1936
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Lieksan taajaväkinen yhdyskunta erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi Pielisjärven kunnasta.
- 7. tammikuuta – Rannikkotykistön hinaaja B 6 kaatui ja upposi Hangon edustalal jolloin 8 ihmistä hukkui.
- 10. tammikuuta – Kansanrintamahallitus sääti Ranskassa lain, jonka perusteella presidentti voi määrätä hajotettavaksi aseelliset ryhmät ja yksityismilitiat.[1] Sitä käytettiin aluksi lakkauttamaan kolme monarkistien järjestöä, myöhemmin Croix de feu -puolue ja fasistisia järjestöjä.
- 17. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi alkoholistilain, irtolaislain ja lastensuojelulain.
- 20. tammikuuta – Edvard VIII nousi Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi sekä Intian keisariksi isänsä, Yrjö V:n kuoleman jälkeen.
- 23. tammikuuta – Suomessa sisäministeriö kielsi nuorisojärjestö Sinimustien toiminnan.
- 23. tammikuuta – Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja Vilho Helanen asetettiin syytteeseen osallistumisesta vallankaappausyrityksen valmisteluun Virossa.
- 6. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa. Ne päättyivät 16. helmikuuta.
- 8. helmikuuta – Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja Mohandas Gandhin seuraajaksi.
- 21. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi lain, joka kielsi kansa- ja oppikoulujen oppilaiden osallistumisen poliittisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan.
- 26. helmikuuta – Tokiossa vaativat hallintorakennuksia vallanneet 1 400 sotilasta kenraali Kazushige Ugakin pidätystä ja Sadao Arakin nimitystä Kwantungin armeijan johtoon. Hirohito määräsi 123 salaliittolaista pidätettäviksi, joista 19 teloitettiin heinäkuussa.
- 7. maaliskuuta – Natsi-Saksa miehitti Reininmaan Versailles’n rauhansopimuksen vastaisesti.
- 27. maaliskuuta – Eduskunta äänesti Kivimäen hallituksen esityksen tasavallan suojelulaiksi yli vaalien.
Huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Itävallassa astui voimaan yleinen asevelvollisuus.
- 5. huhtikuuta – Kaksi eri tornadoa iski Tupeloon, Mississippiin ja Georgian Gainesvilleen surmaten kahdessa päivässä 233 ja 203 ihmistä.
- 7. huhtikuuta – Cortes erotti Espanjan presidentin Alcala Zamoran.
- 12. huhtikuuta – Valentin Vaalan elokuva Vaimoke sai ensiesityksensä. Pääosissa olivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Elokuva perustui Hilja Valtosen samannimiseen romaaniin.
- 20. huhtikuuta – Abessinia evakuoi Addis Abeban.
- 2. toukokuuta – Keisari Haile Selassie pakeni Adeniin.
- 5. toukokuuta – Italia valloitti Addis Abeban.
- 9. toukokuuta – Italia liitti virallisesti Etiopian itseensä.
- 27. toukokuuta – Porthan-Seura perustettiin Turussa.
- 28. toukokuuta – Alan Turing lähetti tietojenkäsittelyopin keskeisen teoksen On Computable Numbersin julkaistavaksi.
- 3. kesäkuuta − Ruotsin kuningas Kustaa V vieraili presidentti P. E. Svinhufvudin luona Naantalin Kultarannassa. Svinhufvud vakuutti, ettei Suomen valtiojohto tukenut Suur-Suomi -hankkeita.
- 8. kesäkuuta − Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Henri de Baillet-Latour muurasi Helsingin olympiastadionin peruskiven. Stadionin vihkiäiset pidettiin 12. kesäkuuta 1938.
Heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. heinäkuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
- 6. heinäkuuta − Norjan kruununprinssi Olavi ja prinsessa Märtha saapuivat viikon pituiselle vierailulle Suomeen.
- 10. heinäkuuta − Hallitus teki päätöksen Lapin läänin perustamisesta vuoden 1938 alussa.
- 17. heinäkuuta – Espanjan sisällissota: kapina Marokossa. Francisco Franco ja muut kenraalit liittyivät vallankaappaukseen vasemmistohallitusta vastaan.
- 18. heinäkuuta – Francon joukot nousivat maihin Marokossa ja Barcelonassa.
