Marinin hallitus

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marinin hallitus
Flag of Finland (state).png
Suomen tasavallan 76. valtioneuvosto
Virassa
Prime Minister of Finland Sanna Marin 2019 (cropped).jpg
Pääministeri Sanna Marin
Toimikausi alkoi 10. joulukuuta 2019
Valtionpäämies Sauli Niinistö
Jäsenet
Hallituksen päämies Sanna Marin
Hallituksen varapäämies Katri Kulmuni
Ministerien lukumäärä 19
Hallituspuolueet
Hallituksen asema Enemmistöhallitus
Oppositiopuolueet
Historia
Edellinen Rinteen hallitus

Marinin hallitus on Suomen tasavallan 76. hallitus, joka aloitti toimintansa 10. joulukuuta 2019. Se on hallituspohjaltaan kansanrintamahallitus, jossa ovat mukana sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue. Pääministerinä toimii sosiaalidemokraattien ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin, joka oli edeltävän Rinteen hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Hän oli 34-vuotiaana virkaan astuessaan paitsi Suomen kaikkien aikojen nuorin, myös koko maailman nuorin istuva pääministeri[1] sekä Suomen kolmas naispuolinen pääministeri.[2] Marinin valinta pääministeriksi herätti laajalti huomiota myös ulkomaisissa medioissa.[3]

Sanna Marin valittiin sosiaalidemokraattien pääministeriehdokkaaksi 9. joulukuuta 2019, voittaen vastaehdokkaansa, sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin.[4] Eduskunta äänesti uudesta pääministeristä seuraavana päivänä pidetyssä täysistunnossa, tiistaina 10. joulukuuta 2019, jossa Marin valittiin uudeksi pääministeriksi äänin 99 – 70.[5] Uusi hallitus perustettiin, sillä aikaisempi pääministeri Antti Rinne erosi tehtävästään 3. joulukuuta 2019.[6]

Ministerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministeriönsä päällikkönä toimivat ministerit on lihavoitu.

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
 Valtioneuvoston kanslia
Pääministeri Sanna Marin10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
 Valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeri, pääministerin sijainen Katri Kulmuni10. joulukuuta 2019TehtävässäKeskusta
Kuntaministeri Sirpa Paatero10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
 Ulkoministeriö
Ulkoministeri Pekka Haavisto10. joulukuuta 2019TehtävässäVihreät
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
 Sisäministeriö
Sisäministeri Maria Ohisalo10. joulukuuta 2019TehtävässäVihreät
 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetusministeri Li Andersson10. joulukuuta 2019TehtävässäVasemmistoliitto
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen10. joulukuuta 2019TehtävässäKeskusta
 Oikeusministeriö
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson10. joulukuuta 2019TehtävässäRKP
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri[* 1] Thomas Blomqvist10. joulukuuta 2019TehtävässäRKP
 Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen10. joulukuuta 2019TehtävässäVasemmistoliitto
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
 Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä10. joulukuuta 2019TehtävässäKeskusta
 Työ- ja elinkeinoministeriö
Työministeri Tuula Haatainen10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
Elinkeinoministeri Mika Lintilä10. joulukuuta 2019TehtävässäKeskusta
 Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka10. joulukuuta 2019TehtävässäSosiaalidemokraatit
 Puolustusministeriö
Puolustusministeri Antti Kaikkonen10. joulukuuta 2019TehtävässäKeskusta
 Ympäristöministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen10. joulukuuta 2019TehtävässäVihreät
  1. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin alaan kuuluvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat oikeusministeriössä, tasa-arvoasiat sosiaali- ja terveysministeriössä ja pohjoismaisen yhteistyön asiat ulkoministeriössä.

Pääministerin valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen jätettyä eronpyyntönsä, pääministerin valitsi SDP:n puoluevaltuusto, jossa Sanna Marin voitti Antti Lindtmanin äänin 32–29. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan Marin oli Rinteen ja Lindtman Eero Heinäluoman ehdokas, mutta 32–29 ei vastaa ay-demarien jakolinjoja, vaan jotkut äänestivät Marinia siksi, että osalle "Heinäluoman perillinen" olisi ollut vieläkin pahempi vaihtoehto. Rinne jatkaa puolueen puheenjohtajana kesällä 2020 järjestettävään SDP:n puoluekokoukseen asti.[7]

Hallitusohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin hallituksen puoluejohtajat valokuvassa joulukuussa 2019.

Marinin hallitus on ottanut ohjelmakseen pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman, joka on yli 190 sivua pitkä.[8][9] Sen nimi on "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta".[10] Aiempi Rinteen hallitus linjasi että se ei leikkaa mitään menoja ohjelmassaan, ja lisää pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla.[11]

Työllisyysaste 75 prosenttiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus sitoutuu kasvattamaan työllisyysasteen eli työllisten osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosenttiin, joka tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentuu neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäävät "ylimalkaisiksi", vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät ovat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi.[12] Hallitus haluaisi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainitaan palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.[12] Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on kritisoinut sitä, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàn mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän toteaa että lisäveroja on mahdollista kerätä.[11] Työllisyyskeinoja valmistellaan kolmikantaisesti.[8]

Aiemman pääministerin Antti Rinteen mukaan työttömyysaste pudotetaan yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitää olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voidaan toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.[13]

Aktiivimalli peruttiin hallitusohjelman mukaisesti. Sen työllisyysvaikutukseksi oli arvioitu 5 000–12 000 työpaikkaa,[12] mutta käytännössä sen vaikutuksia työllisyyteen on pidetty vähäisinä.[14] Aktiivimallin tavoitteita on tarkoitus saavuttaa kolmikantaisen työryhmän löytämien toimenpiteiden mukaisesti. Paavo Arhinmäki (vas.) on sanonut, että aktiivimalli ei tuonut työpaikkoja, joten korvaavat toimet varmasti löydetään.[15]

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitetään. Rinteen ja myös Marinin hallituksen aloittaessa vain kassojen jäsenet saivat turvan.[8]

Julkinen talous tasapainoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus sitoutuu tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteesta voidaan tinkiä, jos Euroopassa tulee riittävä talousromahdus. Tulevaisuudessa tapahtuvaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ole. Sote-uudistuskaan ei enää pyri hillitsemään menojen kasvua, ja edellinen pääministeri Rinne lupasi nostaa eläkkeitäkin.[12]

Eduskunnan tietopalvelun vuonna 2020 tekemän laskelman mukaan tarvitaan 120 000 uutta työllistä ja 77 prosentin työllisyysaste, jotta hallitus toteuttaisi keskeisen tavoitteensa tulojen ja menojen tasapainosta vuonna 2023. Jos työllisyys ei parane, hallitus joutuu leikkaamaan menoja 3,6 miljardilla eurolla.[16]

Tulevaisuusinvestoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Tulevaisuusinvestoinnit” on hallituksen nimitys kolmen miljardin euron tilapäisille lisäpanostuksille tavanomaisiin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Nämä lisämenot rahoitetaan myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.[17]

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veroja kiristetään 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennetään 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotetaan. Ruuhkamaksuista säädetään laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatetaan verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitetään. Kotitalousvähennystä lasketaan. Moni indeksikorotus palautetaan ja negatiivista tuloveroa kokeillaan. Asuntolainojen korkovähennys poistetaan.[8] Arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta poistetaan viimeistään vuoden 2021 alusta, mikä lisää arvonlisäveron verotuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa.[18]

Kaivokset siirretään sähköveroluokkaan I ja ne poistetaan energiaveroleikkurin piiristä. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero ja mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa.[18]

Ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian. Hallitusohjelman mukaan Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka ja hallitus ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.[19]

Kehitysyhteistyörahoituksen taso nostetaan ennen pitkää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.[20]

Pakolaiset ja maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaiskiintiö nostetaan vuosittain tarkennettavaan 850 – 1 050 henkilöön aiemmasta 750:stä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voidaan asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisätään.[8]

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus tavoittelee Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.[21]

Teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palauteta teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistetaan muutenkin. Öljylämmitys lopetetaan 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatetaan. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatetaan, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Säädetään kaivosrojaltivero. Eläinten hyvinvointia parannetaan. Kävely- ja pyöräväyliä lisätään.[8]

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan luonnonsuojelun lisäksi tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa. Hallituksen tavoitteena on myös uusien suojelualueiden perustaminen ja vanhojen laajentaminen. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä hallitus esittää Helmi-hankkeeseen 42 miljoonaa euroa. Hankkeen pohjana ovat muun muassa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset ja suunnittelu. Vuonna 2020 keskeisiä ovat suot, lintuvedet ja perinnemaisemat. Tavoitteena on saada hallituskauden aikana 20 000 uutta soidensuojeluhehtaaria. Mikkosen mukaan Helmi tuo esimerkiksi turvealalta väheneviä työpaikkoja korvaavaa työtä. Lintukosteikoista on tarkoitus kunnostaa 80 kiireellisintä kohdetta. Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä pyritään saamaan hoidon piiriin 15 000 uutta hehtaaria nykyisten 30 000 hehtaarin lisäksi. Yksityisten maiden ennallistamisessa, hoidossa ja suojelupäätöksissä nojataan maanomistajien vapaaehtoisuuteen, suojeltavista alueista saa korvauksen ja kunnostukset kustantaa valtio. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsolle on tulossa lisärahoitus, jolla ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.[22]

Tasa-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaan ankarammin. Raiskaus määritellään suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututaan tiukemmin.[8] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.[8]

Äidit ja isät saavat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi on kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennetä.[8]

Sosiaali- ja terveydenhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusohjelma takaa pääsyn lääkäriin seitsemässä päivässä. Käytännössä tämän toteutuminen tarkoittaisi tuhannen uuden lääkärin palkkaamista. Kymmentä vanhusta kohti pitäisi olla vähintään seitsemän hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Vaasan sairaala saa laajan päivystyksen RKP:n toiveen mukaisesti.[8]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppivelvollisuus pidennetään 18 ikävuoteen asti. Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeesta tehdään uudelleen pakollinen osa tutkintoa. Yliopistot saavat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.[8]

Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.[23]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”) ja muut väylähankkeet eivät saa hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytetään ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.[17] Toteutetaan sähköistys Kemi–Laurila–Haaparanta-osuudella, jonka kustannus on 10 miljoonaa euroa.[19]

Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu 22 miljoonan euron lisärahoitus vuosina 2020–2022.[19]

Perusväylänpitoon tehdään työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus ja talvikunnossapitoon 20 miljoonan pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä.[19]

Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeisiin varataan 10 miljoonan euron osuus kokonaisrahoituksesta.[19]

Yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystuista 100 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen.[8]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliiseja palkataan 300 lisää.[8] Poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Lisävoimavarat kohdennetaan operatiiviseen toimintaan. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyritään edistämään ja kielitaitoon kiinnitetään huomiota.[19]

Puolustuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poistuvat strategiset puolustusvoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti. Hornet-lentokaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti, hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallituskauden alussa.[19]

Valtiosihteerit ja erityisavustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin hallituksessa oli 22. joulukuuta 2019 yhteensä 69 erityisavustajaa.lähde? Edellisessä Rinteen hallituksessa oli sen viime vaiheissa 64 erityisavustajaa. Valtiosihteereitä on Marinin hallituksessa 13, kun Rinteen hallituksessa heitä oli 15. Pääministeri Rinteellä avustajia oli kuusi, Marinilla heitä on ollut seitsemän. Marin on perustellut erityisavustajiensa määrää ”poikkeuksellisella tilanteella hallituskriisin jälkeen”. Marinin mukaan avustajien määrää tarkastellaan hallituskauden edetessä.[24]

Antti Rinteen valtiosihteeri Raimo Luoma ei jatkanut tehtävässään Marinin hallituksessa, ja hänelle asetettiin neljän kuukauden karenssi, josta hän saa yli 50 000 euron korvauksen.[24]

Marinin hallituksen valtiosihteerit ja erityisavustajat (tilanne 22. joulukuuta 2019)
Ministeri Valtiosihteerit[25] Erityisavustajat
Pääministeri Sanna Marin[26] Valtiosihteeri Mikko Koskinen
Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto
Erityisavustaja Henrik Haapajärvi, (poliittinen erityisavustaja ja SDP:n hallitusryhmän sihteeri)
Erityisavustaja Matti Niemi (EU-asiat)
Erityisavustaja Tuulia Pitkänen, (eduskunta-asiat)
Erityisavustaja Dimitri Qvintus, (mediasuhteet)
Erityisavustaja Joonas Rahkola, (talouspoliittinen erityisavustaja)
Erityisavustaja Pirita Ruokonen, (viestintäasiat ja hallitusryhmien viestinnän koordinointi)
Erityisavustaja Lauri Voionmaa, (kansainväliset asiat)
Koordinaattori Maria Svento
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni[27] Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula
Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Jari Partanen
Erityisavustaja Jukka Ihanus
Erityisavustaja Markus Lahtinen
Erityisavustaja Ann-Mari Kemell
Erityisavustaja Kari Jääskelänen
Erityisavustaja Markus Ylimaa
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri

Tytti Tuppurainen[28]

