Eurooppa
Eurooppa | |
---|---|
Tiedosto:Europe (orthographic projection).svg | |
Pinta-ala | 10 180 000 km² |
Väkiluku | 742 452 000 |
– väestötiheys | 72 9 as./km² |
Valtioita | 51 (luettelo valtioista) |
Kielet | Katso Euroopan kielet |
Aikavyöhyke | UTC – UTC+6 |
Suurimmat kaupungit | Moskova, Istanbul, Lontoo, Pietari, Berliini, Pariisi |
Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 51 valtiota.
Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.[1]
Euroopan määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
* A Don- ja Manytš-jokia pitkin
* B Donia pitkin Volgogradiin asti
* C Volgaa pitkin Volgogradista Samaraan
* D Donia pitkin Volgogradin ohi, siitä pohjoiseen Arkangeliin pysyen Volgan itäpuolella
* E Volgaa pitkin Samaran mutkaan asti, siitä luoteeseen Vienanjoelle ja Arkangeliin. (Christoph Weigel, Asia Vetus, 1719).
* F Volgaa pitkin Samaran mutkaan asti, siitä Irtyš- ja Ob-joelle. (Johann Baptist Homann, Recentissima Asiae Delineatio, 1730).
* G ja H Donia ja Volgaa pitki, sitten Ural-vuorten poikki
* I Kura-, Rioni- ja Aras-jokia pitkin.
Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.
Keskiajalla Don-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana.[2] Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myös Venäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkee Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevan Kaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloin Georgia, Armenia ja Azerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevan Asovanmeren perukasta Volgan suulle.[3]
Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.
Nykyään termiä ”Eurooppa” käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita.[4] Tällä hetkellä liitossa on 28 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. Yhdistynyt Kuningaskunta neuvottelee unionista irtautumisesta. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Euroopan historia
Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.
Rooman valtakunnan murentuessa Euroopassa alkoi kansainvaellusten aika.[5] Varhaisten aikojen perimätieto säilyi kuitenkin luostareissa. 700-luvulta alkaen islamilaiset kansat valloittivat Euroopan itä- ja eteläosia.[6] Vuonna 800 Rooman keisariksi kruunattu Kaarle Suuri hallitsi laajoja alueita Länsi- ja Keski-Euroopasta. Häntä on kutsuttu "Euroopan isäksi". Hänen valtakuntansa hajoamisen jälkeen perustettiin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta.[7]
Keskiajalla feodaaliyhteiskunnan malli levisi Ranskasta muualle Eurooppaan. Britanniassa aateliston ja kuninkaan kiista vallanjaosta johti Magna Cartan kirjoittamiseen ja parlamentin perustamiseen. Paavin valta kasvoi, Euroopasta lähdettiin ristiretkille ja inkvisitio vastusti harhaoppisia.[8]
1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.
Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.
1800-luvun alussa Napoleon I pyrki saamaan koko Euroopan yhdeksi valtioksi valloittamalla naapurimaitaan.[8]
Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Euroopan maantiede
Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllannin niemimaa sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Apenniinien niemimaa ja Balkan.[9] Venäjän suuntaan niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.
Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.
Maantieteellisiä ääripäitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- korkein vuori: näkökulmasta riippuen Mont Blanc (4 808 m) tai Elbrus (5 642 m)[10]
- suurin järvi: Laatokka (17 700 km²)
- pisin joki: Volga (3 685 km)
- suurin saari: Iso-Britannia (219 000 km²)
- mantereen ääripisteet: Nordkinn, Norja (71° 8′ N), Cabo da Roca, Portugali (9° 31′ W), Punta Marroqui, Espanja (36° 0′ N), Uralvuorten pohjoisosa (n. 63° E)
Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Euroopan eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta suurin osa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Euroopassa, kuten muuallakin maapallolla paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta lauhkeita metsiä samoilla leveyspiireillä, missä muualla maapallolla on puutonta tundraa. Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvava tupasvilla ja rahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavat vaivaiskoivu ja variksenmarja. Euroopan tundraseuiduilla talvet ovat kylmiä, ja yhtämittaiset pakkasjaksot kestävät yleensä lokakuulta huhtikuulle. Kesät ovat lyhyitä ja helteitä saadaan pari kertaa kymmenessä vuodessa. Europpan tundraseuduilla sateet painottuvat loppukesään.