- 20. heinäkuuta – Sveitsin Montreux'ssä pidetty kansainvälinen konferenssi päätti palauttaa Turkille Dardanellien omistusoikeuden, jonka se oli menettänyt ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
- 31. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 kesäkisat Japanin pääkaupungille Tokiolle.
- 1. elokuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Berliinissä, ne päättyivät 16. elokuuta.
- 2. elokuuta – Suomalaiset saivat kolmoisvoiton 10 000 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa. Voittaja oli Ilmari Salminen, toiseksi tuli Arvo Askola ja kolmanneksi Volmari Iso-Hollo. Japanin Kōhei Murakoso jäi tiukassa kamppailussa neljänneksi. Suomen koko mitalisaalis oli 8 kulta-, 6 hopea- ja 6 pronssimitalia. Kisojen yksittäisistä urheilijoista herätti eniten huomiota Yhdysvaltain Jesse Owens, joka voitti neljä kultamitalia.
- 5. elokuuta – Sotilasvallankaappaus Kreikassa, Ioannis Metaxas nousi valtaan.
- 16. elokuuta – Moskovassa alkoi ”kuudentoista oikeudenkäynti”, joka päättyi 24. elokuuta. Muiden muassa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev tuomittiin kuolemaan ”kansanvihollisina”.
- 24. elokuuta − Saksassa pidennettiin asevelvollisuusaika kahteen vuoteen.
- 6. syyskuuta – Tiettävästi viimeinen pussihukka kuoli Hobartin eläintarhassa, ja laji kuoli sukupuuttoon.
- 8. syyskuuta – Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) 8. puoluepäivillä Nürnbergissä vaadittiin Saksan varustautumisen lisäämistä.
- 14. syyskuuta – 74 ihmistä sai surmansa Pohjois-Norjassa sattuneessa maanvyörymässä.
- 25. syyskuuta – Pääministeri T. M. Kivimäki esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun eduskunta oli hylännyt hallituksen esityksen rauhanaikaisen kuolemanrangaistuksen palauttamisesta. Kivimäen hallitus oli noussut Suomen pitkäikäisimmäksi istuttuaan kolme vuotta, yhdeksän kuukautta ja 22 päivää.
Lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. lokakuuta – Franco nimitettiin Jefe del Estadoksi Burgosissa.
- 7. lokakuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud myönsi eron Toivo Kivimäen hallitukselle ja nimitti Kyösti Kallion hallituksen. Kivimäen hallituksesta tuli Suomen siihen asti pitkäikäisin (1393 vuorokautta), ja hallitusten ikätilaston ennätys säilyi sen nimissä yli 50 vuotta, vuoteen 1987 saakka.
- 25. lokakuuta – Solmittiin Italian ja Saksan ystävyyssopimus, ”Rooman-Berliinin akseli”.
- 13. lokakuuta – Säännöllinen lauttaliikenne alkoi Doverin ja Calaisin välillä.
- 23. lokakuuta – Saksan Kondorilegioona liittyi Espanjan falangisteihin.
- 3. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt valittiin uudelle kaudelle Yhdysvaltain presidentiksi hänen voitettuaan vaaleissa Alf Landonin.
- 6. marraskuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi nimitettiin Suomen lähettilääksi Tukholmaan.
- 16. marraskuuta – Edvard VIII ilmoitti pääministerille aikovansa naida Wallis Simpsonin.
- 23. marraskuuta – Kuvajournalismistaan tunnetun yhdysvaltalaisen Life-aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi.
- 25. marraskuuta – Saksa ja Japani solmivat anti-komintern-sopimuksen Neuvostoliittoa vastaan. Italia liittyi sopimukseen 1937.
- 29. marraskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsen, NKP:n Leningradin piirin sihteeri Andrei Ždanov varoitti Suomea ja Baltian maita ”seikkailupolitiikasta”. Ulkoministeri Maksim Litvinov selitti Ždanovin viitanneen siihen mahdollisuuteen, että Saksa käyttäisi näitä maita hyväkseen Neuvostoliiton vastaisissa pyrkimyksissään.
- 30. marraskuuta – Lontoon vuoden 1851 maailmannäyttelyä varten rakennettu Kristallipalatsi tuhoutui tulipalossa.
- 1. joulukuuta – Neuvostoliitossa tuli voimaan ”Stalinin perustuslaki”.
- 10. joulukuuta – Edvard VIII luopui kruunusta.
- 12. joulukuuta – Yrjö VI kruunattiin Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi.
