Paltamo

Paltamo
vaakuna	sijainti
Maakunta	Kainuun maakunta
Seutukunta	Kajaanin seutukunta
Kuntanumero	578
Hallinnollinen keskus	Paltamon kirkonkylä
Perustettu	–
Kokonaispinta-ala	1 139,74 km² 103:nneksi suurin 2022
– maa	918,79 km²
– sisävesi	220,95 km²
Väkiluku	3 139 211:nneksi suurin 30.6.2022
– väestötiheys	3,42 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	12,3 %
– 15–64-v.	53,6 %
– yli 64-v.	34,1 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	98,9 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,1 %
Kunnallisvero	22,00 % 19:nneksi suurin 2022
Työttömyysaste	10,4 % (2013)
Kunnanjohtaja	Pasi Ahoniemi
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Vas.  • SDP  • Kok.  • Ps.  • KD  • Vihr.	11 4 2 1 1 1 1
www.paltamo.fi
Infobox OK

Paltamo (aiemmin ruots. Paldamo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa Oulujärven koillisrannalla. Kunnassa asuu 3 139 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 139,74 km², josta 220,95 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,42 asukasta/km². Paltamon naapurikunnat ovat Kajaani, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Vaala.

Paltamo on todennäköisesti johdos rantapengertä tarkoittavasta ”palta”-sanasta. Paltaniemen kärki onkin aikojen saatossa vyörynyt vähitellen Oulujärveen. Paltamossa valmistetut suuret tervaveneet tunnettiin paltamoina.

Historia

Paltamo ennen vuotta 1954

Paltamon alueelta on löydetty lukuisia kivikautisesta asutuksesta kertovia muinaisjäännöksiä. Huomattavimpia löytöjä on Uuran kylästä tavattu karhunpäällä koristettu reikäkirves kampakeraamiselta kaudelta. Kivesjärven Lumisuosta löydettiin 1975 jousen katkelma, joka ajoittuu esiroomalaiseen rautakauteen.

Vakinaisesti alue asutettiin 1550-luvulla, jolloin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan määräyksestä ja Suomen käskynhaltijan Kustaa Fincken toimesta alueelle siirtyi savolaisia talonpoikia perhekuntineen. Vaikka uudisasukkaat saivat kolmen vuoden verovapauden, muutto ei tapahtunut venäläispelossa vapaaehtoisesti. Venäläiset hävittivätkin lähes koko asutuksen 1500-luvun lopulla. Asutus alkoi kasvaa Täyssinän rauhan jälkeen 1595, jolloin Kainuu siirtyi Ruotsin alaisuuteen. Vuonna 1604 seudulla oli jo 150 taloa.

”Oulujärven pitäjät” (Uleträsk socknar), kuten aluetta tuolloin nimitettiin, kuului aluksi Savonlinnan linnalääniin, mutta liitettiin 1559 hallinnollisesti Pohjanmaan voudin valtapiirin. Samana vuonna muodostettiin myös Oulujärven pitäjän seurakunta, jonka keskuspaikaksi tuli Paltamon kylä (nyk. Paltaniemi) Oulujärven Paltaselän etelärannalla. Tänne rakennettiin myös pitäjän uusi kirkko. Vuonna 1647 pitäjä, jonka nimeksi vuosisadan alussa oli vakiintunut ”Kajaaninlinnan pitäjä” (Cajanaborgs socken) jaettiin Paltamon ja Sotkamon seurakunniksi, jotka 1681 saivat myös hallintopitäjän aseman. Paltamon 1600-luvun suurseurakunnasta on aikojen kuluessa muodostettu kymmenkunta erillistä seurakuntaa. Vuosina 1650–1680 Paltamo oli osa Pietari Brahen vapaaherrakuntaa.

Tervanpolton merkitys alkoi kasvaa 1700-luvulla. Tervanpoltto jatkui voimakkaana aina 1800-luvun loppuun asti. Jo 1800-luvulla aloitettiin järvimalmin hyödyntäminen, mutta varsin nopeasti joutui Varisjoen varteen rakennettu rautaruukki lopettamaan kannattamattoman toimintansa. Ruukin lyhyttä loistokautta on kuvannut Paltamossa syntynyt Eino Leino runoelmassaan Kivesjärveläiset (1901).

