Oikeusvaltio

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Oikeusvaltio (saks. Rechtsstaat) on valtiosääntöoikeuden keskeisimpiä lähtökohtia. Valtiosääntö ja perustuslaki ovat systemaattiselta kannalta oikeusvaltioperiaatteen johdannaisia.[1] Alkujaan oikeusvaltion idea kehittyi vastaamaan mielivaltaiseen ja ennalta ennustamattomaan hallintoon ja lainkäyttöön.

Antero Jyrängin määritelmän mukaan oikeusvaltion määritelmään sisältyy kuusi ainesosaa:

  • valtio on organisoitu oikeussäännöin;
  • sekä valtioelinten ja viranomaisten että kansalaisten on toimittava näiden oikeussääntöjen mukaisesti (laillisuusperiaate);
  • valtioelimet ja viranomaiset ovat sidottuja erityiseen, vaikeutetuin menettelyin säädettyyn perustuslakiin;
  • yksilön oikeusasemasta (oikeuksista ja velvollisuuksista) voidaan määrätä vain sellaisen elimen päätöksin, jonka asettamiseen yksilö voi itse vaikuttaa;
  • oikeussääntöjä soveltavat yksittäistapauksiin riippumattomat tuomioistuimet; ja
  • yksilön asemaa suojaavat suhteessa sekä valtioon että muihin yksityisiin perustuslaissa säädetyt perusoikeudet.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Jyränki, Antero: Valta ja vapaus, s. 249. Helsinki: Talentum, 2003.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raitio, Juha: Oikeusvaltion ääriviivat. Helsinki : Alma Talent, 2017. ISBN 978-952-14-3313-9.