Koronaviruspandemia Suomessa

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ambox currentevent.jpg
 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua nopeasti.
Broom icon.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Antsawikin laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Antsawikiä parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Huonoa kieltä ja huolimattomuusvirheitä. Teksti myös osin vanhentunutta, kaipaa päivittämistä. Paikoin lähteistetään runsaastikin iltapäivälehdillä ym.
Koronaviruspandemia Suomessa
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Lähtöpaikka Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika 28.1.2020
Paikka Inari
Tapaukset
Vahvistetut 7 073[1]
Parantuneet 6 400[2]
Kuolleet 325
Vahvistetut COVID-19 -tapaukset Suomessa n · k · m
[Näytä kaikki]
Kunta tai sairaanhoitopiiri[lower-alpha 1] Havaittuja tapauksia [lower-alpha 2] Ilmaantuvuus [lower-alpha 3]
6 964 125,81
Malline:Ylitornion vaakuna Ylitornio 28 714,65
Malline:Kolarin vaakuna Kolari 18 468,02
Malline:Reisjärven vaakuna Reisjärvi 12 441,50
Malline:Kittilän vaakuna Kittilä 27 418,41
Malline:Kiuruveden vaakuna Kiuruvesi 33 412,60
Malline:Helsingin vaakuna Helsinki 2 649 405,15
Malline:Vantaan vaakuna Vantaa 855 365,74
Malline:Kauniaisten vaakuna Kauniainen 35 357,25
Malline:Sipoon vaakuna Sipoo 74 349,55
Malline:Uudenmaan vaakuna HUS 5 096 302,3
Malline:Kemin vaakuna Kemi 60 289,76
Malline:Järvenpään vaakuna Järvenpää 119 272,24
Malline:Espoon vaakuna Espoo 767 264,73
Malline:Askolan vaakuna Askola 13 263,00
Koski Tl:n vaakuna Koski Tl 6 259,97
Malline:Lapin vaakuna Länsi-Pohjan shp 146 242,1
Malline:Tornion vaakuna Tornio 49 226,83
Sotkamon vaakuna Sotkamo 23 222,52
Malline:Pornaisten vaakuna Pornainen 11 218,47
Malline:Kirkkonummen vaakuna Kirkkonummi 80 202,09
Malline:Keravan vaakuna Kerava 71 193,17
Malline:Siuntion vaakuna Siuntio 11 179,01
Malline:Tuusulan vaakuna Tuusula 65 168,40
Malline:Nurmijärven vaakuna Nurmijärvi 72 167,47
Malline:Vetelin vaakuna Veteli 5 160,57
Paltamon vaakuna Paltamo 5 152,77
Malline:Auran vaakuna Aura 6 152,25
Loimaan vaakuna Loimaa 23 144,88
Malline:Hausjärven vaakuna Hausjärvi 11 133,17
Malline:Hyvinkään vaakuna Hyvinkää 57 122,66
Lohjan vaakuna Lohja 56 121,83
Malline:Mäntsälän vaakuna Mäntsälä 25 120,65
Malline:Porvoon vaakuna Porvoo 59 117,11
Maskun vaakuna Masku 11 115,38
Inkoon vaakuna Inkoo 6 111,40
Malline:Laitilan vaakuna Laitila 9 104,80
Malline:Maarianhaminan vaakuna Maarianhamina 12 102,75
Malline:Iin vaakuna Ii 10 101,58
Malline:Vihdin vaakuna Vihti 29 99,46
Salon vaakuna Salo 51 98,39
Muuramen vaakuna Muurame 10 98,39
Malline:Oriveden vaakuna Orivesi 9 98,27
Malline:Kuhmon vaakuna Kuhmo 8 97,68
Malline:Iisalmen vaakuna Iisalmi 20 93,60
Malline:Turun vaakuna Turku 179 92,76
Kainuun vaakuna Kainuun sote 64 88,5
Malline:Raaseporin vaakuna Raasepori 24 87,16
Malline:Keminmaan vaakuna Keminmaa 7 86,64
Malline:Loviisan vaakuna Loviisa 12 81,23
