeus on radasta, veturista ja junatyypistä riippuen 140–200 km/h. Yksikerroksisten Intercity-vaunujen nopeusrajoitus on 160 km/h ja uudempien kaksikerroksisten Intercity-junien jopa 200 km/h. Intercity-junan tunnistaa vihervalkoisesta (aiemmin punavalkoisesta) värityksestä ja vaunun litteran kirjaimesta x (yksikerroksinen) tai d (kaksikerroksinen). Kaksikerrosvaunuissa on ilmastointi ja WLAN-verkko, ja ne ovat uudenaikaisia ja moderneja.
Pendolino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Sm3
Suomessa nopein junatyyppi on kuusivaunuinen Pendolino. Junia voidaan yhdistää enintään kahden yksikön mittaisiksi. Kallistuvan korin ansiosta Pendolino voidaan ajaa kaarteisiin 35 prosenttia muita junia nopeammin. Pendolinoilla liikennöidään vilkkaimpiin matkustusaikoihin, ja ne pysähtyvät pääosin vain suurimmilla asemilla. Junan suurin nopeus on 220 km/h. Ensimmäiset Pendolinot tilattiin vuonna 1992 ja ne aloittivat liikennöinnin Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla vuonna 1995.
Allegro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Allegro (Sm6) on muutamin poikkeamin Pendolinon kaltainen junayksikkö. Niitä operoi Karelian Trains joka on VR-Yhtymän ja Venäjän rautatieyhtiön omistama. Junayksikkö on seitsemänvaunuinen ja niitä käytetään Helsingin ja Pietarin välisessä liikenteessä.
Siniset vaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Siniset vaunut
Siniset vaunut eli saksalaisvaunut eli VR:n siniharmaat teräskoriset pikajunavaunut ovat olleet ensisijaisia pikajunavaunuja VR:n liikenteessä 1970-luvulta asti. Ne korvasivat kaukoliikenteestä ruskeat vaunut, jotka olivat puukorisia. Vanhimmat vaunut ovat jo melko vanhoja, ja niitä on romutettu uusien yksi- tai kaksikerroksisten Intercity-vaunujen ja Pendolino-junien valmistuessa. Vanhoja vaunuja on myös sijoitettu taajamajunavaunuksi. Sinisten makuuvaunujen käyttö on vähentynyt uusien kaksikerroksisten makuuvaunujen valmistuttua. Viimeiset vaunut on tarkoitus poistaa liikenteestä vuoteen 2020 mennessä. Lähes kaikki vanhemman sarjan sileäkattoiset siniset vaunut on romutettu ja uudemman, vekkikattoisen sarjan romutuskin on jo alkanut.
Lähiliikennekalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähijunavuorot ajetaan sähkökäyttöisillä Sm2-, Sm4- tai Sm5-moottorivaunuilla, ja dieselkäyttöisillä Dm12-moottorivaunuilla. Lähiliikenteessä oli 19.6.2017 asti vakituisessa käytössä myös erillisiä vihreäväritteisiä lähiliikennevaunuja, jotka kulkivat Helsinki-Riihimäki ja Helsinki-Kouvola -reiteillä.