EU-asiat: Pilvi-Elina Kupias
Omistajaohjaus: Tino Aalto
Mediasuhteet: Emilia Tervonen
Ulkoministeri Pekka Haavisto[29] Valtiosihteeri Johanna Sumuvuori Erityisavustaja Joel Linnainmäki
Erityisavustaja Jeri Aalto
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri

Ville Skinnari[30]

Erityisavustaja Kirsi Airio (kehityspolitiikka)
Erityisavustaja Tiina Vainio (mediasuhteet ja viennin edistäminen)
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson[31] Valtiosihteeri Malin Brännkärr Erityisavustaja Otto Andersson (rikos- ja kriminaalipolitiikka, vankilat)
Erityisavustaja Camilla Mäkinen (talouspolitiikka)
Erityisavustaja Lisa Palm (demokratia ja kielipolitikka)
Erityisavustaja Hanna Seppä (tuomioistuinasiat ja julkisoikeus)
Erityisavustaja Niklas Mannfolk (viestintä ja mediasuhteet)
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist[32] Erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin
Erityisavustaja Anna Abrahamsson
Sisäministeri Maria Ohisalo[33] Valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen Erityisavustaja Jarno Lappalainen (viestintä ja mediasuhteet)
Erityisavustaja Ville Hulkkonen (Vihreiden ministeriryhmän sihteeri)
Erityisavustaja Sami Kerman (sisäinen turvallisuus)
Erityisavustaja Jussi Pyykkönen (talouspolitiikka)
Erityisavustaja Emilia Laaksonen (EU-asiat, maahanmuutto, turvapaikkapolitiikka, tiedustelu)
Puolustusministeri Antti Kaikkonen[34] Valtiosihteeri Jari Partanen Erityisavustaja Terhi Haapaniemi (mediasuhteet)
Erityisavustaja Jirka Hakala (kotimaan poltiikka)
Erityisavustaja Janne Torvinen (puolustuspoltiikka)
Kuntaministeri Sirpa Paatero[35] Erityisavustaja Valtteri Aaltonen
Erityisavustaka Lauri Finér
Erityisavustaja Minna Salminen
Opetusministeri Li Andersson[36] Valtiosihteeri Minna Kelhä Erityisavustaja, Vasemmistoliiton ministeriryhmän sihteeri Dan Koivulaakso
Erityisavustaja Mika Parkkari (varhaiskasvatus ja perusaste)
Erityisavustaja Anna Mäkipää (lukio ja ammatillinen koulutus)
Erityisavustaja Touko Sipiläinen (opetusministerin ja Vasemmistoliiton ministeriryhmän viestintävastaava)
Erityisavustaja Henri Purje (talouspolitiikka)
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen[37] Valtiosihteeri Tuomo Puumala
Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Jari Partanen
Erityisavustaja Eeva Kärkkäinen (korkeakoulupolitiikka, ministerin viestintä ja lehdistösuhteet sekä keskustan ministeriryhmän viestintä)
Erityisavustaja Satu Mäki-Lassila, (kirkolliset ja kulttuuriasiat sekä sosiaali- ja terveysministeriön seuranta)
Erityisavustaja Silja Silvasti (nuoriso- ja liikuntapolitiikka)
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä[38] Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Jari Partanen
Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen
Erityisavustaja Teppo Säkkinen (luonnonvara-asiat)
Erityisavustaja Satu Haapaniemi (maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvät asiat)
Erityisavustaja Annukka Kimmo (sidosryhmät, mediasuhteet)
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka[39] Valtiosihteeri Pilvi Torsti Erityisavustaja Ilkka Hamunen (liikenne)
Työministeri Tuula Haatainen[40] Valtiosihteeri Pilvi Torsti
Elinkeinoministeri Mika Lintilä[41] Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen
Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Jari Partanen
Ministerin virkamiesavustaja Nina Alatalo (EU- ja kansainväliset asiat)
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen[42] Valtiosihteeri Saila Ruuth Erityisavustaja Juho Orjala (sosiaaliturvauudistus, työttömyysturva, asumistuki, sairausvakuutus sekä työsuojelu, -kyky ja -hyvinvointi)
Erityisavustaja Hanna Hänninen (lääkehuolto, perhe-etuudet sekä STEA:n ja Veikkauksen tuotot)
Erityisavustaja Jiri Sironen (kansainväliset asiat ja EU-asiat, eläketurva ja yksityisvakuutus sekä viestintä)
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru[43] Valtiosihteeri Eila Mäkipää Erityisavustaja Laura Lindeberg
Erityisavustaja Timo Lehtinen
Erityisavustaja Sampo Varjonen
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen[44] Valtiosihteeri Terhi Lehtonen Erityisavustaja Riikka Yliluoma
Erityisavustaja Antti Heikkinen
Erityisavustaja Timo Juurikkala

Hallituksen politiikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Al-Holin pakolaisleirin Isis-taistelijoiden perheenjäsenten kotiuttamissuunnitelmat ja -toimenpiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2019 nousi Suomessa kohu ulkoministeriön al-Holin pakolaisleirin Isis-taistelijoiden suomalaistaustaisten perheenjäsenten suunnitelluista kotiuttamistoimista. Leirin asukkaista noin 11 000 on ulkomaalaisia Isis-taistelijoiden perheenjäseniä.[45] Leirin ulkomaalaisten joukossa on arvioitu olevan 11 suomalaista naista ja 33 lasta. Lapsista tiettävästi kaksi on kuolleen suomalaisen naisen orpolapsia.[46][47] Suojelupoliisi pitää Isis-naisia turvallisuusriskinä.[48][49] Ulkoministeriössä on usean median tietojen mukaan syksyn aikana on laadittu suunnitelma siitä, miten al-Holin leirillä olevia lapsia ja naisia voitaisiin kotiuttaa. Kotiutussuunnitelmista ei ole tehty julkista poliittista päätöstä. Toimintalinja on käsitelty hallituksen iltakoulussa 31. lokakuuta, jolloin se sai paikallaolijoilta "hiljaisen hyväksynnän".[50] Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vahvisti 12. joulukuuta Ylelle, että Syyrian al-Holin leirin suomalaisten palautukset suunniteltiin 9. joulukuuta alkavalle viikolle.[51] Sisäministeri Maria Ohisalo kieltäytyi 13. joulukuuta vastaamasta STT:lle Kolehmaisen kommentteihin.[51] Pekka Haavisto totesi toimittajille, ettei voi kommentoida poliisiylijohtajan dokumentteja. Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi kuulleensa asiasta ensimmäistä kertaa toimittajilta.[51]