Etelämpänä saavutaan metsänrajalle, mistä alkaa pohjoinen havumetsävyöhyke, taiga. Skandinaviassa metsänrajan muodostaa tunturikoivu noin 70.-71. leveyspiirillä, Venäjällä sen muodostaa lähinnä mänty. Etelämpänä Skandinaviassa ensin mänty syrjäyttää koivun kanssa tunturikoivun noin 69 leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänä kuusi yleistyy ajaen männyn kokonaan karuimmille kasvupaikoille noin 65. leveyspiirin tienoilla. Näillä seuduin kasvillisuus on havumetsävyöhykettä tyypillisimmillään: kuusi-koivumetsiä rehevillä mailla ja männiköitä kuivilla mailla. Kaikkein kosteimmilla mailla on kuitenkin yleisesti turvesoita, tyypillisesti nevoja. Sama kasvillisuustyyppi jatkuu näiltä seuduilta vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka. Kuitenkin havumetsävyöhykkeen eteläosissa, noin 61. leveyspiirin eteläpuolella pohjoistyyppiset lehtoalueet yleistyvät huomattavasti rehevillä mailla. Näissä lehdoissa pääpuulajit ovat yleensä kuusta, haapaa ja koivua, kuitenkin aluskasvillisuudessa on yleisesti vaateliaita lajeja, kuten valkovuokkoa. Myös suotyypit ovat havumetsävyöhykkeen eteläosissa keidassoita pohjoisempien alueiden nevojen sijaan. Pohjois-Euroopan havumetsät kasvavat alueella jonka kesät vaihtelevat viileästä kuumaan vuodesta riippuen, ja talvet ovat pääsääntöisesti kylmiä ja lumisia. Sateiden painopiste painottuu voimakkaammin kesästä syksyyn, mitä etelämpänä havumetsävyöhykettä ollaan. Tuulisinta on loppusyksystä ja alkutalvesta.
60. leveyspiirin eteläpuolella taiga alkaa Euroopassa vaihettua ensin sekametsiksi, lopulta paljon etelämpänä Keski-Euroopalle tyypillisiksi lehtimetsiksi, idässä myös aroiksi. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelä-ja lounaisrannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuin Trondheim, mikä johtuu Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti- ja sekametsille tyypillisestä kevätaspektista valkovuokkoineen. Sekametsäalue eli hemiboreaalinen vyöhyke ulottuu noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille, eli tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Tyypillisesti sekametsissä on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä. Rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa, vaahteraa, tammea, lehmusta, jalavaa ja pähkinäpensasta. Metsätyypit ovat lähinnä lehtomaisia kankaita. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myös pyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin. Pohjois-Euroopan sekametsien alueella talvet voivat olla joko hyvin kylmiä ja lumisia, tai lauhoja ja sateisia, riippuen vuodesta. Kesät ovat pääsääntöisesti lämpimiä, vain harvoin hyvin viileitä. Sateet painottuvat syyskuukausiin, mutta sadantaa tapahtuu vuoden ympäri.
55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaa metsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa, tai aivan puhdasta aroa. Vuorten rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittain pustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä. Kosteikkojen varsilla kasvaa saarni-ja tervalepikköjä, pyökki hallitsee parhaimmilla paksumultaisilla kasvupaikoilla, hieman karummilla paikoilla valtalajeja ovat tammi, koivu ja lehmus, kaikkein karuimmilla metsämailla kasvaa lähinnä mäntyä ja katajaa. Atlantin läheisyydessä lehtimetsien puulajikoostumus ja aluskasvillisuus poikkeavat mantereisempien seutujen lehtimetsistä. Atlanttisissa lehtimetsissä tyyppilajeja olevat muratti, talvitammi, misteli ja orjanlaakeri puuttuvat kokonaan Itä-Euroopasta. Metsäaroilla kasvaa puina lähinnä tammea, mutta siellä kasvaa myös runsaammin tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kuten omenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännessä, ja metsäaroilla monin paikoin niittyä, tai ketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät, ja maisema muuttuu tasaisen yksipuoliseksi ruohomereksi. Lehtimetsävyöhykkeen talvia luonnehtii äärimmäinen ailahtelevuus. Keski-Euroopan talvi voi olla kokonaan lumeton, myrskyinen ja leuto. Joskus kuitenkin esiintyy pitkiäkin pakkasjaksoja keskitalvesta. Pysyvää lumipeitettä ei lehtimetsävyöhykkeellä saada. Kesät ovat yleensä miellyttävän lämpimiä, joskus tukalankin kuumia. Sateet painottuvat syksyyn ja talveen. Aroseuduilla ilmasto on äärevämpi.