- 12. joulukuuta – Xi’anin välikohtaus: kenraalit kaappasivat Tšiang Kai-šekin pakottaakseen hänet liittoon kommunistien kanssa Japania vastaan.
- 15. joulukuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud täytti 75 vuotta.
- 16. joulukuuta – Malmin lentoasema Helsingissä otettiin väliaikaiseen käyttöön.
- 26. joulukuuta – Kirjailija George Orwell saapui Barcelonaan raportoidakseen Espanjan sisällissodasta mutta hän liittyi sitten vapaaehtoisena tasavaltalaisten puolella trotskilaisen POUMin miliisijoukkoihin. Orwell julkaisi vuonna 1938 sotakokemuksistaan kirjan Katalonia, Katalonia (Homage to Catalonia).
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Kalevi Lehtinen, suomalainen pappi ja kirjailija (k. 2011)
- 3. tammikuuta – Georgina Spelvin, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 10. tammikuuta – Stephen E. Ambrose, yhdysvaltalainen historioitsija (k. 2002)
- 10. tammikuuta – Robert Woodrow Wilson, vuoden 1978 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, toinen kosmisen taustasäteilyn löytäjistä
- 13. tammikuuta – Brian Barry, brittiläinen filosofi (k. 2009)
- 20. tammikuuta – Matti Heinivaho, suomalainen muusikko
- 22. tammikuuta – Alan J. Heeger, vuoden 2000 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
- 22. tammikuuta – Ong Teng Cheong, Singaporen presidentti 1993–1999 (k. 2002)
- 26. tammikuuta – Théo Sarapo, ranskalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1970)
- 27. tammikuuta – Barry Barish, vuoden 2017 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 27. tammikuuta – Samuel Chao Chung Ting, vuoden 1976 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kiinalais-yhdysvaltalainen fyysikko
- 28. tammikuuta – Ismail Kadare, albanialainen kirjailija
- 28. tammikuuta – Raimo Roiha, suomalainen viihdemuusikko, pianisti ja säveltäjä (k. 1991)
- 29. tammikuuta – Väinö Kirstinä, suomalainen kirjailija ja runoilija (k. 2007)
- 7. helmikuuta – Håkan Malm, suomalainen poliitikko (k. 2018)
- 9. helmikuuta – Clive Swift, englantilainen näyttelijä (k. 2019)
- 11. helmikuuta – Burt Reynolds, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 18. helmikuuta – Jean M. Untinen-Auel (”Jean M. Auel”), amerikansuomalainen kirjailija
- 18. helmikuuta – Raad ibn Zeid, Irakin entisen hallitsijasuvun jäsen
- 21. helmikuuta – Mikael Stierncreutz, suomalainen kuvataiteilija (k. 1976)
- 22. helmikuuta – J. Michael Bishop, vuoden 1989 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen immunologi ja mikrobiologi
- 22. helmikuuta – Seija Lampila, suomalainen iskelmälaulaja
- 29. helmikuuta – Tauno Satomaa, suomalainen kuoronjohtaja (Candomino-kuoron perustaja)
- 7. maaliskuuta – Georges Perec, ranskalainen kirjailija ja elokuvantekijä (k. 1982)
- 9. maaliskuuta – Jane Erkko, suomalainen taitoluisteluvaikuttaja ja Sanoma Oyj:n hallituksen jäsen (k. 2014)
- 9. maaliskuuta – Elina Salo, suomalainen näyttelijä
- 11. maaliskuuta – Harald zur Hausen, vuoden 2008 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen virologi
- 14. maaliskuuta – Bruce Hood, kanadalainen liikemies, poliitikko ja National Hockey League tuomari.