Leirillä olevien suomalaisten auttamisen keinot ovat jakaneet mielipiteitä hallituspuolueiden välillä.[52] Keskusta esitti, että al-Holin lapsia täytyy auttaa, mutta ei vapaaehtoisesti Isisin alueelle lähteneitä äitejä. Keskustan mukaan tulisi selvittää oikeusperustaa, jolla tarvittaessa voidaan lapset tuoda Suomeen ilman äitejään. Katri Kulmuni julkaisi 12. joulukuuta 2019 Instagram-palvelussa kohua aiheuttaneen kyselyn liittyen al-Holin suomalaisten naisten ja lasten kohtaloon. Kulmuni poisti pian kyselyn ja pyysi anteeksi, todeten kyselyn olleen epäonnistunut.[53] Vihreiden mielestä lapsia tulee auttaa siinäkin tilanteessa, ettei heitä voida tuoda Suomeen ilman äitejään ja vihreät katsovat että lapsen etu menee turvallisuusuhan edelle. Sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Antton Rönnholm korostaa tapauskohtaista harkintaa. Sosiaalidemokraatit eivät vastanneet Iltalehden kysymykseen siitä, tulisiko lapset jättää leirille, mikäli heitä ei voida tuoda Suomeen ilman äitejään. Vasemmistoliiton mukaan äiteihin liittyvä turvallisuusuhka pitää ottaa vakavasti ja rikoksiin syyllistyneet aikuiset on saatettava vastuuseen oikeuden kautta. Vasemmistoliiton mukaan lapsen oikeudet ovat kuitenkin ensisijaisia.[54]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toisti 14. joulukuuta Ylellä presidentin kyselytunnilla kantansa, että hallituksen tulisi kirkastaa linja al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamisesta poliittisella päätöksellä. "Joudun kyllä tunnustamaan, etten minäkään ihan selkoa saanut, enkä ehkä vieläkään [saa], että mitä kaikkea tässä nyt on jo tapahtunut, mitä on mietitty", Niinistö sanoi. Hänen mielestään päätöksenteossa tulee kiinnittää huomiota paitsi inhimillisiin seikkoihin, myös turvallisuustekijöihin.[55]

Oppositiopuolueet jättivät 11. joulukuuta välikysymyksen al-Holin Suomen kansalaisten kotiuttamistoimista, maan hallituksen päätöksenteosta ja ulkoministeri Haaviston toiminnasta.[56][57] Hallitus ja oppositio keskustelivat välikysymyksestä hallituksen annettua vastaukset välikysymykseen.[58] Täysistunnossa 18. joulukuuta eduskunta äänesti Haaviston luottamuksen puolesta äänin 110–79. Kaikki paikalla olleet oppositiopuolueiden kansanedustajat äänestivät luottamusta vastaan, paitsi Liike Nytin Harry Harkimo, joka äänesti erehdyksessä luottamuksen puolesta. Hän korjasi asian istunnon pöytäkirjaan. Poissa oli 10 kansanedustajaa.[59]

Kymmenen opposition kansanedustajaa vaatii ulkoministerin toiminnan laillisuuden tutkimista perustuslakivaliokunnassa.[60] He pyytävät tarkastelemaan sitä, onko Haavisto painostanut virkamiehiä tekemään lainvastaisia päätöksiä. Lisäksi he haluavat selvittää al-Holin erityisedustajan nimityksen ja konsulipäällikön virasta siirtämisen laillisuutta. Edustajat vaativat myös selvitystä, onko Haavisto toiminut lainmukaisesti jättäessään asian tuomatta valtioneuvoston yleisistuntoon.[61] Haavistolle ja konsulipäällikkö Pasi Tuomiselle on annettu 14. tammikuuta 2020 asti aikaa antaa lausuntonsa asiaan.[62] Myös oikeuskansleri tutkii ulkoministerin ja ulkoministeriön toimia[63] Oikeuskanslerille on tehty Haaviston menettelystä parikymmentä kantelua.[61]

Iltalehden 11.–13.12.2019 teettämässä kyselyssä 53 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä oli sitä mieltä, että ulkoministeri Pekka Haavisto on toiminut väärin yrittäessään edistää al-Holin lasten tuomista Suomeen ilman hallituksen poliittista päätöstä ja jättämällä kertomatta asioita muille poliittisille toimijoille sekä julkisuuteen. 32 prosenttia oli sitä mieltä, että Haavisto on toiminut oikein yrittäessään hoitaa vaikeaa ja poliittisesti tulenarkaa tilannetta lasten oikeuksia ajatellen, vaikka onkin käyttänyt poikkeuksellisia menetelmiä. 16 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Puoluekannan mukaan tarkasteltuna eniten Haavistoon luottivat hallituspuolueiden vasemmistoliiton (66%), vihreiden (64%) ja SDP:n (57%) äänestäjistä. Keskustan äänestäjistä 65% katsoi että Haavisto on toiminut kohussa väärin. Perussuomalaisten äänestäjistä 91% ja kokoomuksen äänestäjistä 73% katsoi Haaviston toimineen väärin. Tutkimuksen virhemarginaali oli 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.[64]

Huumausainepolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituspuolueista ainoastaan vihreät kannattavat kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista. Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan ”vihreiden linja on se, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista”.[65] Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) on ilmaissut tukevansa kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumista.[66] Vuonna 2019 tarvittavat allekirjoitukset kerännyt kansalaisaloite aiheesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn kaudella 2019 – 2023.[67]

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan ei ole kirjattu polttomoottorien kieltämistä. Ennen nousuansa maan johtoon, Marin on ilmaissut kannattavansa sitä, että eduskunta vauhdittaisi Suomen siirtymistä fossiilittomaan liikenteeseen. Marin sanoi vuonna 2019 Suomi-areenassa: "[Kun] SDP esitti, että Suomessakin luotaisiin aikataulu sille, milloin luovuttaisiin uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen myymisestä niin lehdet kirjoittivat sellaiseen tyyliin, että nyt tullaan hakemaan jokaisen pihalta auto pois, että 'varokaa kansalaiset'. Näinhän ei tietenkään ollut."[68]

Helsingin Sanomien 21. helmikuuta 2020 uutisen mukaan vihreissä on harkittu hallituksesta lähtemisestä, jos puolueen ajamia ilmastopäätöksiä ei saada aikaan. Uutinen hallitusyhteistyön vaikeuksista on kiristänyt etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton välejä.[69]

Poliittiset virkanimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimityksessä sosiaalidemokraatit eivät ole tyytyväisiä yhteenkään hakijaan. Petteri Orpo (kok) on arvostellut nimityksen viivästymistä poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Pääministeri Marinin mukaan paikkaa ei aiota avata uudelleen hakuun.[70]