Henkilöliikenteen kaluston lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
| Juna/vaunu | Lukumäärä | Tyyppi | Paikkamäärä | |
|---|---|---|---|---|
| Pendolino | Sm3 | 18 | Suurnopeusjunayksikkö | 309 |
| Intercity-vaunut 1 | Expt | 18 | Yksikerroksinen 2. luokan lemmikkivaunu tupakointitilalla | 52 |
| Ex | 50 | Yksikerroksinen 2. luokan vaunu | 79 | |
| Ed | 68 | Kaksikerroksinen 2. luokan vaunu | 113 | |
| Edb | 40 | Kaksikerroksinen business- ja 2. luokan vaunu | 110 | |
| Edfs | 31 | Kaksikerroksinen 2. luokan konduktööri- ja kärrymyynnin tukipistevaunu | 72+2 | |
| Eds | 12 | Kaksikerroksinen 2. luokan palveluvaunu | 83+2 | |
| Edm | 40 | Kaksikerroksinen makuuvaunu | 38 | |
| Edo | 25 | Kaksikerroksinen ohjausvaunu | 101 | |
| Rx | 12 | Yksikerroksinen ravintolavaunu | 53 | |
| ERd | 26 | Kaksikerroksinen ravintolavaunu | 106 | |
| Siniset päivä- ja yöpikajunien vaunut | Ein | 78 | Yksikerroksinen 2. luokan vaunu | 80 |
| Ei | 15 | Yksikerroksinen 2. luokan vaunu tupakointitilalla | 62 | |
| Eip | 32 | Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, paikkoja lemmikkien kanssa matkustaville | 76 | |
| Eipt | 14 | Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, hytti lemmikkien kanssa matkustaville | 46 | |
| EFit | 24 | Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, konduktööri- ja matkatavaraosasto | 46 | |
| EFiti | 14 | Yksikerroksinen 2. luokan vaunu invapalveluilla, konduktööri- ja matkatavaraosasto | 31+3 | |
| Rk | 11 | Yksikerroksinen ravintolavaunu | 60 | |
| Rkt | 18 | Yksikerroksinen ravintolavaunu | 44 | |
| Rbkt | 6 | Yksikerroksinen baarivaunu | 56 | |
| CEmt | 70 | Yksikerroksinen makuuvaunu | 35 | |
| A 20 | 1 | Yksikerroksinen konferenssivaunu | 24 | |
| A 40 | 1 | Yksikerroksinen salonkivaunu | 14 | |
| A 41 | 1 | Yksikerroksinen salonkivaunu | 14 | |
| A 42 | 1 | Yksikerroksinen salonkivaunu (Presidentin vaunu 1992–2004) | 10 istuma- ja 6 makuupaikkaa | |
| A 60 | 1 | Yksikerroksinen näyttelyvaunu | ||
| Taajamajunat ja lähiliikenteen junat | Dm12 | 16 | Dieselmoottorijuna | 63 |
| Eil | 49 | Lähiliikennevaunu | 113 | |
| Eilf | 8 | Lähiliikennevaunu konduktöörihytillä (lipunmyynti) | 93 | |
| Sm1/Eio | Lähiliikenteen sähkömoottorijuna | 191 | ||
| Sm2/Eioc | 50 | Lähiliikenteen sähkömoottorijuna | 200 | |
| Sm4 | 30 | Matalalattiainen lähiliikennejuna | 184+100 | |
| Sm5 2 | 81 | Matalalattiainen lähiliikennejuna | 232+28 |
1 Intercity-vaunuista VR Group on vuokrannut 20 uutta kaksikerrosvaunua (15 Ed, 5 Edfs).
2 Sm5-junayksiköt omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy (JKOY), josta VR Group omistaa 35 %.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR-Yhtymän pääkonttori on sijainnut pitkään Helsingin päärautatieaseman rakennuksessa. VR-Yhtymä siirsi pääkonttorinsa Pasilaan Ylen eläkeyhtiön omistuksessa olevaan Iso Paja-toimistotaloon, jossa VR-Yhtymä on vuokralla.[13]
Kilpailu- ja kuluttajavirasto päätti jättää tutkimatta Marecap Trans Oy:n tekemän tutkintapyynnön VR Transpointin kansainvälisistä maantiekuljetuksista, perustellen päätöstä maantiekuljetusten alalla toimivien yritysten lukumäärällä.[14] Marecap Trans Oy epäili laitonta ristisubventiota, jossa VR paikkaisi maantieliikenteen tappioita muista liiketoiminnoista tulevilla voitoilla.[15]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ VR:n toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön sisältä Rolf Jansson hs.fi. Viitattu 5.11.2016.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 VR tahkosi liikevoittoa 152 000 000 euroa – lähes puolet paukahti yhden huippukohteen myynnistä Helsingissä Vantaan Sanomat. Viitattu 2.5.2019.
