Koulukiusaaminen

Osa artikkelisarjaa Syrjintä Muodot Rasismi · Rotusyrjintä Seksismi · Ikäsyrjintä · Uskonnollinen syrjintä Koulukiusaaminen · Työsyrjintä Elitismi · Homofobia Ksenofobia · Luokkasyrjintä Miesviha · Naisviha Nepotismi · Transfobia Vammaisten syrjintä Uskontoryhmiä kohtaan Muslimit · Juutalaiset · Kristityt Uskonnottomat Ilmeneminen Apartheid · Etninen puhdistus Holokausti · Kansanmurha Lynkkaus · Orjuus · Vaino Kiihotus · Valkoinen ylivalta Rikos ihmisyyttä vastaan Musta ylivalta · Pakkosiirto Vihapuhe · Viharikos Aiheeseen liittyvää Ennakkoluulo · Moniarvoisuus Monikulttuurisuus · Suvaitsevaisuus Yhdenvertaisuus · Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

Koulukiusaaminen tarkoittaa koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Koulukiusaaminen täyttää usein rikoksen, kuten kunnianloukkauksen tai pahoinpitelyn, tunnusmerkit. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti tai suunnitelmallisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Koulukiusaaminen on yksilöiden välistä tai yhteisöllistä kiusaamista.

Tavallisesti sillä on tarkoitettu oppilaan toiseen oppilaaseen kohdistamaa kiusaamista, mutta koulukiusaamiseksi voidaan nimittää myös opettajien välistä työpaikkakiusaamista tai oppilaan ja opettajan välistä kiusaamista.^lähde? Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen ”ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”. Härnäämistä, joka kohdistuu sattumanvaraisesti eri oppilaisiin, ei useinkaan pidetä varsinaisena koulukiusaamisena, mutta jos härnäävä puhe kohdistuu jatkuvasti samaan oppilaaseen ja kohde on alistetussa asemassa, kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät. Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja.

Kiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on:

• tahallista,
• toistuvaa,
• kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen.

Kiusaajien arveltiin aiemmin kärsivän huonosta itsetunnosta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien näyttämisen tarpeesta, joskus myös psyykkisistä ongelmista. On usein toistuva klisee, että kiusaajat ovat myös itse voineet aiemmin joutua kiusatuiksi. Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan se ei pidä paikkaansa..

Monille sivustakatsojille ja osallistujille kiusaaminen voi olla ajanvietettä. Äärimmillään kyse on vallankäytöstä ja nokkimisjärjestyksen ratkomisesta väkivallan keinoin. Kiusaamisen kohteena on usein oppilas, joka eroaa jollain tavalla muusta joukosta. Perinteisesti tällaisia syitä ovat olleet liikalihavuus, anatominen poikkeavuus, etninen tausta, silmälasien tarve, kiusatun perheen olosuhteet, hiljaisuus, pikkuvanhuus tai hyvä koulumenestys.

Kiusaaminen perustuu Keltikangas-Järvisen mukaan ryhmädynamiikkaan. Kiusaaja tarvitsee ympärilleen yleisön myötäilemään ja niitä, jotka seuraavat hiljaa vierestä. Kiusaamisen vähentämisessä pitäisi kiinnittää huomiota koko ryhmään niin, että kiusaaja ei saa tukea ryhmästä: ei yleisöä, ympärillä naureskelijoita tai muita kiusaamiseen mukaan menijöitä jne. ja että yhä useampi asettuu kiusatun puolelle tai osoittaa, ettei hyväksy kiusaamista.

Kirjan Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa mukaan juridiset keinot, kuten kiusaajien ja koulujen haastaminen oikeuteen ja korvausten vaatiminen on tehokkaampaa puuttumista kiusaamiseen kuin jatkuva kiusaajan tai kiusattujen psykologisointi tai kiusaajien ymmärtäminen.^{lähde tarkemmin?}

Koulukiusaamisen muotoja

Tiedosto:Bullying on Instituto Regional Federico Errázuriz (IRFE) in March 5, 2007.jpg

Koulukiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin.

• Fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen: esimerkiksi lyöminen, potkiminen, töniminen, sylkeminen, nipistely, kamppaaminen, liikkumisen estäminen, esineillä ja lumipalloilla heittäminen.
• Sosiaalinen eristäminen: leikistä poisjättäminen, puhumattomuus, siirtyminen etäälle kohteesta, leikissä toimimattoman, mykän roolin antaminen, tiedon salailu.
• Henkinen väkivalta: esimerkiksi pilkkaaminen, eristäminen muista, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, vihamielisen sarkastiset vastaukset, syrjään jättäminen ja juorujen levittäminen.
• Painostava vallankäyttö: esimerkiksi uhkaaminen, kiristäminen, muista eristäminen, kanteleminen, pakottaminen tekoihin, pelottelu, väärin neuvominen.
• Haitanteko: esimerkiksi tavaroiden piilottelu, yksin jättäminen, omaisuuden tahallinen tuhoaminen, eksyttäminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen.

Tyttöjen ja poikien kiusaamisen erot

Poikien ja tyttöjen tapa kiusata koulussa poikkeavat toisistaan: pojilla on enemmän suoraa fyysistä ja verbaalista kiusaamista (potkimista, lyömistä, nimittelyä, sukupuolielimien näyttämiseen pakottamista, kiusatun tavaroiden tuhoamista jne.), tytöt kiusaavat useammin epäsuorasti (ei oteta mukaan peleihin, puhutaan pahaa, jätetään luokan ainoaksi, jota ei kutsuta syntymäpäiville jne.), niin että eivät joudu suoraan kiusatun kanssa kasvokkain. Tyttöjen tapa kiusata on opettajille useimmin vaikeampi huomata kuin poikien.

Syitä

Koulukiusaamisen taustalla on syitä, jotka liittyvät niin kiusattuun kuin kiusaajaankin. Erityisesti ruumiillinen kuritus kotona liittyy kiusaamiseen^lähde?. Varsinkin tytöillä ylipaino ja koulutapaturmat liittyvät kiusatuksi joutumiseen. Siihen vaikuttavat myös koulun huono työilmapiiri ja omaisuuden vahingoittaminen^selvennä sekä vaikeudet opiskelussa.

Kiusaamiseen johtavia tekijöitä:

• koulun huono työilmapiiri
• kiusatulla huono maine muiden silmissä
• lapsen/nuoren erilaisuus koulutovereihin verrattuna
• kiusaajan ruumiillinen kuritus kotona
• lasta ei huomioida kotona
• kiusaaja pyrkii purkamaan pahaa oloaan
• kiusaaja on voinut olla itse koulukiusattu, mutta harvinaista
• pätemisen tarve.
• syntyperä, sukupuoli, seksuaalisuus, ihonväri.

Koska kotona ei saada huomiota olemalla kilttejä ja auttamalla, yritetään huomiota saada aiheuttamalla häiriötä. Kiusaajien luultiin aiemmin kärsivän huonosta itsetunnosta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien pätemisen tarpeesta.

Koulukiusaaminen kytkeytyy tavallista useammin kouluihin, joissa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat muita useammin sekä kiusaajia että kiusattuja. Kiusaamista ei tapahdu vain valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen ja vähemmistöjen sisällä. Ulkomaalaistausta on kuitenkin harvoin kiusatuksi joutumisen syynä.

Seuraukset

Masentuneisuus ja mielialan vaihtelut vaivaavat usein kiusattuja. Koulukiusatut kärsivät vielä nuorina aikuisina muita ikätovereitaan useammin masennuksesta. Kiusatun itsetunto voi kärsiä ja sosiaalisten tilanteiden pelko kasvaa, mikä voi myös nostaa kynnystä kertoa asiasta jollekulle tai puolustautua kiusaajia vastaan. Jotkut koulukiusatut turvautuvat väkivaltaan, jos kiusaaminen nousee hallitsemattomaksi ja alkaa häiritä liikaa normaalia elämää. Jotkut koulukiusatut alkavat itse kiusata muita purkaakseen pahaa oloaan. Koulukiusaaminen aiheuttaa joillekin henkilöille pakonomaista tarvetta purkaa aggressiivisuutta. Useimmissa kouluissa ei puututa koulukiusaamiseen tarpeeksi vakavasti, jolloin poliisi saattaa joutua puuttumaan asiaan. Myös koulusurmissa ja muissa silmittömissä väkivallanteoissa tekojen yhdeksi motiiviksi on ilmoitettu pitkittynyt koulukiusaaminen; esimerkiksi Jokelan koulusurmien tekijä Pekka-Eric Auvinen oli tiettävästi ollut koulukiusattu.