Sisäministeri Maria Ohisalo on kutsunut poliittisia virkanimityksiä ongelmaksi ollessaan vihreiden varapuheenjohtaja. Ministerinä Ohisalo nosti sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän, joka on toiminut aiemmin yhdenvertaisuusvaltuutettuna ja vihreiden eduskuntaryhmässä. Nimitys herätti laajaa keskustelua poliittisista virkanimityksistä. Pimiän lisäksi valinnan toiselle kierrokselle ylsivät Supon päällikkö Antti Pelttari ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen. Pimiän valintaa perusteltiin sillä, että sisäasiainhallinnossa korostuvat erityisesti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset. Hän on aiemmin korostanut haluavansa edistää laajaan turvallisuuskäsitykseen pohjaavaa politiikkaa. Hänen mukaansa Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on syrjäytyminen.[71][72][73]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen muodostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten mielestä olisi ollut "palvelus demokratialle" että Rinteen hallituksen eroilmoituksen jälkeen olisi järjestetty uudet eduskuntavaalit.[74] Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on arvostellut hallitusneuvotteluja "teatterimaisiksi". Tavio pitää vääränä sitä, että juuri ennen uuden hallituksen muodostamista eronnut ministeri Sirpa Paatero nimitettiin takaisin ministeriksi ennen kuin presidentti oli ehtinyt myöntää hänelle eroa, ja sitä, että Antti Rinne siirtyi eduskunnan varapuhemieheksi sen jälkeen, kun oli menettänyt luottamuksen. Tavio kutsuu tätä "kansan aliarvioinniksi".[74]

Historioitsija, oikeustieteilijä ja entinen diplomaatti Jukka Seppinen katsoo, että pääministeri Rinteen olisi pitänyt mittauttaa luottamuksensa eduskunnassa ja hänen olisi pitänyt vastata kokoomuksen esittämään välikysymykseen parlamentarismin nimissä. Seppisen mukaan on tapahtunut vähintään "perustuslain hengen vastainen toimi" ja hänestä on oleellista, että pääministeri vaihtuu eduskunnan suuren salin kautta. Seppisen näkemyksen mukaan "palatsivallankumous henkilötasolla" on paha särö uuden hallituksen poliittisessa historiassa ja katsoo että Sanna Marinin asema ei ole lähtökohdaltaan puhdasverisen parlamentarismin ja oikeusvaltion aikaansaannos.[75]

Keskustan osallistuminen hallitukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustan euroedustaja Mauri Pekkarinen totesi tammikuussa 2020, että keskustan olisi huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen pitänyt siirtyä oppositioon historiansa suurimman vaalitappion jälkeen. Pekkarisen mielestä keskustan olisi myös pitänyt tehdä Sipilän hallituskaudesta analyysi oppositiosta käsin. Hänen mielestään hallitusohjelma on hyvä mutta ei riittävä. Pekkarisen mukaan Marinin hallitus ”syö” Sipilän hallituksen aikaansaannoksia ja perintöä.[76]

Avustajien lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on kritisoinut Marinin hallituksen ennätyssuurta avustajien määrää. Antti Rinteen käyttämä perustelu Suomen vuoden 2019 EU-puheenjohtajuudesta oli Virtasen mukaan "lapsellinen väite, joka meni hyvin läpi mediassa". Virtanen katsoo että "haluttiin vain kavereille mukavia töitä". Virtasen omakohtaisen kokemuksensa perusteella erityisavustajilla ei ole ollut mitään suurempaa vaikutusta työ- ja elinkeinoministeriön työhön tai valmisteluun, eikä erityisavustajilla riitä osaamista ohjata ministeriöiden virkamiehiä.[77]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) ovat kritisoineet Marinin hallituksen avustajakuntaa.[77]

Kansanedustaja Ritva Elomaa (ps) on kysynyt konkreettista esimerkkiä siitä, mitä olisi jäänyt tekemättä, jos avustajajoukko olisi pienempi. Pääministeri Marinin mukaan hoitajamitoitukseen on kulunut aikaa ja resursseja. Kansanedustaja ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan hallitus ”värvää kavereita hillotolpille veronmaksajien rahoilla”.[78]

Kansanedustaja Mia Laiho (kok) on laskenut, että jos hallitus palauttaisi avustajamäärän entisen hallituskauden tasolle, säästyneellä summalla voisi palkata yli sata sairaanhoitajaa.[78]

Kansanedustaja ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on kritisoinut hallituksen avustajien lukumäärää.[78]

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) on muistuttanut, että Sipilän hallituksessa ministeri Anne Bernerillä ei ollut yhtään avustajaa, ja katsoi Bernerin taksiuudistuksen aiheuttamien ongelmiin viitaten, että avustaja olisi ollut tarpeellinen.[78]

Tasa-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio-opin professori Anne Maria Holli arvosteli sitä, että Marinin hallituksessa ei ole toteutunut ns. 40 prosentin sukupuolikiintiö. Marin vastasi, että "sukupuolijaosta ei aina pystytä pitämään kiinni", kun puolueet valitsevat ministerinsä.[79] Rinteen erottua hallitukseen valittiin uutena eduskunnan entinen varapuhemies Tuula Haatainen, jonka paikalle Rinne sitten valittiin.[80] Tästä johtui miesten osuuden putoaminen juuri alle 40:n prosentin.[79] Vuodesta 1991 lähtien sekä Lipposen I hallitus että Sipilän hallitus rikkoivat myös 40 prosentin sukupuolikiintiötä.[81][82] Sukupuolikiintiösäädös ei juridisesti koske hallitusta tai valiokuntia siksi, että se olisi perustuslain vastaista.

Työllisyyspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansan Uutisissa Kai Hirvasnoro kirjoitti helmikuussa 2020, että usko hallituksen lupauksiin on lopussa, koska mitään ei näytä tapahtuvan. IMF, Fitch ja talouspolitiikan arviointineuvoston raju kritiikki totesivat, että työllisyys- ja ilmastotoimista ei ole mitään tietoa ja julkisen talouden näkymät ovat heikot. Suomenmaakin vaati työllisyystoimia, koska niistä ei ollut tullut yhtäkään konkreettista esitystä edes työryhmistä ulos.[83]

Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Markus Lohen mielestä 13. joulukuuta 2019 mennessä esitetyt työllisyystoimet ovat olleet täysin riittämättömiä. Lohen mukaan hallituksen ei pidä sulkea kipeitäkään leikkauksia pois keinovalikoimasta, jos tilanne niitä edellyttää.[84]

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan työllisyyskeinojen valmistelu on edennyt työryhmissä liian hitaasti.[84]

Talouspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraattien mielestä Marinin hallituksen ohjelmassa on samat valuviat kuin sisällöltään samassa Rinteen hallituksen ohjelmassa, joita ovat puolueen mukaan "höttöinen" talouspohja, josta puuttuvat konkreettiset työllisyystoimet, ja joita hidastavat puolueen näkemyksen mukaan kotitalousvähennyksen leikkaukset ja polttoaineveron korotukset.[85] Sari Essayahin mukaan Suomen velkaantumistahti on huolestuttava ja talous ei ole päätymässä tasapainotilanteeseen vuonna 2023, kuten hallitus kaavailee, vaan alijäämään. Hän katsoo, että jos päädytään kotimaisen kysynnän varaan, on hallitus heikentänyt toimenpiteillään sitäkin, koska verotus on kiristymässä sosiaaliturvamaksujen nousun sekä kunnallisveron nousun kautta. Essayahin mukaan jo keskituloisten sekä alle keskituloisten tilanne heikkenee hallituksen liikkumisen ja asumisen kustannuksia nostavien toimien takia.[86]

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä suurin ongelma Marinin hallituksen ohjelmassa on se, että sen "taloudellinen pohja pettää". Hänen mielestään hallituksen hallitusohjelma ei turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta 2020-luvulla eikä kannusta suomalaisia ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen.[74]

Perhepolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraatit ovat kritisoineet hallituksen perhepolitiikkaa, ja katsovat että Suomen syntyvyyden rajun laskun kääntäminen vaatisi pikaisia toimia, ei pelkkiä työryhmiä ja strategioita. Kristillisdemokraattien mukaan perheitä ei pitäisi holhota valtion määräämillä perhevapaiden kiintiöillä, ja he katsovat että äideillä ja isillä tulee olla oikeus itse päättää lastenhoidon järjestämisestä.[85]

Translaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen on arvioinut, että Marinin hallituspohjan ideologiset linjaukset näkyvät erityisesti translaissa, jossa sukupuolen vaihtaminen eriytetään lääketieteellisestä arviosta ja hoidoista henkilön omaan ilmoitukseen ja kokemukseen perustuvaksi. Räsäsen mukaan tämä ei palvele lapsen etua. Hänen mielestään on uskaliasta ja myös luonnontieteen näkökulmasta ristiriitaista, jos äitiyden ja isyyden käsitteet irrotetaan biologiasta.[85]

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä 16. joulukuuta 2019 julkaistu ehdotus Suomen metsien hiilinielun vertailutasoksi ei edistä ilmastokriisin torjuntaa. Hallitukselta tarvitaan luonnonsuojeluliiton mukaan nopeasti lisää keinoja hiilinielujen vahvistamiseksi, ja se vaati että Suomen metsäpolitiikka on arvioitava kokonaan uudelleen.[87]

Liikennepolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) vastuulla oleva lakiesitys sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta sai jo lausuntokierroksella kriittistä palautetta, ja on tammikuussa 2020 Suomen Kuvalehden mukaan "ajautunut umpisolmuun". Lakiehdotusta on pidetty etenkin kaupan alalla, kunnissa ja teollisuuden keskuudessa ylimitoitettuna. Lakiesitys on huomattavasti tiukempi kuin Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi (EPBD 2018) vaatisi.[88]

Hallituskestävyys ja kyky tehdä kompromisseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio-opin professori Heikki Paloheimo on kritisoinut, että vihreiden hallituskestävyys ja kyky tehdä kompromisseja on yhtä huono kuin aiemmin SKDL:n.[69]

Kannatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloustutkimuksen marraskuussa 2019 tekemän tutkimuksen mukaan hallituspuolueiden kannatus on 50 % ja opposition puolueiden kannatus 48 %. Työssäkäyvien keskuudessa oppositiopuolueiden kannatus on 51% ja hallituspuolueiden 46 %. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holmin mukaan joulukuuta 2019 edeltäneen puolen vuoden aikana on vahvistunut trendi, jossa hallituspuolueet menettävät työssäkäyvien tukea oppositiopuolueille. Hänen mukaansa Marinin hallitus nojaa yhä voimakkaammin passiiviväestön eli eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien tukeen.[89]

28. joulukuuta 2019 julkistetussa Helsingin Sanomien gallupissa hallituspuolueista SDP:n kannatus oli 15,1 %, vihreiden 12,5 % ja keskustan 11,1 %, mikä on keskustan heikoin tulos HS-gallupin historiassa. Hallituspuolueista kannatustaan nostivat hieman vasemmistoliitto (8,4 %) ja RKP (4,5 %). Oppositiopuolueista Perussuomalaisten kannatus oli 22,7 %, kokoomuksen 17,2 %, KD:n 4,0 % ja nyt-liikkeen 1,7 %. Kannatusmuutokset jäivät tutkimuksen virhemarginaalin sisään. Suurimpien puolueiden kohdalla se on 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Pääministerin vaihtuminen ja Marinin hallituksen aloittaminen osuivat tutkimusjakson keskivaiheille.[90]