- ↑ 3,0 3,1 VR-konserni uudistaa brändejään
- ↑ VR sai lisäaikaa kaukoliikenteen monopolille Helsingin Sanomat. 3.7.2013. Viitattu 23.10.2017.
- ↑ Veikko Vaikkinen, Pääjohtaja teki VR:stä osakeyhtiötä. Helsingin Sanomat 11.3.2014 s. 11
- ↑ Valtioneuvoston viestintäosasto: Finrail eriytetään VR-konsernista valtioneuvosto.fi. 22.12.2014. Viitattu 12.1.2015.
- ↑ 7,0 7,1 Karttunen, Kirsti: VR ostaa 80 uutta veturia Siemensiltä HS.fi. 20.12.2013. Viitattu 20.12.2013.
- ↑ Vuosiraportti 2017 2017.vrgroupraportti.fi. Viitattu 26.8.2018.
- ↑ Rata-allianssi voitti työmaakilpailun, Rakennuslehti 10.12.2012
- ↑ vrgrou.fi
- ↑ Jarmo Liski: Länsimetron uuden toimitusjohtajan tausta Yle.fi/uutiset. 17.11.2016. Viitattu 17.11.2016.
- ↑ 12,0 12,1 Yleisradio: VR:n monopoli murtuu: Näitä kuutta asiaa se tarkoittaa Yleisradio. 9.8.2017. Yleisradio. Viitattu 18.4.2018.
- ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/a1417796422886
- ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/talous/kilpailuvirasto+jattaa+tutkimatta+vrn+maantiekuljetukset++quotkilpailu+kokonaisuudessaan+toimivaaquot/a1058578
- ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/vuotosivusto+maantiekuljetusyhtio+kannellut+vrsta+kilpailuvirastolle/a995477
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- VR Groupin kotisivut
- VR (henkilöjunaliikenne)
- VR:n YouTube-kanava
- Pohjolan Liikenne (linja-autoliikenne)
- VR Transpoint
- VR Track
- VR Trackin YouTube-kanava
- Avecra
- VR Ylen Elävässä arkistossa
- VR sai epäpalkinto Seitikin – ”jatkuvaa matkustajista piittaamatonta toimintaa”. Rantapallo.fi 19.1.2012.
- VR:n vaunukuvasto (PDF, Internet archivesta, tallennettu 8.11.2007)
- Ostaako VR osingoilla jatkoaikaa monopolille?. VR:n vuoden 2017 tilinpäätöksestä, VR Leaks 17.3.2018.
Valtioenemmistöiset yhtiöt:
Air Navigation Services Finland | Alko | Arctia | A-Kruunu | Baltic Connector | Boreal Kasvinjalostus | Cinia | CSC – Tieteen tietotekniikan keskus | Finavia | Fingrid | Finnair | Finnpilot Pilotage | Finnvera | Finpro | Finrail | Fortum | Gasum | Gasonia | Governia | Hansel | HAUS kehittämiskeskus | Kemijoki | Leijona Catering | MeriTaito | Motiva | Nordic Morning | Patria | Posti Group | Solidium | SoteDigi | STUK International | Suomen Erillisverkot | Suomen Lauttaliikenne | Suomen Rahapaja | Suomen Teollisuussijoitus | Suomen Viljava | Tapio | Vimana | Teknologian tutkimuskeskus VTT | Teollisen yhteistyön rahasto | Terrafame | Valtion kehitysyhtiö Vake | Vapo | Veikkaus | VR-Yhtymä | Yleisradio
Osakkuusyhtiöt:
Ahtium | Altia | Elisa | Hevosopisto | Kemira | Konecranes | Kuntarahoitus | Metso | Neste | Outokumpu | Outotec | Sampo | SSAB | Stora Enso | Suomen Ilmailuopisto | Suomen Siemenperunakeskus | Suomen Yliopistokiinteistöt | Tieto | Valmet