1848
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuosi 1848 tunnetaan Euroopan hulluna vuotena. Ympäri maanosaa oli kumousliikehdintää.
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ensimmäiset varsinaiset kultaryntäykset suuntautuivat Kaliforniaan ja Appalakeille.
- Maaorjuus lakkautettiin Itävalta-Unkarissa.
- Meksiko luovutti Yhdysvalloille luoteisosiaan, mm. Kalifornian.
- Yhdysvallat pyrki ostamaan Espanjalta Kuuban.
- Joensuun kaupunki perustettiin.
- Jalkapallolle laadittiin ensimmäiset nykyaikaiset säännöt.
- Asikkala erotettiin Hollolasta.
- Maailman suurin puinen kirkko Kerimäellä vihittiin käyttöön.
- Hyperion, Saturnuksen kuu löydettiin.
- Adam Wilhelm Moltke, Tanskan ensimmäinen pääministeri astui virkaansa.
Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helmikuun vallankumous Ranskassa.
- 21. helmikuuta – Karl Marx ja Friedrich Engels julkaisivat kommunistisen manifestin.
- 24. helmikuuta — Ranskan kuningas Ludvig Filip (ranskaksi Louis Philippe) luopui vallasta.
- 24. helmikuuta — Ranskan toinen tasavalta perustettiin.
Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 13. maaliskuuta — Wienissä järjestetty mielenosoitus aloitti Itävallassa vallankumouksen, jonka vuoksi valtionkansleri Klemens von Metternich erosi ja pakeni maasta.
- 20. maaliskuuta — Baijerin kuningas Ludvig I luopui vallasta.
Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. huhtikuuta – Preussilainen tutkimusmatkailija Ludwig Leichhardt kirjoitti viimeisen kirjeensä lähellä nykyistä Roman kaupunkia Queenslandissa. Leichhardtin ja tämän länteen päin matkalla olleen retkikunnan myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.
Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 13. toukokuuta – Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä.
- 15. toukokuuta — Suomessa lakkautetaan jalkapuurangaistus asetuksella.
- 18. toukokuuta — Ensimmäinen saksalainen kansalliskokous ("Nationalversammlung") avattiin Frankfurtissa Saksassa.
Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 11. heinäkuuta — Lontoossa avattiin Waterloon rautatieasema.
- 19. heinäkuuta — kaksipäiväinen Seneca Fallsin konferenssi avattiin Yhdysvalloissa. Tapahtumaa on pidetty feminismin alkuna.
Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 14. elokuuta — Oregonin territorio muodostettiin Yhdysvaltain kongressin päätöksellä.
Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. marraskuuta — Alankomaiden perustuslaki julkaistiin.
- 7. marraskuuta — Zachary Taylor valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
- 23. marraskuuta – Otagon provinssi perustettiin Uudessa-Seelannissa.
Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 12. joulukuuta – Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa ilmestyi.[1]
- 20. joulukuuta – Ludvig Napoleon, Napoleon Bonaparten veljenpoika vannoo virkavalansa Ranskan ja myös Euroopan historian ensimmäisenä presidenttinä.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. tammikuuta — Katsura Tarō, japanilainen kenraali, poliitikko ja pääministeri (k. 1913)
- 21. tammikuuta – Eva Ahlström, suomalainen teollisuusjohtaja (k. 1920)
- 27. tammikuuta – Tōgō Heihachirō, japanilainen laivastoamiraali (k. 1934)
- 3. helmikuuta – Jørgen Løvland, norjalainen Liberaalipuolueen poliitikko ja pääministeri (k. 1922)