Kun 1900-luvun alkuun mennessä jo valtaosa paltamolaisista asui Paltaselän pohjoispuolella, syntyi vähitellen paine siirtää myös kunnallishallinto Paltaniemeltä järven pohjoispuolelle. Kiehimänsuun kylä alkoikin kehittyä uudeksi hallintokeskukseksi. Vuonna 1906 kuntakokousten pitopaikka kokous- ja konttorihuoneineen päätettiin siirtää Kiehimään. Paltamon seurakunnan toiminnot siirtyivät sinne perässä vasta vuonna 1936. Vuonna 1954 vanha historiallinen Paltamon kylä samoin kuin Uusikylä ja Kirkkoaho, liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan.

Paltamon asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli 5 700. Vuosien 1923 ja 1939 välisenä aikana valmistuivat Paltamon talouselämälle tärkeät rautatiet Kontiomäeltä Kajaaniin, Nurmekseen, Ouluun ja Hyrynsalmelle. Jatkosodan aikana, syksyllä 1944 perääntyvät saksalaiset aiheuttivat Paltamossa monenlaista tuhoa. Sotien jälkeen kunnan asukasluku kääntyi kasvusuuntaan, sillä 1950 asukkaita oli 8 674. 1950-luvulla poismuutto käänsi väkiluvun kehityksen tappiolliseksi ja 1980 asukkaita oli enää 5 474, vuonna 2010 enää 3 884.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Paltamon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			5 474
1985			5 307
1990			5 056
1995			4 760
2000			4 420
2005			4 183
2010			3 884
2015			3 488
Lähde: Tilastokeskus.

Luonto

Paltamo maisemakuvan olennaisiin piirteisiin kuuluvat järviluonto ja komeat kainuulaiset vaaramaisemat.

Pääosa Paltamosta kuuluu karjalaisten liuskeiden vyöhykkeeseen. Yleisimpiä kivilajeja ovat kvartsiitti, kiilleliuske ja fylliitti sekä graniitti. Alueella on lukuisia dolomiittikalkkiesiintymiä, joiden hyödyntäminen aloitettiin vuoden 1985 alussa. Moreeni on yleisin maalaji. Huomattavin harju ulottuu katkonaisena Härmänmäeltä Saarisenjärvelle. Savea ja hiesua on jonkin verran jokilaaksoissa. Mineraalimaalajit ovat ajoittain alueilla turpeen peitossa. Kunnan pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Ylävintä on Kiehimäjoen ja Kivesjärven välisellä alueella, jossa on useita korkeita vaaroja, kuten Kivesvaara, Myhkyrinvaara ja Varsavaara. Idässä Saukkovaara kohoaa yli 300 metrin korkeuteen.

Paltamossa on 101 järveä, joista suurimmat ovat Oulujärvi, Kivesjärvi ja Iijärvi. Kivesjärvi on bifurkaatiojärvi, sillä se purkautuu kahta eri reittiä. Soita on runsaasti etenkin kunnan luoteis- ja kaakkoisosissa. Kallioperän kalkkipitoisuuden ansioista suot ovat usein reheviä.

Liikenne

Paltamon kuntaa halkovat Oulu–Kontiomäki-rautatie sekä valtatie 22. Valtatiestä haarautuu kirkonkylällä kantatie 78 (Paltamo–Pudasjärvi–Rovaniemi). Linja-autoyhteydet Oulun ja Kajaanin suuntaan ovat hyvät. VR:n henkilöjunat pysähtyvät Paltamon rautatieasemalla. Matkaa lähimpään kaupunkiin, Kajaaniin, on 37 kilometriä. Ouluun matkaa on 145 kilometriä.

