Laitila
Laitila Letala |
|
---|---|
sijainti |
|
Laitilan kirkko |
|
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Vakka-Suomen seutukunta |
Kuntanumero | 400 |
Hallinnollinen keskus | Laitilan keskustaajama |
Perustettu | 1868 |
Kokonaispinta-ala |
545,33 km² 206:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 531,87 km² |
– sisävesi | 13,46 km² |
Väkiluku |
8 500 116:nneksi suurin 30.6.2022 [2] |
– väestötiheys | 15,98 as./km² (30.6.2022) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 16,2 % |
– 15–64-v. | 58,4 % |
– yli 64-v. | 25,3 % |
Äidinkieli | 2020 [4] |
– suomenkielisiä | 91,5 % |
– ruotsinkielisiä | 0,4 % |
– muut | 8,1 % |
Kunnallisvero |
20,75 % 207:nneksi suurin 2022 [5] |
Työttömyysaste | 6,4 % (2013) [6] |
Kaupunginjohtaja | Johanna Luukkonen |
Kaupunginvaltuusto | 31 paikkaa |
2017–2021[7] • Kesk. • SDP • Kok. • Muut • Ps. • IPU • Vihr. |
14 5 4 3 2 2 1 |
www.laitila.fi |
Laitila (ruots. Letala[8]) on Suomen kaupunki, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kaupunki Laitilasta tuli 1986. Kaupungissa asuu 8 500 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 545,33 km2, josta 13,46 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,98 asukasta/km2. Laitilan naapurikunnat ovat Eura, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa.
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kylät, kaupunginosat ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitilassa on seuraavat 46 maarekisterikylää:[10]
Kaksi Laitilan kylistä on valittu Suomen vuoden kyliksi, Kaivola vuonna 1988 ja Untamala vuonna 2006.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Laitilassa oli 8 610 asukasta, joista 5 918 asui taajamissa, 2 606 haja-asutusalueilla ja 86 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Laitilan taajama-aste on 69,4 %.[11] Laitilan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[12]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Laitilan keskustaajama | 5 579 |
2 | Untamala | 326 |
3 | Ihode* | 13 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ihoden taajama ulottuu pääosin Pyhärannan kunnan alueelle.
Kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitilassa on erittäin suuri määrä rautakautisia muinaisjäännöksiä, joista tunnetuimpia on ns. Kodjalan soturihauta. Laitilan Soukaisista on löydetty Suomen vanhin lasiesine, roomalaisaikainen juomasarvi.[13] Untamalan kylässä toimi aikaisemmin Museoviraston ylläpitämä Untamalan arkeologinen opastuskeskus.
Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Laitilassa kuuluvat Untamalan raittikylä, Suontaan ryhmäkylä ja Koukkelan Kauppilan umpipihainen talonpoikaistalo.[14][15][16]
Laitilan nähtävyyksiä ovat myös Kattesen kivi, joka kesä vietettävät munamarkkinat, Kustaa Hiekan rintakuva Kustaa Hiekan Lukutuvan edustalla ja Pahojärven piilokirkko.
Elokuvat Härmä ja Kaksipäisen kotkan varjossa on kuvattu osittain Laitilassa.
Laitilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalilämmitys eli kaljavelli sekä Laitilan kukkopiparit.[17]
Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitilan työpaikkaomavaraisuus oli Varsinais-Suomen toiseksi korkein, 104,6 prosenttia. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Yhdessä Rauman ja Uudenkaupungin kanssa Laitila muodostaa melko tiiviin työssäkäyntialueen.[18] Laitilan elinkeinojaukauma on 50 % palvelut, 40 % teollisuus ja 10 % maatalous. Laitilassa toimii noin 600 yritystä, maatiloja alle 400.[19] Perinteisesti Laitila tunnetaan munantuotanto- ja varhaisvihanneskeskuksena,[19] noin 12 % Suomen kananmunatuotannosta ja 75 % varhaisporkkanasta tulevat Laitilasta.[20] Suurimpien yritysten tuotteita ovat muun muassa tuulilasit, panimotuotteet, palloventtiilit, muoviteollisuuden tuotteet, maa- ja metsätalouden koneet, sahatavarat sekä puunjalostusteollisuus. Myös palvelusektori on kasvanut, kun Kauppakadun varrelle on rakennettu noin 10 000 neliömetriä liiketilaa.[19]
Laitilan viisi suurinta yritystä vuonna 2008 olivat: Pilkington Automotive Oy 270 työntekijää (laminoidut tuulilasit); Naval Oy 170 työntekijää (palloventtiilit); Amitec Oy 120 työntekijää (prosessi- ja putkiasennus); Coreplast Laitila Oy 80 työntekijää (ruiskupuristusmuovituote ja heijastimet) ja Finnlamex Oy 75 työntekijää (laminoidut tuulilasit).[20] Merkittäväksi työllistäjäksi on noussut myös Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, jolla oli vuonna 2011 42 työntekijää.[21] Sisäovivalmistaja Mattiovi Oy on saanut alkunsa Laitilan Leinmäen kylässä vuonna 1911, ja sen Laitilan tehdas sijaitsee Valtatie 8:n varrella.