Koulukiusaamisen juridinen merkitys

Laki edellyttää kouluilta suunnitelmaa koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Koulun huono työilmapiiri, koulun auktoriteettien, kuten opettajien ja rehtorin välinpitämättömyys ilmeneviä konflikteja kohtaan ja opiskelun haasteiden ratkaisun laiminlyönti voivat johtaa kiusaamisen lisääntymiseen ja oppilaiden välisen kilpailun ylikuumenemiseen ja lopulta kärjistymiseen. Koulukiusaaminen saattaa pahimmillaan kuulua rikosoikeuden piiriin. Vaikka kiusaamista itsessään ei ole lainsäädännössä määritelty, ovat monet kiusaamisen muodot myös lakia rikkovia. Esimerkiksi henkilön koskemattomuuden loukkaaminen (lyöminen, töniminen, potkiminen tai muu vastaava) voidaan juridisessa mielessä luokitella pahoinpitelyksi. Myös perättömien huhujen levittäminen saattaa täyttää pahimmillaan kunnianloukkauksen merkistön, josta voidaan tuomita vähintään sakkoihin.

Kokemäen käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa 1999 Huittisten kaupungin maksamaan koulukiusaamisesta kärsineelle naiselle 72 500 markan korvaukset. Nainen oli joutunut suorittamaan peruskoulun yläasteen loppuun kotoa käsin ja hakeutumaan hoitoon kokemansa ahdistuksen vuoksi. Hän katsoi Huittisten kaupungin laiminlyöneen valvonta- ja toimivelvollisuutensa kiusaamisen lopettamiseksi. Turun hovioikeus piti maaliskuussa 2001 antamallaan päätöksellä voimassa käräjäoikeuden päätöksen eikä Korkein oikeus myöntänyt Huittisten kaupungille valituslupaa. Kaupunki oli vedonnut jutun ennakkotapausluonteeseen ja siihen, ettei kantajan kokemasta kiusaamisesta olisi ollut näyttöä.

Etelä-Karjalan maakunnassa on perustettu lainvastaisten tekojen työryhmä. Se on laatinut maakuntaan ohjeistuksen, jonka mukaan kouluissa puututaan lainvastaisiin tekoihin, joita kutsutaan yleisemmin kiusaamiseksi. Työryhmän mukaan kiusaaminen on vähättelevä ilmaus, joka ei kerro teon vakavuutta.

Tutkimustuloksia

Joka kymmenes peruskoululainen kärsii jatkuvasta kiusaamisesta. Stakes julkaisi syksyllä 2008 koulukiusaamista koskevan tutkimuksen, joka käsitteli kiusaamisen yleisyyttä, syitä ja siihen puuttumista peruskoulun 8. ja 9. luokilla. Sen mukaan suurin osa oppilaista ei joutunut kiusatuksi tai kiusannut muita. Kiusatuksi joutui kuitenkin pojista kymmenen ja tytöistä kuusi prosenttia. Toisten oppilaiden kiusaaminen oli pojilla yhtä yleistä kuin kiusatuksi tuleminen. Tytöt kiusasivat toisia oppilaita puolet vähemmän kuin tulivat itse kiusatuiksi. Kiusaaja-uhreja oli pojista kolme prosenttia ja tytöistä prosentti. Tutkimuksen mukaan koulukiusaamisen uhrien määrä lisääntyi 2000-luvulla.

Vuonna 2014 tehdyn kyselyn mukaan 10,3 % lapsista Suomessa kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään kahdesti edellisen kuukauden aikana, mikä on 31 rikkaan maan vertailussa lähellä keskiarvoa (10,8 %). Vähiten kiusaamista ilmeni Ruotsissa (4,5 %), Islannissa (4,6 %), Italiassa (5,2 %) ja eniten Liettuassa (29,2 %), Latviassa (22,7 %) ja Virossa (16,6 %).