- 17. maaliskuuta – Juha Leiviskä, suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko
- 18. maaliskuuta – Frederik Willem de Klerk, vuoden 1993 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Etelä-Afrikan presidentti
- 19. maaliskuuta – Ursula Andress, sveitsiläinen näyttelijä
- 21. maaliskuuta – Roberta Corti (”Betty Curtis”) italialainen laulaja (k. 2006)
- 22. maaliskuuta – Roger Whittaker, brittiläinen laulaja ja lauluntekijä
- 24. maaliskuuta – Carl-Olaf Homén, suomalainen lakimies ja urheilujohtaja
- 28. maaliskuuta – Mario Vargas Llosa, vuoden 2010 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut perulainen kirjailija ja poliitikko
Huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. huhtikuuta – Kalevi Nyqvist, suomalainen harmonikkataiteilija, viihdesäveltäjä ja -sovittaja
- 9. huhtikuuta – Purmo Saarikoski, suomalainen yleisesikuntaeversti (k. 2015)
- 9. huhtikuuta – Valerie Solanas, yhdysvaltalainen radikaalifeministi (k. 1988)
- 14. huhtikuuta – Kenneth Mars, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2011)
- 17. huhtikuuta – Ralf Friberg, suomalainen suurlähettiläs ja toimittaja
- 19. huhtikuuta – Martti Joenpolvi, suomalainen kirjailija
- 20. huhtikuuta – Arto Sipinen, suomalainen arkkitehti ja professori (k. 2017)
- 22. huhtikuuta – Ilkka Hakalehto, suomalainen poliitikko ja historiantutkija (k. 2009)
- 23. huhtikuuta – Roy Orbison, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1988)
- 24. huhtikuuta – Jill Ireland, brittiläinen näyttelijä (k. 1990)
- 25. huhtikuuta – Arvi Paasikoski, suomalainen juristi ja oikeusneuvos
- 27. huhtikuuta – Kalevi Oikarainen (”Sisu-Kalle”), suomalainen hiihtäjä, maailmanmestari ja olympiamitalisti
- 29. huhtikuuta – Jacob Rothschild, brittiläinen liikemies ja filantrooppi
- 17. toukokuuta – Joaquim Gonçalves, portugalilainen katolinen piispa (k. 2013)
- 2. toukokuuta – Arnold George Dorsey (”Engelbert Humperdinck”), englantilais-intialainen laulaja
- 2. toukokuuta – Liisi Tandefelt, suomalainen näyttelijä ja teatteripuvustaja
- 9. toukokuuta – Glenda Jackson, englantilainen näyttelijä ja poliitikko
- 10. toukokuuta – Pentti Kuula, suomalainen kirkkomuusikko ja musiikkiarvostelija
- 11. toukokuuta – Zdravko Mršić, kroatialainen poliitikko ja ministeri
- 12. toukokuuta – Jukka Sipilä, suomalainen ohjaaja ja näyttelijä (Kiljusen herrasväki) (k. 2004)
- 14. toukokuuta – Bobby Darin, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko, lauluntekijä ja näyttelijä (k. 1973)
- 14. toukokuuta – Matti Luttinen, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2009)
- 17. toukokuuta – Lars Gustafsson, ruotsalainen kirjailija
- 17. toukokuuta – Margaret Hamilton, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä ja järjestelmäinsinööri
- 17. toukokuuta – Dennis Hopper, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja (Easy Rider – matkalla) (k. 2010)
- 21. toukokuuta – Günter Blobel, vuoden 1999 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biologi (k. 2018)
- 27. toukokuuta – Juha Tanttu, suomalainen toimittaja, pakinoitsija ja kirjailija
- 1. kesäkuuta – Bekim Fehmiu, jugoslavianalbanialainen näyttelijä (k. 2010)
- 3. kesäkuuta – Paavo Tolonen, suomalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (k. 2009)
- 6. kesäkuuta – Olli Mennander, suomalainen diplomaatti (k. 2012)
- 7. kesäkuuta – Pippo Baudo, italialainen televisiojuontaja
- 8. kesäkuuta – Kenneth Geddes Wilson, vuoden 1982 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2013)
- 10. kesäkuuta – Heikki Aarva, suomalainen laulaja ja toimittaja
- 14. kesäkuuta – Irmelin Sandman Lilius, suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija
- 18. kesäkuuta – Eeva Ahtisaari, Suomen presidentti Martti Ahtisaaren puoliso
- 18. kesäkuuta – Barack Obama vanhempi, kenialainen virkamies ja ekonomisti, Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman isä (k. 1982)
- 21. kesäkuuta – Helena Notkonen, suomalainen näyttelijä (k. 2007)
- 23. kesäkuuta – Esko Koivusalo, suomalainen kielitieteilijä ja kulttuurivaikuttaja (k. 2012)
- 25. kesäkuuta – Jusuf Habibie, Indonesian presidentti 1998–1999
- 30. kesäkuuta – Flemming Flindt, tanskalainen tanssija ja koreografi (k. 2009)
Heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. heinäkuuta – James Mirrlees, vuoden 1996 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut skotlantilainen taloustieteilijä (k. 2018)
- 7. heinäkuuta – Níkos Xyloúris, kreikkalainen säveltäjä, laulaja ja muusikko (k. 1980)
- 9. heinäkuuta – Liisa Pohjola, suomalainen pianisti ja pianopedagogi
- 10. heinäkuuta – Jorma Palo, suomalainen lääkäri, neurologian professori ja kirjailija (k. 2006)
- 11. heinäkuuta – Sulo Aittoniemi (”Suti”), suomalainen SMP:läinen poliitikko ja komisario (k. 2016)
- 25. heinäkuuta – Erkki Kairamo, suomalainen arkkitehti (k. 1994)
- 29. heinäkuuta – Roberto Augusto DaMatta, brasilialainen antropologi
- 30. heinäkuuta – Aarno Aitamurto, suomalainen ammattiyhdistyspoliitikko (k. 2008)
- 1. elokuuta – Markku Lahtela, suomalainen kirjailija (k. 1980)
- 1. elokuuta – Yves Saint-Laurent, ranskalainen muotisuunnittelija (k. 2008)
- 1. elokuuta – Esko Rahkonen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2007)
- 3. elokuuta – Gösta Ågren, suomalainen runoilija
- 5. elokuuta – Timo Roos, suomalainen erityisopettaja ja poliitikko
- 17. elokuuta – Martti Linkola, suomalainen kansatieteilijä, toimittaja ja Museoviraston intendentti (k. 2011)
- 18. elokuuta – Robert Redford, yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja ja Oscar-palkittu ohjaaja (Tavallisia ihmisiä)
- 20. elokuuta – Hideki Shirakawa, vuoden 2000 Nobelin kemianpalkinnon saanut japanilainen kemisti
- 21. elokuuta – Wilt Chamberlain, yhdysvaltalainen koripalloilija (k. 1999)
- 26. elokuuta – Risto Hannula, suomalainen toimittaja ja kriitikko (k. 2008)
- 27. elokuuta – Martti Kuisma, suomalainen näyttelijä (k. 2000)
- 29. elokuuta – John McCain, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, senaattori ja presidenttiehdokas
- 31. elokuuta – Matti Klinge, suomalainen historiantutkija, filosofian tohtori, professori ja kirjailija (Keisarin Suomi)
- 1. syyskuuta – Valeri Legasov, neuvostoliittolainen ydinfyysikko (k. 1988)
- 3. syyskuuta – Zine el-Abidine Ben Ali, Tunisian presidentti 1987–2011
- 7. syyskuuta – Charles Hardin Holley (”Buddy Holly”), yhdysvaltalainen rock-muusikko (k. 1959)
- 14. syyskuuta – Ferid Murad, vuoden 1998 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen fysiologi ja farmakologi
- 14. syyskuuta – Juhani Pallasmaa, suomalainen arkkitehti
- 17. syyskuuta – Pentti Lasanen, suomalainen viihdemuusikko
- 17. syyskuuta – Agnes Lundell, suomalainen asianajaja ja hovioikeuden auskultantti (s. 1878)
- 22. syyskuuta – Art Metrano, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 24. syyskuuta – Jim Henson, yhdysvaltalainen nukentekijä, elokuva- ja televisiotuottaja (Muppettien luoja) (k. 1990)
- 24. syyskuuta – Jouni Lompolo (”Origo”), suomalainen pakinoitsija ja kirjailija
- 24. syyskuuta – Inkeri Luoma-aho, suomalainen näyttelijä (k. 2015)
- 29. syyskuuta – Silvio Berlusconi, italialainen mediahenkilö ja Italian pääministeri
- 30. syyskuuta – Pertti Tolla, suoalainen kenraaliluutnantti
Lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. lokakuuta – Matti Lukkari, suomalainen evsrsti, päätoimittaja ja sotahistorioitsija (k. 2012)