Malline:Riihimäen vaakuna Riihimäki 22 76,41
Kajaanin vaakuna Kajaani 28 76,28
Malline:Jyväskylän vaakuna Jyväskylä 107 75,14
Malline:Janakkalan vaakuna Janakkala 12 73,11
Varsinais-Suomen vaakuna Varsinais-Suomen shp 349 72,4
Malline:Mikkelin vaakuna Mikkeli 36 67,75
Malline:Valkeakosken vaakuna Valkeakoski 14 66,76
Malline:Hämeenlinnan vaakuna Hämeenlinna 45 66,54
Mynämäen vaakuna Mynämäki 5 65,33
Malline:Kanta-Hämeen vaakuna Kanta-Hämeen shp 110 64,4
Sastamalan vaakuna Sastamala 15 61,79
Malline:Lapin vaakuna Lapin shp 71 60,8
Malline:Vaasan vaakuna Vaasa 41 60,62
Malline:Tampereen vaakuna Tampere 143 60,05
Malline:Lahden vaakuna Lahti 71 59,25
Malline:Uudenkaupungin vaakuna Uusikaupunki 9 57,98
Malline:Orimattilan vaakuna Orimattila 9 56,24
Malline:Pirkkalan vaakuna Pirkkala 11 56,06
Malline:Pohjois-Savon vaakuna Pohjois-Savon shp 135 55,3
Malline:Keski-Suomen vaakuna Keski-Suomen shp 135 53,4
Malline:Eurajoen vaakuna Eurajoki 5 53,18
Malline:Etelä-Savon vaakuna Essote 52 52,6
Malline:Päijät-Hämeen vaakuna PHHYKY 110 52,4
Malline:Kuopion vaakuna Kuopio 62 51,98
Malline:Pirkanmaan vaakuna Pirkanmaan shp 264 51,3
Malline:Jämsän vaakuna Jämsä 10 49,55
Malline:Ylöjärven vaakuna Ylöjärvi 16 48,11
Malline:Nivalan vaakuna Nivala 5 47,00
Malline:Hollolan vaakuna Hollola 11 46,99
Malline:Ahvenanmaan vaakuna ÅHS 14 46,8
Malline:Paraisten vaakuna Parainen 7 46,26
Oulun vaakuna Oulu 92 44,77
Malline:Nokian vaakuna Nokia 15 44,21
Malline:Kangasalan vaakuna Kangasala 14 43,93
Malline:Seinäjoen vaakuna Seinäjoki 27 42,33
Malline:Forssan vaakuna Forssa 7 41,42
Malline:Kaarinan vaakuna Kaarina 14 41,25
Malline:Rauman vaakuna Rauma 16 40,81
Malline:Kurikan vaakuna Kurikka 8 38,69
Malline:Äänekosken vaakuna Äänekoski 7 37,30
Malline:Rovaniemen vaakuna Rovaniemi 23 36,48
Malline:Savonlinnan vaakuna Savonlinna 12 36,39
Malline:Keski-Pohjanmaan vaakuna Soite 27 34,9
Malline:Pohjois-Pohjanmaan vaakuna Pohjois-Pohjanmaan shp 133 32,4
Malline:Etelä-Savon vaakuna Sosteri 13 32,3
Malline:Pohjanmaan vaakuna Vaasan shp 54 31,9
Naantalin vaakuna Naantali 6 31,07
Malline:Kouvolan vaakuna Kouvola 24 29,23
Malline:Kempeleen vaakuna Kempele 5 27,24
Malline:Kymenlaakson vaakuna Kymsote 44 26,8
Malline:Pietarsaaren vaakuna Pietarsaari 5 26,03
Malline:Lempäälän vaakuna Lempäälä 6 25,51
Liedon vaakuna Lieto 5 25,01
Malline:Satakunnan vaakuna Satasairaala 53 24,5
Malline:Varkauden vaakuna Varkaus 5 24,43
Malline:Etelä-Pohjanmaan vaakuna Etelä-Pohjanmaan shp 46 23,8
Malline:Lappeenrannan vaakuna Lappeenranta 17 23,41
Malline:Kotkan vaakuna Kotka 12 23,02
Malline:Porin vaakuna Pori 18 21,45
Malline:Etelä-Karjalan vaakuna Eksote 24 18,8
Malline:Kokkolan vaakuna Kokkola 8 16,78
Malline:Joensuun vaakuna Joensuu 12 15,61
Malline:Pohjois-Karjalan vaakuna Siun sote 24 14,6
Lähde: THL: Koronakartta
Päivitetty 6.6.2020
Huomiot
  1. ↑ Sairastuneen kotikunnan mukaan.
  2. ↑ Vain kunnat, joissa on vahvistettu vähintään viisi tapausta.
  3. ↑ Tapauksia 100 000:a asukasta kohden.