45. leveyspiirin tuntumassa Euroopassa kasvillisuus on vielä edelleen lehtimetsää, idässä aroa. Kuitenkin etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttua talvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä tiputtavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kuten korkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa selvimmin. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kuten Kaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä. Tämä vyöhyke sijaitsee ilmastovyöhykkeellä, jota luonnehtii leudot runsassateiset, jopa myrskyiset talvet ja vähäsateisemmat kuumat kesät. Sadantaa saadaan kuitenkin vuoden ympäri ja talven kylmimpään aikaan lämpötila voi päivisin olla vain muutama lämpöaste.
Varsinaista Välimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissä Mustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin nahkealehtisiä sankkoja ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen, suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla jne. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.
Euroopan valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Luettelo Euroopan maista asukasluvun mukaan
Valtio | Pinta-ala (km²) | Asukasluku (2015) |
Väestötiheys (as. / km²) |
Pääkaupunki | valtiomuoto | viralliset kielet | valuutta | Lähteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Etelä-Eurooppa: | 2 474 861,39 | 265 618 008 | 100,5 | |||||
![]() |
28 748 | 3 029 278 | 123,3 | Tirana | tasavalta | albania | lek | [11][12] |
![]() |
468 | 85 580 | 146,2 | Andorra la Vella | ruhtinaskunta | katalaani | euro | [11][12] |
![]() |
51 197 | 3 867 055 | 77,5 | Sarajevo | liittovaltio | bosnia, serbia, kroatia | Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka | [11][12] |
![]() |
110 879 | 7 186 893 | 68,7 | Sofia | tasavalta | bulgaria | Bulgarian leva | [11][12] |
![]() |
505 370 | 48 146 134 | 93,6 | Madrid | perustuslaillinen monarkia | espanja | euro | [11][12] |
![]() |
301 340 | 61 855 120 | 191,6 | Rooma | tasavalta | italia | euro | [11][12] |
![]() |
10 887 | 1 870 981 | 182,2 | Pristina | tasavalta | albania ja serbia | euro | [11][12] |
![]() |
131 957 | 10 775 643 | 81,5 | Ateena | tasavalta | kreikka | euro | [11][12] |
![]() |
56 594 | 4 464 844 | 77,7 | Zagreb | tasavalta | kroaatti | Kroatian kuna | [11][12] |
Malline:Kyproksen tasavallan lippu Kypros Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan ja Lähi-itään, ja osittain myös kulttuurillisesti. |
5 995 | 1 189 197 | 130,1 | Nikosia | tasavalta | kreikka, turkki | euro | [12] |
![]() |
316 | 413 965 | 1 257,9 | Valletta | tasavalta | malta, englanti | euro | [11][12] |
![]() |
2,0 | 30 535 | 16 403,6 | Monaco | ruhtinaskunta | ranska | euro | [11][12] |
![]() |
13 812 | 647 073 | 48,7 | Podgorica | tasavalta | montenegro, albania, serbia | euro | [11][12] |
![]() |
25 713 | 2 096 015 | 81,1 | Skopje | tasavalta | makedonia | Makedonian denaari | [11][12] |
![]() |
92 090 | 10 825 309 | 110,1 | Lissabon | tasavalta | portugali | euro | [11][12] |
![]() |
238 391 | 21 666 350 | 91,0 | Bukarest | tasavalta | romania | Romanian leu | [11][12] |
![]() |
61 | 33 020 | 454,6 | San Marino | tasavalta | italia | euro | [11][12] |
![]() |
77 474 | 7 243 007 | 89,4 | Belgrad | tasavalta | serbia | Serbian dinaari | [11][12] |
![]() Turkki sijaitsee hallinnollisesti, maantieteellisesti, väestöllisesti ja kulttuurillisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan. |
783 562 | 79 414 269 | 93 | Ankara | tasavalta | turkki | Turkin liira | [11][12] |
![]() |
0,44 | 842 | 2 045,5 | Città del Vaticano | absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia | italia | euro | [11][13] |
Itä-Eurooppa: | 20 777 073 | 232 288 488 | 11,2 | |||||
![]() |
29 743 | 3 056 382 | 101 | Jerevan | tasavalta | armenia | Armenian dram | [11][12] |