- 16. helmikuuta — Hugo de Vries, alankomaalainen kasvi- ja perinnöllisyystieteilijä (k. 1935)
- 18. helmikuuta — Louis Comfort Tiffany, yhdysvaltalainen sisustustaiteilija, lasi- ja korusuunnittelija ja taidemaalari (k. 1933)
- 11. maaliskuuta — Werner Tawaststjerna, suomalainen historioitsija, maaherra ja valtioneuvos (k. 1936)
- 19. maaliskuuta — Wyatt Earp, yhdysvaltalainen poliisi ja "Villin lännen" asesankari (s. 1929)
- 21. maaliskuuta – Gustaf von Numers, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (k. 1913)
- 28. maaliskuuta – Axel Lille, suomalainen poliitikko, Ruotsalaisen kansanpuolueen perustaja (k. 1921)
- 29. maaliskuuta – Aleksei Kuropatkin, venäläinen kenraali, poliitikko ja ministeri (k. 1925)
- 27. huhtikuuta – Otto, Baijerin kuningas 1886–1913 (k. 1916)
- 23. toukokuuta – Helmuth Johannes Ludwig von Moltke, preussilainen kenraalieversti (k. 1916)
- 31. toukokuuta – Vladimir von Boeckmann, venäläinen ratsuväenkenraali, Suomen kenraalikuvernööri 1908–1909 (k. 1923)
- 7. kesäkuuta – Paul Gauguin, ranskalainen taidemaalari (k. 1903)
- 27. kesäkuuta – Loránd Eötvös, unkarilainen fyysikko (k. 1919)
- 2. heinäkuuta – Carl Kämp, suomalainen ravintoloitsija, hotelli Kämpin perustaja (k. 1889)
- 7. heinäkuuta – Francisco de Paula Rodrigues Alves, Brasilian presidentti 1902–1906 (k. 1919)
- 15. heinäkuuta – Vilfredo Pareto, italialais-ranskalainen yhteiskuntatieteilijä, taloustieteilijä, sosiologi ja filosofi (k. 1923)
- 25. heinäkuuta – Arthur Balfour, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (k. 1930)
- 27. heinäkuuta – Friedrich Ernst Dorn, saksalainen fyysikko, radonin löytäjä (k. 1916)
- 19. syyskuuta — Gunnar Knudsen, norjalainen laivanvarustaja, poliitikko ja pääministeri (k. 1928)
- 17. lokakuuta — Oskars Bārs, latvialainen arkkitehti (k. 1914)
- 27. lokakuuta – Karl Fredrik Slotte, suomalainen fyysikko (k. 1914)
- 30. lokakuuta – Mooses Putro, inkeriläinen kirkkomuusikko ja säveltäjä (k. 1919)
- 8. marraskuuta – Gottlob Frege, saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko (k. 1925)
- 13. marraskuuta – Albert I, Monacon ruhtinas (k. 1922)
- 6. joulukuuta — Johann Palisa, itävaltalainen tähtitieteilijä (k. 1925)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. tammikuuta — Gioacchino Otta, italialais-suomalainen miekkailunopettaja ja voimistelun uranuurtaja (s. 1775)
- 5. tammikuuta — Gottfried Christian Reich, saksalainen eläintieteilijä (s. 1769)
- 9. tammikuuta — Caroline Herschel, saksalaissyntyinen englantilainen tähtitieteilijä (s. 1750)
- 9. tammikuuta — Isaac D’Israeli, brittiläinen kirjailija (s. 1776)
- 18. tammikuuta – Henrik Cajander, suomalainen piirilääkäri, Suomen ensimmäisen tunnetun valokuvan ottaja (s. 1804)
- 20. tammikuuta — Kristian VIII, Tanskan kuningas (k. 1786)
- 23. tammikuuta — Nikolai Sinebrychoff, suomenvenäläinen liikemies, Sinebrychoffin panimon perustaja (s. 1789)
- 29. tammikuuta – Odert Gripenberg, suomalainen luutnantti ja koulunjohtaja
- 7. helmikuuta – Christen Købke, tanskalainen taidemaalari (s. 1910)
- 11. helmikuuta – Thomas Cole, englantilais-yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1801)
- 18. helmikuuta – Joseph Gerhard Zuccarini, saksalainen kasvitieteilijä (s. 1797)
- 23. helmikuuta – John Quincy Adams, Yhdysvaltain presidentti 1825–1829 (s. 1767)