Koronaviruspandemia Suomessa on osa maailmanlaajuista koronaviruksiin kuuluvan SARS-CoV-2:n levittäytymistä.

Koronaviruksen aiheuttama tauti COVID-19 on yleensä melko lievä, influenssaa muistuttava. Noin 20 prosentissa tapauksista se saattaa nostaa keuhkokuumeen ja muita vakavia oireita, joiden takia potilas saattaa joutua teho-osastolle tai jopa kuolee[3].

14. kesäkuuta 2020 mennessä Suomessa oli 7 104 vahvistettua tartuntaa. Sairastuneista 26 oli sairaalahoidossa, joista yksi oli tehohoidossa. Ainakin 326 henkilöä oli kuollut.[4]

Eniten tartuntoja oli Uudenmaan maakunnan alueella.[5] Epidemia etenee eri tahdissa eri puolilla maata.[6]

Marinin hallitus vastasi maaliskuussa epidemiaan rajoitustoimilla. Valmiuslaki otettiin käyttöön 17. maaliskuuta 2020.[7] Kokoontumisia rajoitettiin. Koulut sulkivat ovensa ja siirtyivät etäopetukseen.[8]

Alussa arvioitiin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tulee venymään äärirajoilleen. Tilanne eteni odotettua lievemmin tiukkojen rajoitusten takia.[9][10][11][12][13]

Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet ovat kohdistuneet eniten muun muassa ravintola- ja[14] matkailualoille.[15][16][17] Yritykset lomauttivat ja ihmisiä jäi työttömiksi.[18]

Touko-kesäkuussa purettiin useita rajoitustoimia. Tarkoitus oli yhä hillitä taudin etenemistä, jotta sairaalapaikat riittäisivät. Toisaalta ei haluttu aiheuttaa rajoitustoimilla haittaa terveille ihmisille ja yhteiskunnalle. Siirryttiin hybridistrategiaan, jossa ajatuksena on testaaminen, jäljittäminen, eristäminen ja hoitaminen.[19][20]

Hallitus ei tavoitellut laumasuojaa sairastamisen kautta.[21][22][23] Tilanne näytti vakautuvan huhtikuussa. Tehohoitopaikkojen ennustettiin nyt riittävän.[24]

Uusia tautihuippuja ennustettiin.[25] Niiden oli määrä tulla kesällä tai syksyllä.[26][27][28] Sairaanhoitopiirit pyrkivät varautumaan niihin.[29]

Uudet tautitapaukset uhkaavat lisääntyä, jos ohjeita ei noudateta.[30] Tauti saattaa vielä levitä hallitsemattiomasti.[31]

Suomen valmistautuminen pandemiaan on ollut puutteellista ja alussa haparoivaa.[32] Sairaaloissa on ilmennyt pulaa varusteista ja henkilöstöstä.[33][34]

Tauti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: COVID-19

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, nuha, väsymys ja hengitysvaikeudet.[35] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[36]

Se voi myös viedä monielinvaurioon, verenmyrkytykseen tai veritulpan takia kuolemaan[37].

Tilanteen eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen koronaviruspandemian aikajana
Yleiskuva pandemian etenemisestä Suomessa sekä joistakin sen siihen liittyvistä päätöksistä ja rajoituksista.
Koronaviruspandemian aalto Suomessa keväällä 2020. Uudet tapaukset päivittäin keväällä 2020.
Koronavirukseen kuolleet päivittäin keväällä 2020.
Koronavirukseen kuolleet ikäryhmittäin 21. toukokuuta. Kuolleisuusprosentti on laskettu jakamalla ikäryhmässä kuolleiden määrä todettujen koronavirustapausten määrällä. 20-40 - vuotiaiden kuolleisuus on kuvassa yläkanttiin, koska THL ilmoitti näiden kuolleisuuden ryhmittäin välillä 0 - 5.
Suomessakin ostettiin WC-paperihyllyjä tyhjäksi koronaviruksen pelon takia.
Oululaisessa ravintolassa ei saanut syödä, mutta ruuan sai ottaa mukaan.

Kiinalaisella matkailijalla oli Lapissa käydessään tammikuun lopussa koronavirus. Potilas parani eristyksissä Rovaniemen terveyskeskuksessa.[38] Ensimmäinen suomalainen koronavirustartunta 26. helmikuuta oli saatu Italiasta[39].

Tauti alkoi levitä maassamme maaliskuun alusta lähtien.[40] Hallitus ja THL ryhtyivät rajoittamaan epidemian leviämistä, jotta tehohoitopaikat riittäisivät.[41] Maaliskuun 20. päivänä potilaita alkoi kuolla[42]. Sairaaloissa olevien määrä lisääntyi maaliskuun lopussa. Ensimmäisen aallon tautihuippu saavutettiin huhtikuussa.[43] Silloin sairaalassa oli yli 240 henkeä ja teho-osastolla yli 80. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ei ylikuormittunut rajoitusten ansiosta.[44] Huipun jälkeen sairastuneiden määrä väheni viikkojen ajan.[45] Koronavirustilanne pysyi kuitenkin vakavana.[46]

Hoivakodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoivakodeissa kuoli iäkkäitä vanhuksia ja niissä oli pulaa suojavarusteista ja henkilökunnasta. Oireeton hoitaja tai potilas levittää helposti korononavirusta sellaisessa hoivakodissa, jossa on iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita.[47]

Sairaalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan alueella Laakson ja Suursuon sairaaloissa oli sekä potilailla että henkilökunnalla kymmeniä tartuntoja keväällä 18. toukokuuta 2020.[48][49]

Suomen valmiudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammi-helmikuussa THL päivitti ohjeitaan koronaviruksen varalta. Laivoissa, junissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemilla kehotettiin kiinnittämään huomiota käsihygieniaan. STM asetti 25. helmikuuta työryhmän ohjaamaan koronaviruksen vastaisia toimia.[50][51]

Suojavarusteiden- ja tarvikkeiden puute[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveysministeriö huomasi vakavan suojavarustepulan 7. helmikuuta 2020.[52]