![]() Azerbaidžan sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan |
86 600 | 9 780 780 | 105,7 | Baku | tasavalta | azeri | Azerbaidžanin manat | [11][12] |
![]() Georgia sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan |
69 700 | 4 931 226 | 64 | Tbilisi | tasavalta | georgia | Georgian lari | [11][12] |
![]() Kazakstan sijaitsee hallinnollisesti, väestöllisesti, maantieteellisesti ja kulttuurillisesti lähes kokonaan Aasiassa. Uraljoen länsipuolinen pieni osa Kazakstania kuuluu Eurooppaan. |
2 724 900 | 17 948 816 | 5,6 | Astana | tasavalta | kazakki ja venäjä | tenge | [11] |
![]() |
33 851 | 3 546 847 | 131,0 | Chișinău | tasavalta | moldova | Moldovan leu | [11][12] |
![]() |
603 550 | 44 429 471 | 80,2 | Kiova | tasavalta | ukraina | Ukrainan hryvnia | [11][12] |
![]() |
207 600 | 9 589 689 | 49,8 | Minsk | tasavalta | valkovenäjä, venäjä | Valko-Venäjän rupla | [11][12] |
![]() Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa, mutta keskushallinto ja suurin osa asukkaista sijaitsee Euroopassa. Uralvuoriston länsipuolinen osa Venäjää kuuluu Eurooppaan. |
17 098 242 | 142 423 773 | 8,3 | Moskova | liittotasavalta | venäjä | Venäjän rupla | [11][12] |
Länsi-Eurooppa: | 936 752 | 160 797 249 | 160,6 | |||||
![]() |
41 543 | 16 947 904 | 393,0 | Amsterdam, Haag | perustuslaillinen monarkia | hollanti | euro | [11][12] |
![]() |
30 528 | 11 323 973 | 336,8 | Bryssel | perustuslaillinen monarkia | hollanti,ranska, saksa | euro | [11][12] |
![]() |
243 610 | 64 088 222 | 244,2 | Lontoo | parlamentaarinen monarkia | englanti | Englannin punta | [11][12] |
![]() |
70 273 | 4 892 305 | 55,3 | Dublin | tasavalta | englanti, iiri | euro | [11][12] |
![]() |
2 586 | 570 252 | 173,5 | Luxemburg | perustuslaillinen monarkia | luxemburg, saksa, ranska | euro | [11][12] |
![]() |
551 500 | 66 553 766 | 109,3 | Pariisi | tasavalta | ranska | euro | [12][14] |
Keski-Eurooppa: | 922 752 | 161 761 816 | 165,9 | |||||
![]() |
83 871 | 8 665 550 | 102 | Wien | liittotasavalta | saksa | euro | [11][12] |
![]() |
160 | 37 624 | 232 | Vaduz | perustuslaillinen monarkia | saksa | Sveitsin frangi | [11][12] |
![]() |
312 685 | 38 562 189 | 123,5 | Varsova | tasavalta | puola | Puolan zloty | [11][12] |
![]() |
357 022 | 80 854 408 | 233,2 | Berliini | liittotasavalta | saksa | euro | [11][12] |
![]() |
49 035 | 5 445 027 | 111,0 | Bratislava | tasavalta | slovakia | euro | [11][12] |
![]() |
20 273 | 1 983 412 | 95,3 | Ljubljana | tasavalta | sloveeni | euro | [11][12] |
![]() |
41 277 | 8 121 830 | 200 | Bern | valaliitto | saksa, ranska, italia, retoromaani | Sveitsin frangi | [11][12] |
![]() |
78 867 | 10 644 842 | 133 | Praha | tasavalta | tšekki | Tšekin koruna | [11][12] |
![]() |
93 028 | 9 897 541 | 106 | Budapest | tasavalta | unkari | Unkarin forintti | [11][12] |
Pohjois-Eurooppa: | 1 432 323 | 32 048 161 | 22,1 | |||||
![]() |
103 000 | 331 918 | 2,7 | Reykjavík | tasavalta | islanti | Islannin kruunu | [15] |
![]() |
64 589 | 1 989 500 | 36,6 | Riika | tasavalta | latvian kieli | euro | [16] |
![]() |
65 300 | 2 904 391 | 45,0 | Vilna | tasavalta | liettua | euro | [18] |
![]() |
323 787 | 5 177 000 | 14,0 | Oslo | perustuslaillinen monarkia | norja | Norjan kruunu | [19] |
![]() |
450 295 | 9 784 445 | 19,7 | Tukholma | perustuslaillinen monarkia | ruotsi | Ruotsin kruunu | [21] |
![]() |
338 434 | 5 509 984 | 18,1 | Helsinki | tasavalta | suomi, ruotsi | euro | [23] |
![]() |
43 094 | 5 659 715 | 124,6 | Kööpenhamina | perustuslaillinen monarkia | tanska | Tanskan kruunu | [11] |
![]() |
45 339 | 1 313 271 | 31,3 | Tallinna | tasavalta | viro | euro | [26][27] |
Yhteensä: | 26 650 000 | 852 513 722 | 70 |
- 1 Armenian ja Kyproksen katsotaan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.