Taajamat ja kylät

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Paltamossa oli 3 435 asukasta, joista 2 018 asui taajamissa, 1 372 haja-asutusalueilla ja 45 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Paltamon taajama-aste on 59,5 %. Paltamon taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Paltamon kirkonkylä	1 575
2	Kontiomäki	443

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kylät

• Hakasuo, Pehkolanlahti, Variskylä
• Härmänmäki
• Kivesjärvi, Kiveslahti, Kongasjoki
• Melalahti
• Mieslahti, Lumikylä
• Uura, Korpimäki, Iijärvi
• Vaarankylä, Oikarila
• Saviranta

Sivistystoiminta

Paltamossa sijaitsee Paltamon viestintälukio, joka on noin 150 oppilaan keskisuuri lukio. Paltamon lukio kuuluu filiaaliverkostoon, jonka päällikkönä toimii rehtori Suomussalmelta. Mieslahdessa toimii Kainuun Opisto.

Uskonnolliset yhteisöt

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Paltamossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Paltamon seurakunta

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Paltamon helluntaiseurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Paltamon alueella toimii Kajaanin ortodoksinen seurakunta.

Nähtävyyksiä

Kiehimänvaaran kylässä sijaitsee Kainuun asutuksen muistomerkki. Kirkonkylässä on Einon Leinon patsas.

Paltamon kotiseutumuseo toimii entisessä viljamakasiinissa.

Ruokakulttuuri

Kajaanin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kapakalakeitto.

Paltamon malli

Paltamon kunta on ilmoittanut, että vuodesta 2009 se työllistää työttömät asukkaansa Työtä kaikille -hankkeella. Jos tämä toteutuu, tulee Paltamosta Suomen ensimmäinen täystyöllisyyden saavuttanut kunta. Valtio panee nelivuotiseen kokeiluun 22 miljoonaa euroa.

Kokeilun keskipisteessä on Työvoimatalo, joka solmii työttömien kanssa työsopimuksen. Ihmisille järjestetään opastusta ja heille joko annetaan töitä Työvoimatalossa tai heidän työvoimaansa myydään ulkopuolisille. Työvoimatalossa toimii muun muassa leipomo ja verhoomo. Vuoden 2010 alussa talossa oli töissä 150 ihmistä, kunnalla 20 ja yrityksissä ja järjestöissä 12.

Työllistetyt saavat palkkaa, joka pienimmilläänkin on suurempi kuin työttömän peruspäiväraha. Talon ulkopuolisista töistä, kuten esimerkiksi remonttihommista, maksetaan alan työehtosopimuksen mukainen palkka. Työllistämisen lisäksi hankkeen tavoitteena on pitää ihmiset kiinni normaalissa arjessa ja estää heitä syrjäytymästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alustavien tutkimustulosten mukaan ihmiset ovat kokeneet myönteiseksi sen, että työ pitää yllä arkirytmiä ja sen avulla voi solmia sosiaalisia suhteita. Erityisen arvokkaaksi on koettu lääkäripalvelut ja työterveyshuolto.

Kuuluisia paltamolaisia

• Jorma Airaksinen, taikuri
• Daniel Cajanus, mahdollisesti Suomen pisin mies
• Marisanna Jarva, kansanedustaja
• Jaakko Keränen, ilmatieteilijä
• Keijo Korhonen, poliitikko ja poliittisen historian tutkija
• Eino Leino, runoilija
• Kasimir Leino, runoilija
• Elisa Leinonen, aitajuoksija
• Väinö Markkanen, ammunnan olympiavoittaja
• Talas-Eera, voimamies.

Katso myös

• Luettelo Paltamon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Keränen, Jorma: Paltamo jääkaudesta autonomian aikaan sekä Paltamon seurakunnan historia. Teoksessa: Paltamo : Kainuun emäpitäjä. Paltamo: Paltamon kunta, 2013. ISBN 978-951-97370-4-1.
• Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
• Romppainen, Hannu: Paltamon historia autonomian ajasta maakuntahallintoon. Teoksessa: Paltamo : Kainuun emäpitäjä. Paltamo: Paltamon kunta, 2013. ISBN 978-951-97370-4-1.

Viitteet

64°24′25″N, 027°50′15″E

Kirjallisuutta

• Jorma Keränen, Hannu Romppainen: Paltamo, Kainuun emäpitäjä (2013).

Aiheesta muualla

• Paltamon kunnan kotisivut
• Paltamon viestintälukio
• Tilastokeskus - Paltamon kunnan avainluvut