Hallitus arvioi vielä helmikuun lopulla, että suojavarusteita riittäa terveydenhoitohenkilökunnalle.[53][54] 12. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi eduskunnassa että suojavarusteita on runsaasti, ja kaiken lisäksi ovat varmuusvarastot[55]. Mutta vuodelta 2012 ollutta influenssan varalta tehtyä pandemiasuunnitelmaa ei oltu pantu täytäntöön.[56] Suojavarusteita oli joissakin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa vähän ja toisissa sairaaloissa kohtalaisesti.[57] HUS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireihin oli hankittu kertakäyttöisiä sadetakkeja siltä varalta, ettei muita suojatakkeja olisi käytettävissä. HUS:n alueella niitä ei tarvittu. Eräs vastaaja kertoi Sairaanhoitajaliiton kysellessä esimiehen viestineen, että hengityssuojain syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.[58]

Huoltovarmuuskeskuksen varastot avattiin 23. maaliskuuta. HVK:n ensimmäinen yritys hankkia sairaalatasoisia suojamaskeja Kiinasta epäonnistui. Keskus oli ehtinyt maksaa epämääräisinä tunnetuille liikemiehille maskeista, jotka eivät olleet sairaalatasoisia.[59]

Pula suojavarusteista lisääntyi huhtikuun edetessä.[60] Suojatakeista ja visiirimaskeista oli puutetta vielä toukokuussa.[61][62]

Toukokuussa 2020 käynnistyi Suomessa maskien ja hengityssuojainten tuotanto ja käytettyjen puhdistus.[63][64]

Kesäkuun alussa muita suojavarusteita oli kylliksi, mutta FFP2 ja FFP3-hengityssuojaimien riittävyys oli vain kohtalainen.[65]

Hengityskoneet ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hengityskoneista arvioitiin tulevan pulaa, jos tauti leviäisi laajalle. Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos koronaviruksen leviäminen sitä edellyttää.[66]

Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli maaliskuussa 2020 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät voidaan puolitoistakertaistaa, ja jopa kaksinkertaistaa tilanteen niin vaatiessa. Paikkojen pitäisi riittää riippuen rajoitetoimien onnistumisesta.[67]

Toukokuussa HUS varautui toiseen koronavirusaaltoon kokeilemalla Meilahden parkkihalliin tehtävää tilapäissairaalaa.[68]

Maskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskeista on kiistelty. VTT:n mukaan niin sanottujen kansanmaskien vaikutuksesta ei ole näyttöä, mutta ne saattavat estää viruksen kantajaa tartuttamassa muita.[69] STM:n julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan maskeilla ei ole olennaista vaikutusta hengitystieinfektioiden leviämiseen.[70] Hallituksen tiedepaneeli suositteli 2, kesäkuuta 2020 maskien käyttämistä muun muassa julkisessa liikenteessä.[71] 3. kesäkuuta hallitus ei suosittanut kasvomaskien käyttöä, mutta katsoi, että niitä voi käyttää paikoissa, missä turvavälien pitäminen ei onnistu.[72] Maailman terveysjärjestö suositteli 5, kesäkuuta alkaen maskien käyttöä, jos turvavälin pito ei onnistu[73].

Toimenpiteitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen koronavirusstrategia ja toimenpiteet

Koronaviruspandemian vastaiset toimenpiteet ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia. Epidemiologisia ovat olleet lähinnä erilaiset liikkumisrajoitukset, paikkojen sulkemiset, turvavälit, hygieniaohjeet ja muut vastaavat.

Taloudellisia ovat olleet valtion antamat tukipaketit.

Talousvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronapandemian alku näkyi kaupoissa muun muassa hengityssuojainten, käsidesin ja wc-paperin hamstraamisena.[74] Ihmiset varastoivat myös ruokaa koteihinsa.[75][76]

Koronaviruksen torjuntatoimet kotimaassa ja muissa maissa aiheuttivat Suomen talouden taantumisen.[77].[78] Hallitus aloitti maalis-huhtikuussa joitain aloja koskevat tukitoimet.[79] Nämä eivät estäneet talouden heikkenemistä. Yritykset ja muut tahot lomauttivat[80] ja ihmisiä jäi työttömiksi, kun liiketoiminta ei sujunut normaalisti.[81] Kiellot ja suositukset estivät muun muassa ravintoloiden toiminnan. Palveluala, kuljetus ja varastointi, sekä kauppa supistuvat.[82]

Etlan toukokuun lopulla tekemän arvion mukaan Suomen talous supistuisi vuonna 2020 kahdeksan prosenttia.[83]. Hallitus teki toukokuussa ennenäkemättämän suuren lisätalousarvion, johon otti velkaa[84][85].

Sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja terveydelliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korona aiheutti sairastumisia ja kuolemia, mutta sairastumisen ja kuoleman uhkaa lisäsi myös se, että sairaalat ja potilaat peruivat kiirettömiä hoitoja.[86][87] Ihmiset välttivät hoitoon menoa[88].

Rajoitukset ja paikkojen sulkeminen loivat ongelmia. Kun ihmiset eivät voineet juoda alkoholia ravintoloissa, sen käyttö lisääntyi kodeissa ja aiheutti ongelmia.[89][90] Poliisin kotihälytykset lisääntyivät viidenneksellä[91].

Ikäihmisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten eristyminen ja eristäminen loi heille ongelmia.[92] Palvelujen väheneminen heikensi muun muassa asunnottomien asemaa.[93][94][95]

Koronakriisi kasvatti pääministeri Sanan Marinin ja hänen puolueensa SDP:n suosiota,[96][97] Nousu hidastui toukokuussa.[98]

Strategia ja sen kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen nykyinen strategia on hybridistrategia tai "kultainen keskitie". Siinä ajatuksena on se, että virusta on vaikea hävittää.[99] Sen tavoitteena on hidastaa taudin etenemistä niin, että hoitopaikat riittävät. Taudin ei-lääketieteellisillä vastatoimilla aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnalle. Sairastuneita pyritään testaamaan, eristämään, jäljittämään ja hoitamaan. Tarkoitus on välttää mahdollisimman pitkälle laajaa yhteiskunnan sulkemista.

Arvostelijoiden mielestä hybridistrategia, joka perustuu Suomen avaamiseen on tosiasiassa laumasuojan rakentamista.[100][101] Laumasuojan ajatus on, että virus ei enää leviä yhteisössä, kun riittävä osa ihmisistä on läpikäynyt taudin ja saanut vastustuskykyä. Mutta koronaviruksen aiheuttama tauti on paljon kausi-influenssaa vakavampi.[102] Tällöin tauti sairastuttaa vakavasti ja tappaa paljon ihmisiä, ennen kuin laumasuoja on saavutettu.[103][104][105][106].[107][108]. Erään arvion mukaan laumasuoja vaatisi yksin Uudellamaalla 10000-20000 kuollutta.[109] Terveydenhuollon kapasiteetti saattaa ylittyä tuhoisasti.[110] Taudin tukahduttamisen kannattajien mielestä tehokkaammat rajoitukset olisivat parempi vaihtoehto kuin vähäiset rajoitukset. Näillä hillittäisiin taudin leviämistä rokotteen saamiseen asti.[111] Tukahduttamisen kannattajat kirjoittivat toukokuussa 2020 asiasta avoimen kirjeen hallitukselle.[112][113][114]

Laumasuojaa ei hallituksen ja THL:n mukaan tavoitella sairastamalla.[115][116]