- 4. lokakuuta – Hannu Salama, suomalainen kirjailija (Juhannustanssit)
- 5. lokakuuta – Václav Havel, tšekkiläinen kirjailija ja Tšekin presidentti (k. 2011)
- 10. lokakuuta – Gerhard Ertl, vuoden 2007 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti
- 15. lokakuuta – Kari Rydman, suomalainen muusikko ja säveltäjä (Niin kaunis on maa)
- 16. lokakuuta – Seija Karkinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
- 16. lokakuuta – Andrei Tšikatilo, neuvostoliittolainen sarjamurhaaja (k. 1994)
- 18. lokakuuta – Markku Mannerkoski, suomalainen metalliopin professori, Oulun yliopiston ent. rehtori
- 22. lokakuuta – Lauri Väärä, suomalainen teatterinjohtaja, teatteriohjaaja ja näyttelijä
- 23. lokakuuta – Pasi Rutanen, suomalainen toimittaja ja diplomaatti
- 24. lokakuuta – David Nelson, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2011)
- 24. lokakuuta – William George Perks (”Bill Wyman”), brittiläinen rockmuusikko, Rolling Stonesin ent. basisti
- 28. lokakuuta – Charlie Daniels, yhdysvaltalainen country-muusikko
- 28. lokakuuta – Anja Haahdenmaa, suomalainen näyttelijä
- 31. lokakuuta – Michael Landon, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 1991)
- 2. marraskuuta – Ilkka Kortesniemi, suomalainen radiotoimittaja ja laulunsanoittaja (k. 1996)
- 5. marraskuuta – Arto Seppälä, suomalainen kirjailija
- 6. marraskuuta – Juhani Koppelomäki, suomalainen kirjailija ja shakkitehtävien laatija (k. 1980)
- 9. marraskuuta – Pertti Mutka, Savonlinnan oopperajuhlien toiminnajohtaja (k. 2011)
- 10. marraskuuta – Izumi Tateno, japanilais-suomalainen pianisti
- 16. marraskuuta – Antonio Gades, espanjalainen flamencotanssija ja koreografi (k. 2004)
- 19. marraskuuta – Yuan T. Lee, vuoden 1986 Nobelin kemianpalkinnon saanut taiwanilainen kemisti
- 23. marraskuuta – Mats Traat, virolainen kirjailija ja runoilija
- 28. marraskuuta – Théodore-Adrien Sarr, senegalilainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali
- 29. marraskuuta – Christina Andersson, suomenruotsalainen kirjailija, kuvittaja ja keramiikkataiteilija
- 2. joulukuuta – Peter Duesberg, yhdysvaltalainen biologi
- 8. joulukuuta – David Carradine, yhdysvaltlainen näyttelijä (k. 2009)
- 13. joulukuuta – Karim Aga Khan, uskonnollinen johtaja (ismailiittišiiojen nizari-lahkon imaami)
- 16. joulukuuta – Katinka Faragó, ruotsalainen elokuvatuottaja
- 17. joulukuuta – Franciscus (oik. Jorge Mario Bergoglio), roomalaiskatolisen kirkon 266. paavi
- 22. joulukuuta – Olli Mäki, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2019)
- 24. joulukuuta – Klaus Järvinen, suomalainen musiikkipedagogi ja muusikko
- 28. joulukuuta – Han Seung-soo, eteläkorealainen poliitikko ja diplomaatti
- 30. joulukuuta – Seela Sella, suomalainen näyttelijä
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. tammikuuta – Harry B. Smith, yhdysvaltalainen sanoittaja, käsikirjoittaja ja kirjailija (s. 1860)
- 9. tammikuuta – John Gilbert, yhdysvaltalainen mykkäelokuvien näyttelijä (s. 1899)
- 18. tammikuuta – Rudyard Kipling, vuoden 1907 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut brittiläinen kirjailija (Viidakkokirja) (s. 1865)
- 20. tammikuuta – Yrjö V, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (s. 1865)
- 21. tammikuuta – E. A. Kranck, suomalainen arkkitehti (s. 1864)
- 27. tammikuuta – Jacob Kavaleff, suomalainen kartanonomistaja ja maanviljelysneuvos (s. 1870)
- 27. tammikuuta – Rafael Zinck, suomalainen varatuomari ja Kuopion pormestari (s. 1879)
- 4. helmikuuta – Wilhelm Gustloff, saksalaissyntyinen Sveitsin natsipuolueen johtaja (s. 1895) (salamurha)
- 8. helmikuuta – Juho Koskimies, suomalainen piispa (Oulun hiippakunta) (s. 1859)