Koulukiusaamiseen puuttuminen

Joka neljäs toistuvan koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että koulun aikuiset ovat puuttuneet kiusaamiseen. Kiusaamiseen puututtiin yleisemmin kahdeksannella luokalla. Kiusaaja-uhrit olivat huonoimmassa asemassa kiusaamisen selvittelyssä. Tutkimuksen mukaan opettajat tarvitsisivat lisää keinoja kiusaamisen havaitsemiseen. Koulukiusaamisen ehkäiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Parhaiten kiusaamisen saavat kuitenkin loppumaan muut oppilaat. Kun pieni, mutta arvostettu ryhmä oppilaita siirtyy kiusatun puolelle, on myös todennäköistä, että muutkin avaavat silmänsä. Kouluterveydenhuollossa tulisi selvittää kiusaamisen mahdollisuus paljon oirehtivilla, masentuneilla ja ylipainoisilla oppilailla sekä koulutapaturmien yhteydessä. Kiusaamiseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee parhaiten koulukiusaamista.

Merkittävin suomalainen koulukiusaamisen vastainen hanke on ollut vuonna 2007 käynnistynyt, Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivallin ja erikoistutkija Elisa Poskiparran yhdessä johtama KiVa Koulu -ohjelma, johon on ainakin periaatteessa liittynyt jo noin 90 prosenttia suomalaisista peruskouluista. Muita koulukiusaamiseen puuttumiseen rohkaisevia kampanjoita ovat 2010-luvun alkupuolella olleet Päijät-Hämeen poliisilaitoksen ja sisäasiainministeriön Nyt riittää! -kampanja ja Lukiolaisten liiton #kutsumua -nettikampanja.

Ruotsissa kunta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos kiusaamiseen ei puututa.

Tunnettuja entisiä koulukiusattuja

• Saara Aalto, suomalainen laulaja
• Sara Maria Forsberg, suomalainen videobloggaaja, näyttelijä ja laulaja
• Otto Grundström, suomalainen muusikko (Tehosekoitin) ja runoilija
• Jesse Kaikuranta, suomalainen laulaja
• Dome Karukoski, kyproslais-suomalainen elokuvaohjaaja
• Jarno Laasala, suomalainen Duudsonien jäsen ja yksi sen perustajista
• Lady Gaga, yhdysvaltalainen laulaja ja performanssitaiteilija
• Mandi Lampi, suomalainen lapsitähti, joutui itse kiusatuksi levytettyään koulukiusaamisen vastaisen kappaleen Miks kaikki kiusaa. Mandi teki myöhemmin 19-vuotiaana itsemurhan.
• Kalevi Lehtinen, kansainvälisesti tunnetuin suomalainen evankelista, joutui kiusatuksi lihavuutensa takia
• Demi Lovato, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• Tommi Läntinen, suomalainen muusikko, levyttänyt koulukiusaamisaiheisen laulun Syvälle sydämeen sattuu
• Madonna, yhdysvaltalainen laulaja, tanssija ja näyttelijä
• Jope Ruonansuu, suomalainen muusikko, koomikko ja näyttelijä
• Jari Sillanpää, suomalainen laulaja ja vuoden 1995 tangokuningas
• Antti Tuisku, suomalainen laulaja
• Tarja Turunen, suomalainen laulaja (Nightwish)
• Paula Vesala, suomalainen laulaja (PMMP)

Lähteet

• Christina Salmivalli: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-726-9.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta [[Antsamedia Commons:Category:{{#property:p373|from=}}|Koulukiusaaminen]] Antsamedia Commonsissa

• Koulukiusaamisen vastaisen toimintamallin laatiminen^{[vanhentunut linkki]}
• Kiusaaminen.fi - Puhutaan kiusaamisesta
• Perusopetus.fi - Koulukiusaaminen

• YLE Oppiminen: Kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lainvastaiset teot – Oppimaa.fi
• Ei Kiusata! -yhdistyksen kotisivut
• Jope Ruonansuun ja Otto Grundströmin haastattelu koulukiusaamisesta
• Tommi Läntinen: Syvälle sydämeen sattuu (laulu)
• Pekka Seppäsen kolumni, Olin koulukiusaaja, Yle.fi

Kirjallisuutta

• Hamarus, Päivi, Holmberg-Kalenius, Tina ja Salmi, Saija: Opas kiusaamisen jälkihoitoon. Jyväskylä: PS-kustannus, 2015. ISBN 978-952-451-658-7.
• Holmberg-Kalenius, Tina: Elämää koulukiusaamisen jälkeen. Helsinki: Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7740-3.
• Rönkä, Antti: Jalat ilmassa. Helsinki: Gummerus, 2019. ISBN 9789512414772. (romaani)