Joidenkin kriitikoiden mielestä testauksen, jäljityksen ja maskien käyttöä tulisi lisätä ja suojella ikäihmisiä paremmin.[117]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Tilannekatsaus koronaviruksesta yle.fi. 11.6.2020. Viitattu 11.6.2020.
  2. ↑ Tilannekatsaus koronaviruksesta yle.fi. 11.6.2020. Viitattu 11.6.2020.
  3. ↑ CDCMMWR: Severe Outcomes Among Patients with Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) — United States, February 12–March 16, 2020. MMWR. Morbidity and Mortality Weekly Report, 2020, nro 69. doi:10.15585/mmwr.mm6912e2. ISSN 0149-2195. Artikkelin verkkoversio. en-us
  4. ↑ Suomessa yksi uusi koronakuolema, 17 uutta tartuntaa – katso tilanne eri kunnissa Ilta Sanomat. 14.6.2020. Viitattu 14.6.2020.
  5. ↑ Tilannekatsaus koronaviruksesta – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 22.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  6. ↑ Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19 – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  7. ↑ Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Yle Uutiset.
  8. ↑ Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni – katso lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta Turun Sanomat. Viitattu 14.5.2020.
  9. ↑ THL:n arvio koronasta: Jos epidemian hidastuminen jatkuu pitkään, tulee suuri riski isoon epidemiaan myöhemmin Yle Uutiset. Viitattu 27.4.2020.
  10. ↑ Katso, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos koronatartuntojen määrää ei pystytä rajoittamaan Yle Uutiset. Viitattu 26.3.2020.
  11. ↑ Johanna Mattinen, Jaakko Mäntymaa, Riku Roslund: Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa Yle Uutiset. 21.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  12. ↑ Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  13. ↑ Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2020.
  14. ↑ Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  15. ↑ Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti – epidemian hoidossa muutoin pärjätty hyvin Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  16. ↑ Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  17. ↑ Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia – Helsinkiin on yhä suunnitteilla 30 uutta hotellia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  18. ↑ Duunitori: Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia – kuva näyttää karun tilanteen – Duunitori Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 6.5.2020.
  19. ↑ Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 6.5.2020.
  20. ↑ Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä – ”Kaikki päätöksenteon perusteena olleet tiedot ja laskelmat tulee julkaista” Uusi Suomi. Viitattu 6.5.2020.
  21. ↑ Pääministeri Marin kertoi Suomen koronastrategiasta – varauduttava toiseen aaltoon Ilta Sanomat. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  22. ↑ Päivittyvä seuranta | Pääministeri Marin: Hallituksen mielestä epidemia ei saisi edetä lainkaan, laumaimmuniteettia ei tavoitella sairastamisen kautta Helsingin Sanomat. 4.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  23. ↑ Suvi Hautanen: Sanna Marin: Emme halua viruksen leviävän verkkouutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  24. ↑ Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  25. ↑ Emmi Tuomisto: Hus: Koronaepidemiassa luvassa useita tautihuippuja – Tältä näyttää Meilahden kellarin varasairaala Mediuutiset. Viitattu 6.5.2020.
  26. ↑ Koronan toiseen aaltoon valmistautuminen on jo käynnissä Helsingissä – johtajaylilääkäri: "Se mihin olemme varautuneet, on loppukesästä tai alkusyksystä tuleva aalto" Yle Uutiset. Viitattu 15.5.2020.
  27. ↑ Toinen korona-aalto Suomessa ei ole mikään varmuus, sanovat asiantuntijat – epidemialla on ainakin kolme vaihtoehtoista polkua eteenpäin Yle Uutiset. Viitattu 16.5.2020.
  28. ↑ HUS: Koronaviruspotilaiden määrä laskee – olemme varautuneet epidemian toiseen aaltoon Ilta Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  29. ↑ Näin Suomi varautuu koronan toiseen aaltoon – katso oman sairaanhoitopiirisi tilanne www.iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2020.
  30. ↑ Eerikki Pitkänen: Tuore arvio Suomen koronatilanteesta julki: Epidemia hidastumassa entisestään, mutta voi ryöpsähtää uudelleen, jos ohjeita ei noudateta mtvuutiset.fi. 20.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  31. ↑ Ville Mäkilä: Li Andersson kouluista IS:lle: Tilanne voi kääntyä syksyllä huonommaksi verkkouutiset.fi. 5.9.2020. Viitattu 10.5.2020.
  32. ↑ Varautuminen | Suomea on hehkutettu maailmalla varautumisen mallimaana – ministeriön sisäinen viesti kertoo maaliskuussa valjenneesta suojatarvikeahdingosta Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 19.4.2020.
  33. ↑ Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla – potilaita on hoidettu Tehyn kyselyn mukaan jopa sadetakeissa Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 8.5.2020.
  34. ↑ Hoitohenkilökunnan suojavarusteista on yhä pulaa myös Kanta-Hämeessä – "On aika pelottavaa pohtia, onko suojaus riittävää" Hämeen Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
  35. ↑ Oireet ja hoito – koronavirus THL. Viitattu 2.6.2020.
  36. ↑ Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  37. ↑ Koronavirus | Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  38. ↑ Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2020.
  39. ↑ Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta – työikäinen suomalainen nainen hakeutui hoitoon Uusi Suomi. Viitattu 5.6.2020.
  40. ↑ Missä vaiheessa koronavirusepidemia on Suomessa? Nämä 5 grafiikkaa näyttävät, mitä on tapahtunut ja mitä on vielä edessä Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2020.
  41. ↑ Tämän takia THL:n kelkka kääntyi: ilman rajoituksia hoitohenkilökunta joutuisi päättämään, kuka saa jäädä henkiin www.aamulehti.fi. Viitattu 1.6.2020.