- 9. helmikuuta – Ernst Bonsdorff, suomalainen matemaatikko (s. 1842)
- 10. helmikuuta – Sulevi Manninen, suomalainen runoilija ja kääntäjä (s. 1909)
- 14. helmikuuta – Aleksandr Gutškov, venäläinen oktobristipoliitikko ja ministeri (s. 1862)
- 15. helmikuuta – Matti Viinamaa, suomalainen kansanrunoilija ja originelli (s. 1859)
- 19. helmikuuta – William Lendrum Mitchell (”Billy Mitchell”), yhdysvaltalainen kenraali ja ilmailun uranuurtaja (s. 1879)
- 20. helmikuuta – Alma Fohström, suomalainen oopperalaulaja, koloratuurisopraano (s. 1856)
- 27. helmikuuta – Ivan Pavlov, vuoden 1904 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut venäläinen fysiologi (Pavlovin koira) (s. 1849)
- 28. helmikuuta – Charles Nicolle, vuoden 1928 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen bakteriologi (s. 1866)
- 1. maaliskuuta – Mihail Kuzmin, venäläinen kirjailija (s. 1872)
- 2. maaliskuuta – Victoria Melita Saksi-Coburg-Gotha, venäläinen suuriruhtinatar (s. 1876)
- 17. maaliskuuta – Vilho Lampi, suomalainen taidemaalari (s. 1898)
- 18. maaliskuuta – Yrjö Sirola, suomalaissyntyinen kirjailija ja kommunistipoliitikko (s. 1876)
- 18. maaliskuuta – Elefthérios Venizélos, kreikkalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1864)
- 21. maaliskuuta – Aleksandr Glazunov, venäläinen säveltäjä (s. 1865)
Huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Jalmari Ruokokoski, suomalainen taidemaalari (s. 1886)
- 8. huhtikuuta – Robert Bárány, vuoden 1914 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalainen lääkäri (s. 1876)
- 18. huhtikuuta – Ottorino Respighi, italialainen säveltäjä (s. 1879)
- 26. huhtikuuta – Eino Rahja, pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri (s. 1885)
- 28. huhtikuuta – Fu’ad I, Egyptin kuningas (s. 1868)
- 3. toukokuuta – Kikunae Ikeda, japanilainen kemisti (s. 1864)
- 3. toukokuuta – Hannes Uksila, suomalaine lehtimies ja työväenliikkeen aktiivi (s. 1888)
- 8. toukokuuta – Oswald Spengler, saksalainen historioitsija ja filosofi (Länsimaiden perikato) (s. 1880)
- 8. toukokuuta – Nils Robert af Ursin, suomalainen kirjailija ja poliitikko (Suomen työväenpuolueen ensimmäinen puheenjohtaja) (s. 1854)
- 11. toukokuuta – Yrjö Jahnsson, suomalainen taloustieteilijä ja professori (s. 1877)
- 16. toukokuuta – Julius Schreck, saksalainen kansallissosialisti, SS:n ensimmäinen komentaja (s. 1898)
- 26. toukokuuta – Eino Akseli Kuusi, suomalainen sosiaalipoliitikko, professori ja ministeri (s. 1880)
- 3. kesäkuuta – Walther Wever, saksalainen kenraaliluutnantti ja Luftwaffen esikuntapäällikkö (s. 1887)
- 4. kesäkuuta – Matti Kauppinen, suomalainen sanomalehtimies, museonjohtaja ja arkeologi (s. 1843)
- 10. kesäkuuta – Annikki Uimonen, suomalainen oopperalaulaja (s. 1891)
- 11. kesäkuuta – Robert E. Howard, yhdysvaltalainen fantasiakirjailija (Conan barbaari) (s. 1906)
- 14. kesäkuuta – G. K. Chesterton, brittiläinen runoilija, kirjailija ja toimittaja (s. 1874)
- 14. kesäkuuta – Simo Korpela, suomalainen rovasti ja virsirunoilija (s. 1863)
- 18. kesäkuuta – Aleksei Maksimovitš Peškov (”Maksim Gorki”), neuvostoliittolainen kirjailija ja poliittinen aktivisti (Nuoruuteni yliopistot) (s. 1868)
Heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. heinäkuuta – Fredrik Ferdinand Järnström, suomalainen kenraali ja rajavartiolaitoksen päällikkö (s. 1870)
- 6. heinäkuuta – Alarik Böök, suomalainen näyttelijä, piirustuksenopettaja ja taidemaalari (s. 1860)
- 19. heinäkuuta – Kaarlo Valli, suomalainen kirjailija (s. 1895)
- 20. heinäkuuta – José Sanjurjo, espanjalainen kenraali ja nationalistikapinallinen (s. 1872) (lento-onnettomuus)
- 25. heinäkuuta – Heinrich Rickert, saksalainen filosofi (s. 1863)