- 15. maaliskuuta – Johan Jakob Nervander, suomalainen runoilija, fyysikko ja meteorologi (s. 1805)
- 25. maaliskuuta – Nicolai Wergeland, norjalainen teologi, poliitikko ja Eidsvollin kansalliskokousedustaja (s. 1780)
- 8. huhtikuuta – Louis Adam, ranskalainen säveltäjä, musiikkipedagogi ja pianisti (s. 1758)
- 8. huhtikuuta — Gaetano Donizetti, italialainen säveltäjä (s. 1797)
- 20. huhtikuuta — Friedrich von Gagern, saksalainen paroni ja kenraali (s. 1794)
- 25. huhtikuuta – Gustaf Adolf Ehrnrooth, suomalainen kenraalimajuri (s. 1779)
- 29. toukokuuta – Jakob Algot Gadolin, suomalainen eksegetiikan professori (s. 1797)
- 5. kesäkuuta — Gustaf Lorentz Sommelius, ruotsalainen runoilija (s. 1811)
- 7. kesäkuuta – Vissarion Belinski, venäläinen kirjallisuusarvostelija, toimittaja ja filosofi (s. 1711)
- 16. kesäkuuta — Ludvig II, Hessenin suurherttua
- 27. kesäkuuta – Heinrich Zschokke, saksalais-sveitsiläinen kirjailija ja pedagogi (s. 1771)
- 4. heinäkuuta — François-René de Chateaubriand , ranskalainen kirjailija, poliitikko ja diplomaatti (s. 1768)
- 7. elokuuta – Jöns Jacob Berzelius, ruotsalainen kemisti (s. 1779)
- 9. elokuuta – Frederick Marryat, brittiläinen kirjailija (s. 1792)
- 12. elokuuta — Matti Hukkanen, suomalainen herastuomari, opettaja ja kansanrunoilija (s. 1794)
- 12. elokuuta — George Stephenson, englantilainen koneinsinööri, höyryveturin kehittäjä (s. 1781)
- 14. elokuuta — Sarah Adams, brittiläinen runoilija (s. 1805)
- 22. elokuuta – Joseph Ghys, belgialainen säveltäjä ja viulisti (s. 1801)
- 5. syyskuuta – Vasili Stasov, venäläinen arkkitehti (s. 1769)
- 21. syyskuuta – Aleksandr Mihailovski-Danilevski, venäläinen kenraaliluutnantti ja sotahistorioitsija (s. 1789)
- 24. syyskuuta — Branwell Brontë, englantilainen taidemaalari ja runoilija (s. 1817)
- 1. lokakuuta — François-René Boussen, belgialainen katolinen piispa (s. 1774)
- 2. lokakuuta — Georg August Goldfuss, saksalainen paleontologi ja eläintieteilijä (s. 1782)
- 5. lokakuuta – Anna Orlova-Tšesmenskaja, venäläinen kartanonomistaja, hyväntekijä ja hovineiti (s. 1785)
- 9. marraskuuta — Robert Blum, saksalainen liberaali poliitikko (murhattiin) (s. 1807)
- 10. marraskuuta — Ibrahim pašša, egyptiläinen sotapäällikkö, käskynhaltija Muhammad Alin poika (s. 1789)
- 13. marraskuuta — Robert Darwin, englantilainen lääkäri, Charles Darwinin isä (s. 1766)
- 15. marraskuuta — Pellegrino Rossi, Kirkkovaltion pääministeri (murhattiin) (s. 1787)
- 16. marraskuuta – Johan Gabriel Linsén, suomalainen professori, runoilija ja kirjailija (s. 1785)
- 24. marraskuuta — William Lamb, brittiläinen poliitikko ja ministeri (s. 1779)
- 18. joulukuuta — Alexander Blomqvist, suomalainen kirjastonhoitaja ja oppihistorian professori (s. 1796)
- 18. joulukuuta — Bernard Bolzano, bööminsaksalainen matemaatikko, teologi, filosofi ja loogikko (s. 1781)
- 19. joulukuuta — Emily Brontë, englantilainen kirjailija (s. 1818)
- 20. joulukuuta — Simana Sissonen, suomalainen runonlaulaja (s. 1786)
- Alexander Constantin Öhman, suomalainen kirjankustantaja ja kirjakauppia (s. 1816)
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Wrede, Johan: Se kansa meidän kansa on – Runeberg, vänrikki ja kansakunta, s. 38, 40–45. Suomentanut Timo Hämäläinen ja Risto Hannula. Helsinki: Gummerus, 1988. ISBN 951-20-3278-3.