  42. ↑ Ensimmäinen ihminen on kuollut Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin – THL:n pääjohtaja: "Varmasti pysäyttää" Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2020.
  43. ↑ THL:n tutkija arvioi: Koronaepidemian huippu on ohitettu – mutta jos rajoituksia löyhennetään, taudin eteneminenkin muuttuu Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2020.
  44. ↑ STM:n ja THL:n tilannekatsaus: Epidemia on hidastunut voimakkaasti Suomessa Valtioneuvosto. Viitattu 2.6.2020.
  45. ↑ https://thl.fi/documents/533963/5860112/Hybridistrategian+seuranta+%E2%80%93+tilannearvioraportti+20.5.2020+.pdf/a645c050-f892-7b71-1c3d-cd854ff9e774?t=1589985058709 COVID-19 Epidemian Hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti 20.5.2020
  46. ↑ Minna Karkkola: Sanna Marin: Poikkeusolot pysyvät voimassa – ”Tilanne on yhä vakava” Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  47. ↑ Korona leviää hoivakodeissa – suurin huoli on nyt suojavarusteista ja oireettomista tartuttajista Ilta Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 18.4.2020.
  48. ↑ Helsingin Suursuon sairaalassa 67 koronatartuntaa Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  49. ↑ Koronavirus aiheutti epidemian Laakson sairaalassa, yli 80 sairastui ennen järeitä suojatoimia – Johtajalääkäri: Olen pahoillani potilaiden tartunnoista Yle Uutiset. Viitattu 18.5.2020.
  50. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriö perustaa koronavirukseen varautuvan ryhmän, hallitus pitää tiedotustilaisuuden torstaina Helsingin Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  51. ↑ Italian tilanteen vakavuus yllätti Suomen viranomaiset – tätä tekee STM:n koronaviruksen takia perustettu työryhmä Ilta Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  52. ↑ STM:ssä havahduttiin suojavarustepuutteisiin helmikuun alussa – miksi maskeja tilattiin vain muutaman päivän tarpeeseen? Ilta Sanomat. 20.4.2020. Viitattu 4.6.2020.
  53. ↑ Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni – Suojavarusteet riittävät 400 000 terveydenhuollon ammattilaisen suojaamiseen Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2020.
  54. ↑ Antti Kirkkala: Miten koronaviruksen leviämiseen on varauduttu? verkkouutiset.fi. 19.2.2020. Viitattu 4.6.2020.
  55. ↑ https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_22+2020.pdf Pöytäkirja PTK 22/2020 vp 16.22 16.22 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vastauspuheenvuoro)s. 8
  56. ↑ Tällainen on Suomen suunnitelma pandemian varalta www.iltalehti.fi. Viitattu 1.6.2020.
  57. ↑ Yle: Eikö Huoltovarmuuskeskuksessa lueta naistenlehtiä? Selvitimme, mitä kaikkia virheitä varustehankinnoissa tehtiin ja kuinka ne korjattiin Yle Uutiset. 7.6.2020. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2020.
  58. ↑ Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  59. ↑ STT: Yle: Kaikki Sarmasteelta tilatut hengityssuojaimet ovat Huoltovarmuuskeskuksen mukaan käyttökelvottomia savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  60. ↑ Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla – potilaita on hoidettu Tehyn kyselyn mukaan jopa sadetakeissa Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  61. ↑ Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  62. ↑ Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  63. ↑ Puolustusvoimat: Käytettyjen korkean suojatason hengityssuojainten puhdistaminen uudelleenkäyttöön onnistui Kaleva.fi. Viitattu 2.6.2020.
  64. ↑ Kolme yritystä aloittanut kotimaisten kasvosuojaimien valmistuksen – Terveydenhuolto tarvitsee suojia miljoonan vuorokaudessa, suomalainen tuotanto kattaa nyt tarpeen Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  65. ↑ Suvi Hautanen: Ministeriön mukaan suojavarusteiden tilanne on nyt hyvä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  66. ↑ Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  67. ↑ Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  68. ↑ Kasperi Summanen: HUS suunnitteli varasairaalan Meilahden parkkihalliin verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 2.6.2020.
  69. ↑ VTT: kansanmaskit ovat osittainen ratkaisu koronavirusepidemiaan – "Niiden käyttö ei voi olla pakollista, mutta vahvasti suositeltavaa” Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  70. ↑ STM:n maskiselvitys: Maskien hyödyistä ei mitään näyttöä ­– ”Vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon” Suomenmaa.fi. 29.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  71. ↑ STT: Hallituksen tiedepaneeli suosittelee kasvomaskien käyttöä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  72. ↑ Elisa Hyvärinen: Valtioneuvoston mukaan maskia voi käyttää joukkoliikenteessä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  73. ↑ WHO suosittelee nyt kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa mtvuutiset.fi. 5.6.2020. Viitattu 7.6.2020.
  74. ↑ Miksi ihmeessä vessapaperia haalitaan nyt kärrykaupalla? Tutkija: "Itsesuojeluvaisto on tärkein syy" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  75. ↑ Suomalaiset hamstraavat ruokaa nyt myös verkkokaupasta – Koronavirus jopa kolminkertaisti kävijämäärät, kuljetuksissa ruuhkaa kaupungeissa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  76. ↑ Jorma Erkkilä: Kuluttajat hamstraavat nyt ruokaa - koronavirus toi myyntipiikin S-kauppoihin SalkunRakentaja. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  77. ↑ Suomen talous taantumaan koronaviruksen takia Euro ja talous. Viitattu 1.6.2020.
  78. ↑ OP: Suomen talous on nyt pohjalla – vaiheittainen nousu kuitenkin alkamassa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  79. ↑ Uusi koronatuki tarjotaan kaikille yrityksille – ravintolat voivat hakea lisäksi uutta tukea, mutta muista tuista vähennettynä Hämeen Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  80. ↑ Saara Niskanen: Koronan takia on ilmoitettu jo yli 124 000 lomautuksesta Suomessa, ja määrä kasvaa koko ajan – ”Hyvin nopealla tahdilla näitä tulee lisää” Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  81. ↑ Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  82. ↑ Etlan ennuste on synkkä: Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 8 prosenttia, vienti lähes viidenneksen Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  83. ↑ Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA www.sttinfo.fi. Viitattu 2.6.2020.