- 27. heinäkuuta – Filip Grönvall, suomalainen juristi, hallintoneuvos ja lainvalmistelukunnan jäsen (s. 1864)
- 31. heinäkuuta – Julia Loenbom, suoenruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1843)
- 2. elokuuta – Louis Blériot, ranskalainen ilmailun uranuurtaja (lensi ensimmäisenä Englannin kanaalin yli) (s. 1872)
- 9. elokuuta – Otto Kotilainen, suomalainen kansakoulunopettaja ja säveltäjä (s. 1868)
- 15. elokuuta – Grazia Deledda, vuoden 1926 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija (s. 1871)
- 19. elokuuta – Federico García Lorca, espanjalainen kirjailija (Andalusian lauluja) (s. 1898)
- 25. elokuuta – Lev Kamenev, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1883)
- 25. elokuuta – Grigori Zinovjev, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1883)
- 1. syyskuuta – Maissi Erkko, suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, Eero Erkon puoliso (s. 1872)
- 7. syyskuuta – Marcel Grossmann, unkarilais-sveitsiläinen matematiikan professori (s. 1878)
- 14. syyskuuta – Irving Thalberg, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1899)
- 22. syyskuuta – Eric J. Serlachius, suomalainen lakimies ja oikeusministeri (s. 1884)
Lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. lokakuuta – Juho Sunila, Suomen pääministeri (s. 1875)
- 5. lokakuuta – Jalmari Kara, suomalainen jääkrikapteeni, diplomi-insinööri ja kirjailija (s. 1890)
- 6. lokakuuta – Gyula Gömbös, Unkarin pääministeri (s. 1886)
- 11. lokakuuta – Johannes Bengs, suomalainen poliitikko (s. 1877)
- 14. lokakuuta – Axel Heinrichs, suomalainen fyysikko ja meteorologi (s. 1864)
- 29. lokakuuta – Irma Achté (”Irma Tervani”), suomalainen oopperalaulaja (s. 1887)
- 2. marraskuuta – Duan Qirui, kiinalainen poliitikko ja sotaherra (s. 1865)
- 5. marraskuuta – Erika Husberg (”Eva”), suomenruotsalainen runoilija (s. 1849)
- 20. marraskuuta – José Antonio Primo de Rivera, espanjalainen asianajaja (falangistien perustaja ja marttyyri) (s. 1903)
- 25. marraskuuta – Basil Zaharoff turkinkreikkalainen liikemies ja asekauppias (s. 1849)
- 26. marraskuuta – Max Schreck, saksalainen näyttelijä (s. 1879)
- 1. joulukuuta – Hans Beimler, saksalainen kommunistipoliitikko (s. 1895)
- 9. joulukuuta – Arvid Lindman, Ruotsin pääministeri (1906–1911 ja 1928–1930) (s. 1862)
- 10. joulukuuta – Luigi Pirandello, vuoden 1934 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen näytelmäkirjailija (Niin on jos siltä näyttää) (s. 1867)
- 14. joulukuuta – Vihtori Kosola, suomalainen maanviljelijä (Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtaja) (s. 1884)
- 22. joulukuuta – Nikolai Ostrovski, venäläinen kirjailija (s. 1904)
- 26. joulukuuta – Birger Hallman, suomalainen liikemies ja kauppaneuvos (s. 1851)
- 27. joulukuuta – Heikki Suolahti, suomalainen säveltäjä (s. 1920)
- 28. joulukuuta – Nestor Lakoba, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1893)
- 30. joulukuuta – Fredrik, Itävallan arkkiherttua ja sotamarsalkka (s. 856)
- 31. joulukuuta – Anastasia Mannerheim, venäläissyntyinen vapaaherratar, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin puoliso (s. 1872)
- 31. joulukuuta – Miguel de Unamuno, espanjalainen esseisti, runoilija, romaani- ja näytelmäkirjailija sekä filosofi (s. 1864)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Victor F. Hess ja Carl Anderson
- Nobelin kemianpalkinto: Peter Debye
- Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Henry Hallett Dale ja Otto Loewi
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Eugene O'Neill
- Nobelin rauhanpalkinto: Carlos Saavedra Lamas
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Loi du 10 janvier 1936 sur les groupes de combat et milices privées