Alkaneen vuosikymmenen aikana pääministeripuolue SDP:n kannatus on lähtenyt Taloustutkimuksen mielipidemittausten mukaan loivaan nousuun, mikä on herättänyt keskustelua pääministerin henkilökohtaisesta suosiosta.[91][92] Kannatusmittausten perusteella vihreät on ollut toista päähallituspuoluetta keskustaa suositumpi vaihtoehto.[93] Virhemarginaalit ovat liikkuneet muutamassa prosentissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finland's Sanna Marin to become world's youngest prime minister at 34 CNN. 9.12.2019. Viitattu 10.12.2019. (englanniksi)
  2. Sanna Marin pääministeriksi, Paatero palaa ministeriksi, Rinne ei jää hallitukseen – Yle seurasi politiikan superpäivää hetki hetkeltä Yle Uutiset. 8.12.2019. Viitattu 8.12.2019.
  3. Näin maailmalla uutisoitiin Sanna Marinin valinnasta pääministeriksi: huomio kiinnittyi ikään ja nopeaan nousuun huipulle www.iltalehti.fi. Viitattu 11.12.2019.
  4. Kommentti: Suomi saa maailman nuorimman pääministerin, ja se on rohkea veto — Mutta miksi luottamuksensa menettänyt Antti Rinne nousee eduskunnan puhemiehistöön? Kouvolan Sanomat. 9.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
  5. Eduskunta äänesti Sanna Marinin Suomen pääministeriksi äänin 99–70 IS. 10.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
  6. Antti Rinne erosi pääministerin tehtävästä, mutta ylihuomenna hän todennäköisesti neuvottelee jo seuraavan hallituksen pystyttämisestä HS. 3.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
  7. Pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen: Marinin noususta pääministeriksi voi seurata tulitauko Sdp:n sisäiseen sotaan Helsingin Sanomat. 12.12.2019.
  8. 8,00 8,01 8,02 8,03 8,04 8,05 8,06 8,07 8,08 8,09 8,10 8,11 8,12 Teemu Luukka HS, Paavo Teittinen HS, Teija Sutinen HS, Anni Lassila HS, Tuomas Niskakangas HS: Näin Antti Rinteen hallitus muuttaisi Suomea: Tuhat uutta lääkäriä, lisää veroja tupakalle ja limsalle, paljon pyöräteitä ja Airbnb’t verolle Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  9. Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Viitattu 13.12.2019.
  10. Antti Rinteen hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 113–75 Kainuun Sanomat. Viitattu 14.6.2019.
  11. 11,0 11,1 Katja Incoronato: SAK:n ekonomisti kiirehti puolustamaan Rinteen haukuttua hallitusohjelmaa – ”Lisäveroja on mahdollista kerätä” Talouselämä. Viitattu 9.6.2019.
  12. 12,0 12,1 12,2 12,3 Paavo Teittinen: HS-analyysi: Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen talous­haasteet pitkälti tulevien hallitusten murheeksi Helsingin Sanomat. 4.6.2019.
  13. Tuomas Niskakangas HS, Teija Sutinen HS: Työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari: Lisämenot edellyttävät 30 000 uutta työllistä vuonna 2021 Helsingin Sanomat. 3.6.2019.
  14. Anna-Kaisa Urpelainen: Osa TE-virkailijoista antaa tylyn viesti: Aktiivimalli ei edistä kenenkään työllistymistä Kauppalehti. Viitattu 9.6.2019.
  15. Hallitusohjelman aktiivimallia koskevasta kirjauksesta äläkkä: ”Miksi? Miksi nollakirjaus?” Uusi Suomi. 5.6.2019.
  16. Orpo: Hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja – tarvitaan 120 000 uutta työllistä MTV Uutiset. 22.1.2020.
  17. 17,0 17,1 HS-analyysi: Mitä tapahtui ratahankkeille? Hallituksen suuret ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
  18. 18,0 18,1 2.1 Verotus muuttuvassa maailmassa Valtioneuvosto. Viitattu 14.12.2019.
  19. 19,0 19,1 19,2 19,3 19,4 19,5 19,6 Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 - Osallistava ja osaava Suomi -– sosiaalisesti, taloudellisestija ekologisesti kestävä yhteiskunta (pdf) Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. 6.6.2019. Valtioneuvosto. Viitattu 13.9.2019.
  20. Ari Helminen: Uutisanalyysi: Aktiivimallin leikkuri poistuu, mutta moni muu vaalilupaus jäi puolitiehen. Opintorahan satanen kuihtui muutamaan euroon, poliisien ja pakolaisten määrät kaukana luvatusta Uusimaa. Viitattu 23.10.2019.
  21. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161662/Osallistava_ja_osaava_Suomi_2019_WEB.pdf
  22. Valoa luvassa kurjistuvalle elonkirjolle: ympäristöministeri Krista Mikkonen lupailee 42 miljoonaa euroa luonnon monimuotoisuuteen jo ensi vuonna Kainuun Sanomat. Viitattu 23.10.2019.
  23. Annika Saarikko ei nostaisi opintotuen tulorajoja Helsingin Sanomat. 13.7.2019.
  24. 24,0 24,1 Erityisavustajien määrä on noussut entisestään Marinin hallituksessa Helsingin Sanomat. 22.12.2019. Viitattu 22.12.2019.
  25. Valtiosihteerit Valtioneuvosto. Viitattu 13.12.2019.
  26. Pääministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  27. Valtiovarainministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  28. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  29. Ulkoministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  30. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  31. Oikeusministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  32. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  33. Sisäministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  34. Puolustusministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  35. Kuntaministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  36. Opetusministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  37. Tiede- ja kulttuuriministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  38. Maa- ja metsätalousministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  39. Liikenne- ja viestintäministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  40. Työministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  41. Elinkeinoministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  42. Sosiaali- ja terveysministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  43. Perhe- ja peruspalveluministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  44. Ympäristö- ja ilmastoministeri Valtioneuvosto. Viitattu 22.12.2019.
  45. Antti Kuronen & Simo Ortamo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen Yle uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  46. Antti Kuronen & Simo Ortamo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen Yle uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  47. Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita – perussuomalaiset auttaisi vain orpolapsia, vihreistä lapsen etu turvallisuusuhan edellä www.iltalehti.fi. Viitattu 13.12.2019.
  48. Antti Kuronen & Simo Ortamo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen Yle uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  49. Antti Kuronen & Päivi Kerola & Simo Ortamo: Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan Yle uutiset. 31.8.2019. Viitattu 5.9.2019.
  50. Alec Neihum: Eduskunta kuumeni al-Holista: Syytöksiä pelkuruudesta ja vastuun pakoilusta sekä vaatimuksia lisätiedosta – Haavisto: "On asioita, jotka ovat erittäin luottamuksellisia" mtvuutiset.fi. 12.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  51. 51,0 51,1 51,2 Al-Holin kotiuttamissuunnitelmat: Poliisiylijohtajan kommentit hämmensivät, ministerit vaitonaisia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.12.2019.