  84. ↑ Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä Valtioneuvosto. Viitattu 5.6.2020.
  85. ↑ Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti – Yle seurasi hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2020.
  86. ↑ Koronavirus: Espoossa käyttöön laajat varotoimet: kiireettömiä lääkäriaikoja siirretään, neuvolan lääkäriaikoja supistetaan – "On varauduttava siihen, että tilanne heikkenee" Länsiväylä. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  87. ↑ Terveys | Hus: Koronaepidemia on saanut pitkäaikaissairaita perumaan lääkärikäyntejään, millä voi olla vakavia seurauksia Helsingin Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  88. ↑ Koronapelkoiset viivyttävät hoitoon menoa kohtalokkain seurauksin – puolet jättää rintasyöpätutkimukset kokonaan väliin Ilta Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  89. ↑ Ylen kysely: Koronakriisi on lisännyt alkoholinkäyttöä seitsemällä prosentilla vastaajista – asiantuntija varoittaa tissuttelun jäämisestä päälle Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  90. ↑ Koronavirus pompautti Alkon litramyynnin huimaan nousuun – takana 12 miinusvuotta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  91. ↑ Kotihälytykset lisääntyneet jopa viidenneksen viime vuodesta Helsingin Sanomat. 18.8.2004. Viitattu 5.6.2020.
  92. ↑ Keskisuomalainen: Onko ikäihmisten eristyksessä järkeä? KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 1.6.2020.
  93. ↑ Tartunnat | Koronaviruksen pelätään ajavan asunnottomat entistä kestämättömämpään tilanteeseen, Helsinki lupaa apua Helsingin Sanomat. 17.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  94. ↑ Korona-aika on erityisen karua asunnottomille – "Ihmiset ovat väsyneitä, nälkäisiä ja likaisia" www.karjalainen.fi. Viitattu 1.6.2020.
  95. ↑ MTV yöpartion mukana koronan sulkemassa Helsingissä: Koditon Henkka, 26, kiertelee autioilla kaduilla kun mihinkään ei pääse – "Kerään pulloja ja tapan aikaa" mtvuutiset.fi. 19.4.2020. Viitattu 1.6.2020.
  96. ↑ HS-gallup | Sdp nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  97. ↑ STT: Ylen gallup: Koronakriisi paisutti SDP:n suosiota, pääministeripuolue nousi lähes perussuomalaisten rinnalle Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  98. ↑ Janne Suutarinen: Euroopan valtaapitävien koronanoste alkaa olla ohi – Tutkija: Sdp:n kannatus tuskin enää nousee Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  99. ↑ 12 tiukkaa kysymystä STM:n päällikölle: Miksi koronan tukahduttaminen ei onnistu? Mitä alle yhden laskeneesta tartuttavuusluvusta pitää ajatella? mtvuutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  100. ↑ Minna Karkkola: Pyrkiikö Suomi nyt laumaimmuniteettiin? Hetemäen raportin muotoilu hämmentää Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  101. ↑ Jenni Tamminen: Nyt leimahti keskustelu Sanna Marinin hallituksen koronalinjasta – ”Laumasuoja” sanottiin jo ääneen Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  102. ↑ Here’s Why COVID-19 Is Much Worse Than the Flu Healthline. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  103. ↑ Elisa Hyvärinen: Ylilääkärin ennuste: Koronaan voi kuolla 70000 suomalaista verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 2.6.2020.
  104. ↑ Elisa Hyvärinen: ”Uskokaa jo, että laumasuoja on huuhaata” verkkouutiset.fi. 14.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  105. ↑ Tie ulos COVID-kriisistä www.oulu.fi. Viitattu 2.6.2020.
  106. ↑ THL:n tutkimusprofessori: Tukahduttaminen vai laumasuoja - mihin hallituksen hybridistrategia oikein pyrkii? Suomen Uutiset. 20.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  107. ↑ Teppo Ovaskainen: Koronavirus: Vasta-ainetutkimuksesta tyrmäys laumasuoja-ajatukselle – Ruotsalaisepidemiologi pettyi, Suomesta ”karu” tulkinta Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  108. ↑ Epidemia voidaan tukahduttaa myös Suomessa suomenterveysravinto.fi. 13.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  109. ↑ Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle – Uudellamaalla vain yksi satunnaisnäyte sadoista sisälsi varman koronaviruksen suojan Forssan Lehti. Viitattu 4.6.2020.
  110. ↑ Ravintoloiden avaaminen saattaa johtaa paljonkin sairastuneita tuoviin tartuntaryppäisiin, sanoo tutkija: "Alkaisin tämän viikon jälkeen katsoa..." mtvuutiset.fi. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  111. ↑ Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  112. ↑ 50 tutkijan ja asiantuntijan avoin kirje haastaa Suomen hallituksen linjan – "Korona tukahdutettava" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 2.6.2020.
  113. ↑ Markku Huusko: Joukko suomalaisia huippututkijoita vetoaa Sanna Marinin hallitukseen – Ajavat koronan ”tukahduttamista” Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  114. ↑ Markku Huusko: Tutkijat tarjoavat hallitukselle toista ratkaisua koronaan: ”Ajamme tukahduttamista” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 2.6.2020.
  115. ↑ Minna Karkkola: THL:n pääjohtaja Ylelle: Koronavirus pitää tukahduttaa Suomessa – tärkeä arvio on nyt muuttunut Mediuutiset. Viitattu 2.6.2020.
  116. ↑ STT: Miksi koronaa ei hävitetä kokonaan, onko tavoitteena laumasuoja? Näin hallitus vastaa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 3.6.2020.
  117. ↑ Pääministeri Marin: Vaikka Suomi suljettaisiin vuodeksi, korona ryömisi kuitenkin takaisin – ”Voisimme varmaan taudin Suomesta hävittää, mutta hyödyttäisikö se mitään?” Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 5.6.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://antsawiki.shoutwiki.com/w/index.php?title=Koronaviruspandemia_Suomessa&oldid=12303”