1797
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Albanysta New Yorkin osavaltion pääkaupunki
- 7. tammikuuta – Italian trikoloria ehdotetaan Cispadaanisen tasavallan kongressissa Reggio nell’Emiliassa ensi kerran kansallissymboliksi
- 4. helmikuuta – noin 40 000 kuolonuhria maanjäristyksessä (8,2 Richterin asteikolla) Quitossa Ecuadorissa
- 4. maaliskuuta – John Adamsista tuli Yhdysvaltain toinen presidentti
- 13. maaliskuuta– Luigi Cherubinin Medea-oopperan kantaesitys Théâtre Feydeaussa Pariisissa
- 12. toukokuuta – Venetsiassa il Maggior Consiglio ja viimeinen doge Ludovico Manin luopuvat vallasta, Venetsian tasavalta siirtyy historiaan
- 15. toukokuuta – Manin vetäytyy Venetsiasta Passarianoon; Napoleon Bonaparten joukot miehittävät Venetsian
- 9. heinäkuuta – Cispadaaninen tasavalta ja Transpadaaninen tasavalta yhdistetään Cisalppiseksi tasavallaksi
- 30. heinäkuuta – Milanosta Cisalppisen tasavallan pääkaupunki
- 1. marraskuuta – Suomen talousseura perustettiin
- 19. marraskuuta – Napoleon Bonaparte perustaa lyhytikäiseksi jääneen Anconan tasavallan
- Horatio Nelson haavoittui ja menetti käsivartensa Teneriffalla
- Napoleon tunnusti San Marinon itsenäiseksi
- Richard Trevithick valmisti höyryautoprototyyppinsä
- Saksalaisen kirjallisuuden "Balladivuosi" (Balladenjahr): Friedrich Schiller kirjoittaa muun muassa teokset Der Taucher, Die Bürgschaft, Der Handschuh, Die Kraniche des Ibykus, Der Ring des Polykrates ja Der Gang nach dem Eisenhammer. Goetheltä syntyvät Der Schatzgräber, Der Zauberlehrling, Die Braut von Korinth, Legende sekä Gott und die Bajadere.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 7. tammikuuta – Mariano Paredes, Meksikon presidentti
- 31. tammikuuta – Franz Schubert, säveltäjä
- 15. helmikuuta – Heinrich Steinweg, saksalainen pianonrakentaja
- 2. maaliskuuta – Étienne Mulsant, ranskalainen hyönteistieteilijä ja lintutieteilijä
- 21. maaliskuuta – Johann Andreas Wagner, saksalainen eläintieteilijä, arkeologi ja paleontologi (k. 1861)
- 22. maaliskuuta – Vilhelm I, Preussin kuningas ja Saksan ensimmäinen keisari
- 18. huhtikuuta – Adolphe Thiers, ranskalainen historioitsija, Kolmannen tasavallan ensimmäinen presidentti
- 27. huhtikuuta – Victoire Audouin, ranskalainen luonnontieteilijä
- 27. huhtikuuta – Otto Carl Rehbinder, salaneuvos
- 29. huhtikuuta – Gaetano Donizetti, italialainen säveltäjä
- 24. heinäkuuta – August Myhrberg, ruotsalais-suomalainen sotilas
- 10. elokuuta – Kreivi Carl Gustaf von Mannerheim, suomalainen hyönteistutkija
- 10. elokuuta – Joseph Gerhard Zuccarini, saksalainen kasvitieteilijä
- 30. elokuuta – Mary Shelley, englantilainen kirjailija
- 17. syyskuuta – Heinrich Kuhl, saksalainen eläintieteilijä
- 8. lokakuuta – Ludwig Förster, itävaltalainen arkkitehti
- 14. marraskuuta – Charles Lyell, brittiläinen geologi ja juristi
- 20. marraskuuta – Anders Josef Europaeus, suomalainen kirkkoherra ja valtiopäivämies
- 13. joulukuuta – Heinrich Heine, saksalainen runoilija
- 17. joulukuuta – Joseph Henry, yhdysvaltalainen tiedemies
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. maaliskuuta – Horace Walpole, englantilainen taidehistorioitsija, kirjailija ja poliitikko
- 26. maaliskuuta – James Hutton, skotlantilainen geologi, fyysikko, naturalisti ja kemisti
- 27. toukokuuta – François-Noël Babeuf, ranskalainen vallankumousmies
- 9. heinäkuuta – Edmund Burke, irlantilais-brittiläinen valtiomies ja kirjailija
- 1. elokuuta – Emanuel Granberg, suomalainen kirkkomaalari
- 11. elokuuta – Pehr Adrian Gadd, suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti
- 29. elokuuta – Joseph Wright, englantilainen maisema- ja muotokuvamaalari
- 10. syyskuuta – Mary Wollstonecraft, brittiläinen naisasianainen
- 9. lokakuuta – Vilnan gaon, juutalainen rabbi ja uskonoppinut
- 16. marraskuuta – Fredrik Vilhelm II, neljäs Preussin kuningas
- Helmikuu – Pasquale Anfossi, italialainen säveltäjä
- Emanuel Granberg, suomalainen taidemaalari
- Agha Muhammad Khan, Persian shaahi
- Paroni von Münchhausen, tarinankertoja