Laitilan kaupunki kehittää Kasitien yrityskeskusta, jossa viimeksi vuonna 2011 aluetta laajennettiin 2 700 neliömetrillä 4 500 neliömetriin. Tilojen suurin vuokraaja on Laserkeskus Oy. Laitilan kaupunki aikoo kahdeksan hehtaarin lisäalueella muodostaa yrityskeskuksesta laajemman Kasitien yrityspuiston, jonka tavoitteena on voimistaa alueen vahvaa metalliteollisuutta.[18]
Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Laitilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]
Seurakunnalla on käytössä Laitilan kirkko, Pyhän Pietarin kirkko ja Soukaisten Pyhän Perttelin kirkko.
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttavat paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[23], evankelisuus[24] sekä herännäisyys[25]. Lisäksi paikkakunnalla järjestää jumalanpalveluksia Luther-kappelissa Lähetyshiippakuntaan kuuluva Aamoksen seurakunta[26][27].
Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Laitilan helluntaiseurakunta.[28] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Laitilan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[29]
Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunnettuja laitilalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitilassa syntyneitä:
- Rami Alanko, Neon 2 -yhtyeen kitaristi
- Efraim Elo, matemaatikko
- Jere Friberg, jääkiekkoilija
- Kustaa Hiekka, kultaseppä ja teollisuusneuvos
- Hilda Huntuvuori, Kirjailija, opetusneuvos
- Samuli Jokinen, The Crash -yhtyeen kosketinsoittaja
- Pertti Koskinen, kirjailija
- Aimo Laiho, kansanedustaja (SKDL), kunnallisneuvos
- Valle Mäkelä, autourheilija
- Maria Nieminen, näyttelijä
- Rami Rafael, iskelmälaulaja
- Pasi Saarela, jääkiekkoilija
- Markus Seikola, jääkiekkoilija
- Susanna Tapani, jääkiekkoilija ja ringeten pelaaja
- Marko Toivonen, jääkiekkoilija
- Mikael Vuorio, jääkiekkomaalivahti
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitilassa on 6 numeroitua tietä: valtatie 8, kantatie 43, seututie 196, sekä yhdystiet 2051, 2052 ja 2021.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Laitila Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Namn på kommuner från finska till svenska; Kotimaisten kielten keskus
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Laitilan kylien varhaisvaiheet (Laitilan maarekisterikylät kartalla) 2006. Laitilan oppaat ry. Viitattu 10.11.2013.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Rautakausi Kansallismuseo. Viitattu 30.12.2014.
- ↑ Untamalan raittikylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Koukkelan Kauppilan umpipihainen talonpoikaistalo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Suontaan ryhmäkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 24. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ 18,0 18,1 Laserin voimalla Laitilassa. Teollisuuden Näytelehti, 4.3.2013, 31. vsk, nro 4, s. 16–17. Salo: TN-lehti Oy. ISSN 0780-7090. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 27.12.2013.
- ↑ 19,0 19,1 19,2 Elinkeinojakauma laitila.fi. Laitin kaupunki. Viitattu 27.12.2013.
- ↑ 20,0 20,1 Kuntaesittely: Laitila. Aviisi, 2008, nro 2, s. 17. Uusikaupunki: Vakka-Suomen Nuorkauppakamari Ry. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 27.12.2013.
- ↑ Virstanpylväitä laitilan.com. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy. Viitattu 27.12.2013.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ Vakka-Suomen jumalanpalvelusyhdistys Vakka-Suomen jumalanpalvelusyhdistys. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ Laitila: Aamoksen seurakunta Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 4.6.2015.
- ↑ Laitilan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laitila Antsamedia Commonsissa