- Lähteet: [11][12]
Epäitsenäiset ja kiistanalaiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edellä mainittujen valtioiden lisäksi on useita itsenäisiä valtioita, joilla ei kuitenkaan ole kansainvälistä tunnustusta tai ovat vain muutaman valtion tunnustama.
Valtio | Pinta-ala (km²) |
Asukasluku | Asukastiheys (as./km²) |
Pääkaupunki | Emämaa |
---|---|---|---|---|---|
![]() |
8 432 | 216 000 | 29 | Suhumi | Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain viiden valtion tunnustamana. |
![]() |
3 900 | 70 000 | 18 | Tskhinvali | Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain kolmen valtion tunnustamana. |
Malline:Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta | 3 355 | 264 172 | 78 | Nicosia | Pohjois-Kypros on vuonna 1983 itsenäiseksi julistautunut valtio, jonka itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki. Turkki ei puolestaan tunnusta Kyproksen tasavaltaa itsenäiseksi. |
![]() |
4 163 | 555 300 | 133 | Tiraspol | Itsenäistynyt Moldovasta yksipuolisesti. Alue sijaitsee Moldovan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella eikä mikään valtio ole tunnustanut sitä. |
![]() |
11 458 | 141 400 | 12 | Stepanakert | Alue on irtautunut Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä. |
Itsehallinnolliset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alue | Pinta-ala (km²) |
Asukasluku | Asukastiheys (as./km²) |
Pääkaupunki | Emämaa |
---|---|---|---|---|---|
![]() |
1 552 | 28 355 | 16,8 | Maarianhamina | ![]() |
![]() |
1 399 | 49 483 | 32,9 | Tórshavn | ![]() |
![]() |
5,9 | 29 034 | 4 697,3 | Gibraltar | ![]() |
![]() |
78 | 65 345 | 828,0 | St. Peter Port | ![]() |
![]() |
62 049 | 2 932 | 0,046 | Longyearbyen | ![]() |
![]() |
116 | 94 949 | 773,9 | Saint Helier | ![]() |
![]() |
572 | 85 421 | 129,1 | Douglas | ![]() |
Euroopan osia ja alaryhmittymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suuren osan Eurooppaa kattavia yhteenliitymiä
- Euroopan osia ilmansuunnittain
- Kultturisia tai poliittisia alueita tai ryhmittymiä
- Luonnonmaantieteellisä alueita
Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopassa on 17 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia.[28] Vuoteen 1950 asti maailman suurimpien kaupunkien joukossa oli eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta kehitysmaiden väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat muuttaneet tilanteen.
Kun kaupunkilaisiksi lasketaan kaupungin rajojen sisällä elävät asukkaat, ja kaupungeiksi sellaiset joilla on oma paikallishallinto (mutta ei useamman kunnan alueelle jakautuvia taajamia), Euroopan suurimmat kaupungit ovat[28]
- Moskova
- Istanbul (huom. kaupunki osittain Euroopan, osittain Aasian puolella)
- Lontoo
- Pietari
- Berliini
- Madrid
- Kiova
- Rooma
- Pariisi
- Bukarest
- Minsk
- Hampuri
- Budapest
- Varsova
- Wien
- Belgrad
- Barcelona
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopassa asuu nykyisin noin 740 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.[29]
Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.[30] Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.
Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Uskonto Euroopassa
Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa, Albaniassa ja Kosovossa.[31] Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Europe MSN Encarta Encyclopedia
- ↑ Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom-Gotthielf), art. Eurooppa, Otava 1933
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), art. Eurooppa, Otava 1977, ISBN 951-1-04170-3
- ↑ Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005
- ↑ Barbarian Tides: The Migration Age and the Later Roman Empire Amazon. Viitattu 5.3.2014.
- ↑ 8th Century, 701 to 800 World Timeline. Viitattu 5.3.2014.
- ↑ Charlemagne A&E Television Networks, LLC. Viitattu 5.3.2014.
- ↑ 8,0 8,1 History of Europe Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.3.2014.
- ↑ Euroopan kartta HEMA Maps. Viitattu 12.2.2011.
- ↑ Mont Blanc, France/Italy Peakbagger.com
- ↑ 11,00 11,01 11,02 11,03 11,04 11,05 11,06 11,07 11,08 11,09 11,10 11,11 11,12 11,13 11,14 11,15 11,16 11,17 11,18 11,19 11,20 11,21 11,22 11,23 11,24 11,25 11,26 11,27 11,28 11,29 11,30 11,31 11,32 11,33 11,34 11,35 11,36 11,37 11,38 11,39 11,40 11,41 11,42 The World Factbook: Country comparison: area cia.gov. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ 12,00 12,01 12,02 12,03 12,04 12,05 12,06 12,07 12,08 12,09 12,10 12,11 12,12 12,13 12,14 12,15 12,16 12,17 12,18 12,19 12,20 12,21 12,22 12,23 12,24 12,25 12,26 12,27 12,28 12,29 12,30 12,31 12,32 12,33 12,34 12,35 12,36 12,37 12,38 12,39 12,40 12,41 International Programs - Country Rankings (Population) 2015. U.S. Census Bureau. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Vatican City (väkiluku) The World Factbook. heinäkuu 2014. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ France The World Factbook. heinäkuu 2015. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Iceland The World Factbook. heinäkuu 2015. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Latvia (pinta-ala) The World Factbook. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Iedzīvotāju skaits samazinās zem divu miljonu robežas (väkiluku Tekijä =) 06.06.2014. Latvijas statistika. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Statistinių rodiklių analizė - OSP (väkiluku) osp.stat.gov.lt. 2015M07. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Oppdaterte arealtal i statistikkbanken (pinta-ala) 2015. Statistics Norway. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Nøkkeltall (väkiluku) Statistics Norway. 1.4.2015. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2009 (pinta-alaViitattu = 21.7.2015) Statistiska Centralbyrån.
- ↑ Befolkningsstatistik 31.5.2015. Statistiska Centralbyrån. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Kuntien päivitetyt pinta-alat ilmestyivät 06.03.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Suomen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa 5 509 984 24.10.2017. Tilastokeskus. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ FT: Folketal efter hovedlandsdele (summariske tal fra folketællinger) statistikbanken.dk. 2015. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Eesti pindala osutus arvatust üle 100 ruutkilomeetri suuremaks Postimees. 16.7.2015. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Rahvastikunäitajad ja koosseis - 2015 5.5.2015. Eesti Statistika. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ 28,0 28,1 http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Euroopan_yli_1_000_000_asukkaan_kaupungeista_kuntien_v%C3%A4kiluvun_mukaan&stable=0tarvitaan parempi lähde
- ↑ The Geopolitics of world population change Center for Strategic & International Studies, 2007
- ↑ Interactive Language Map The National Virtual Translation Center, 2007
- ↑ Muslims in Europe BBC, 2005
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso tätä artikkelia myös Antsamedia Näkökulmassa
- Norman Davies: Europe: A History
- Hytönen, Ville & Rautiainen, Pauli (toim.): Uusi Atlantis: Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Turku: Savukeidas, 2009. ISBN 978-952-5500-42-4. Teoksen verkkoversio.
- Sipola, Simo: Uuden Euroopan raunioilla. Helsinki: Teos, 2012. ISBN 978-951-851-409-4.
Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|