  52. Eerikki Pitkänen: Selkeyttääkö al-Hol-välikysymys hallituksen linjaa suomalaisten kotiuttamisesta? Vihreillä ja keskustalla yhä eri näkemys – "Se edellä tässä on tietenkin mentävä..." mtvuutiset.fi. 13.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  53. Mika Lehto: Kulmuni eduskunnassa al-Holin somekyselystään: ”Olen pyytänyt sitä anteeksi” Ilta Sanomat. 13.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  54. Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita – perussuomalaiset auttaisi vain orpolapsia, vihreistä lapsen etu turvallisuusuhan edellä www.iltalehti.fi. Viitattu 13.12.2019.
  55. Sauli Niinistö ei tiedä, mitä kaikkea al-Holin suhteen on jo tehty – ”En minäkään ihan selkoa saanut”, presidentti sanoi Ylen haastattelussa Helsingin Sanomat. 14.12.2019. Viitattu 14.12.2019.
  56. Al-Holin leiriläisten kohtalossa on monta kysymystä, joihin selvyyttä odotetaan eduskunnan välikysymyskeskustelussa STT. Viitattu 13.12.2019.
  57. Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita www.iltalehti.fi. Viitattu 13.12.2019.
  58. Eduskunta kävi tiukkasanaisen välikysymyskeskustelun – Pääministeri Sanna Marin kokoomukselle: "Eikö teitä hävetä?" Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  59. Ulkoministeri Pekka Haavisto sai eduskunnan luottamuksen – katso miten edustajat äänestivät Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  60. Ulkoministeri Pekka Haaviston toimista al-Holin leirin suomalaisten asiassa muistutus perustuslakivaliokunnalle Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  61. 61,0 61,1 Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee ministeri Pekka Haavistoa ja hänen osittain hyllyttämäänsä konsulipäällikköä al-Holin kiistasta www.aamulehti.fi. Viitattu 21.12.2019.
  62. Jenni Tamminen: Pekka Haaviston toimista alkoi poikkeuksellinen tutkinta eduskunnassa – vastausaikaa tammikuun puoliväliin Talouselämä. Viitattu 21.12.2019.
  63. Oikeuskansleri tutkii ulkoministerin ja ulkoministeriön toimet al-Holin leiriläisten siirtoa koskevassa jupakassa Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  64. IL-kysely: Enemmistö suomalaisista tyrmää Pekka Haaviston toiminnan al-Hol -kohussa www.iltalehti.fi. Viitattu 14.12.2019.
  65. Pitäisikö kannabiksen käytön rangaistavuus poistaa? Demokraatti selvitti, mitä ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt ja asiantuntijat ajattelevat demokraatti.fi. 11.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  66. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kannabiksesta: "Kannatan sitä, ettei käytöstä rangaistaisi" Yle Uutiset. Viitattu 23.12.2019.
  67. 50 000:n allekirjoituksen raja ylittyi – Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi etenee eduskunnan käsittelyyn Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.
  68. Laura Pylvänäinen: Kansanedustajana Marin kannatti ärhäkästi kuuden tunnin työpäivää ja polttomoottorien kieltämistä – pääministerinä äänenpaino pehmeni: "Tämä hallitus ei ole sitä työlistalleen ottanut" mtvuutiset.fi. 11.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  69. 69,0 69,1 Incoronato, Katja: Kuittailu hallituksen sisällä kovenee: ”Sitäkin voi pohtia, kannattaako neuvotella vai poistua paikalta” – Tutkija: Tämän takia muut toivovat vihreiden pysyvän hallituksessa Uusi Suomi. 21.2.2020. Viitattu 22.2.2020.
  70. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys meni solmuun – Marin: Valinta tehdään nykyisten hakijoiden joukosta Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
  71. Näin vihreät ovat viime vuosina suomineet poliittisia virkanimityksiä – hallitus päättää Ohisalon kohuvalinnasta tänään Ilta Sanomat. 23.1.2020. Viitattu 22.2.2020.
  72. Kirsi Pimiä sisäministeriön kansliapäälliköksi – muistio paljastaa, kuinka valintaa perustellaan Ilta Sanomat. 23.1.2020. Viitattu 22.2.2020.
  73. Vihreät sivuuttaa supon päällikön Antti Pelttarin härskillä poliittisella virkanimityksellä – Ohisalo esittää Kirsi Pimiää sisäministeriön kansliapäälliköksi www.iltalehti.fi. Viitattu 22.2.2020.
  74. 74,0 74,1 74,2 Perussuomalaisten mielestä uudet eduskuntavaalit olisivat olleet palvelus demokratialle – "Kansa ei äänestänyt Marinia pääministeriksi" www.satakunnankansa.fi. Viitattu 16.12.2019.
  75. Veikko Jarmala: Historioitsija: Antti Rinteen luottamus olisi pitänyt mitata verkkouutiset.fi. 26.12.2019. Viitattu 26.12.2019.
  76. Mauri Pekkarinen: Keskustan ei olisi pitänyt mennä hallitukseen vaalitappion jälkeen www.iltalehti.fi. Viitattu 11.1.2020.
  77. 77,0 77,1 Ex-kansliapäällikkö lataa kovaa kritiikkiä hallituksen paisuneesta avustajajoukosta – Perusteena käytetty EU-puheenjohtajuus oli "lapsellinen väite" mtvuutiset.fi. 13.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
  78. 78,0 78,1 78,2 78,3 Marin kypsyi opposition väitteisiin: ”Nyt tämä keskustelu alkaa mennä aika paksuksi” Ilta Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 15.2.2020.
  79. 79,0 79,1 Naisvaltainen hallitus on livennyt tasa-arvolain periaatteesta, sanoi professori – Näin kommentoi huolta pääministeri Marin Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
  80. Pääministerin paikalta eronnut Antti Rinne valittiin eduskunnan varapuheenjohtajaksi selvin äänin Aamulehti. 11.12.2019.
  81. Professori moittii hallitusta naisvaltaisuudesta HS:ssa: ”Mikä on kiintiöperiaatteesta poikkeamisen viesti?” Ilta Sanomat. 20.12.2019. Viitattu 26.12.2019.
  82. Anne Maria Holli, yleisen valtio-opin professori Helsingin yliopistossa: Marinin hallitus lipesi tasa-arvon periaatteesta Helsingin Sanomat. 20.12.2019.
  83. Hallituksen pitää vastata murskakritiikkiin Helsingin Sanomat. 3.2.2020.
  84. 84,0 84,1 Antti Honkamaa: TEM:n molemmat ministerit vaihtuivat, eikä se ole sattuma – Hallituksen työllisyystavoite uhkaa karata ilman uusia toimia Talouselämä. Viitattu 13.12.2019.
  85. 85,0 85,1 85,2 KD toivoi muutosta työllisyys- ja ideologisiin linjauksiin, mutta Marinin hallitus ei muuta ohjelmastaan pilkkuakaan KD-Lehti. 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019.
  86. Sari Essayah kritisoi hallitusta - "IMF varoitteli Suomea jo syksyllä - velkaantumistahti huolestuttava" KD-Lehti. 4.1.2020. Viitattu 4.1.2020.
  87. Luonnonsuojeluliitto: Suomi jatkaa hiilinielupolitiikan hämärtämistä Kansan Uutiset. 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019.
  88. Marinin hallitus umpisolmussa sähköautojen latauslain kanssa – vastakkain ovat raha ja ympäristötavoitteet Suomenkuvalehti.fi. 9.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
  89. Katja Incoronato: Taloustieteilijä väittää: hallituspuolueet nojaavat yhä vahvemmin passiiviväestön tukeen Kauppalehti. Viitattu 28.12.2019.
  90. HS-gallup: Perussuomalaisten kannatus kasvaa edelleen – keskustan tulos kaikkien aikojen huonoin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.12.2019.
  91. Yleisradio: yle.fi. Viitattu 06.02.2020.
  92. Yleisradio: yle.fi. Viitattu 06.02.2020.
  93. Yleisradio: yle.fi. Viitattu 05.03.2020.
Edeltäjä:
Rinteen hallitus
Suomen valtioneuvosto
10. joulukuuta 2019 alkaen
Seuraaja: Flag of Finland (state).svg

Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]