Haapajärvi

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muista merkityksistä katso Haapajärvi (täsmennyssivu)
Haapajärvi
Haapajärvi.vaakuna.png Haapajärvi.sijainti.suomi.2008.png

vaakuna

sijainti

Haapajärven kirkko
Haapajärven kirkko
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Nivala–Haapajärven seutukunta
Kuntanumero 069
Hallinnollinen keskus Haapajärven keskustaajama
Perustettu 1868
– kauppalaksi 1967
– kaupungiksi 1977
Kokonaispinta-ala 789,31 km²
146:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 766,42 km²
– sisävesi 22,89 km²
Väkiluku 6 784
137:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 8,85 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,3 %
– 15–64-v. 56,3 %
– yli 64-v. 25,4 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 22,50 %
4:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Juha Uusivirta
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Muut
 • Kok.

14
8
3
1
1
www.haapajarvi.fi

Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 6 784 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 789,31 km², josta 22,89 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,85 asukasta/km².

Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi. Haapajärvi on osa Oulun Eteläistä.

Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (KalajokiIisalmi) ja kantatien 58 (KangasalaKärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee kilometrin päässä ydinkeskustasta.lähde?

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihtuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on löydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.[7]

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.[7]

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahola
  • Autioranta
  • Haaganperä
  • Jokela
  • Kalakangas
  • Karjalahdenranta
  • Kiurunperä
  • Koposperä
  • Kumiseva
  • Kuona
  • Kuusaa
  • Mustanperä
  • Mäntyperä
  • Nokkous
  • Oksava
  • Olkkola
  • Parkkila
  • Tiitonranta
  • Tuomiperä
  • Varisperä
  • Vehkapuhto
  • Veivarinperä
  • Ylipää

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapajärven kunnalliskoti toimi sotien välisenä aikana.

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta. [7]

Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3100.[7]

Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.[7]

Haapajärven rautatieasema.

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1880. [7]

Ylivieska – Iisalmen radan avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja kaupunginoikeudet se sai 1977. [7]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapajärven kaupunginjohtaja on Juha Uusivirta.lähde? Valtuustossa on 27 paikkaa, joista 14 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Haapajärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 202
1985
  
8 454
1990
  
8 463
1995
  
8 519
2000
  
8 236
2005
  
7 882
2010
  
7 639
2015
  
7 438
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Haapajärvellä oli 7 251 asukasta, joista 5 009 asui taajamissa, 2 187 haja-asutusalueilla ja 55 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Haapajärven taajama-aste on 69,6 %.[9] Haapajärven taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:[10]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Haapajärven keskustaajama 4 554
2 Oksava 403
3 Karvoskylä-Jokikylä* 52

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Karvoskylä-Jokikylän taajama ulottuu pääosin Nivalan kaupungin alueelle.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Haapajärvellä on seuraava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta:[11]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Haapajärven alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[12]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä tradenomeja. Paikkakunnalla toimii peruskoulun ala- ja yläasteiden lisäksi lukio.lähde?

Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia ja istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko). Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.lähde?

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
  • Kotiseutumuseo
  • Taidekoti Jykelä
  • Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
  • Teekuppikokoelma kaupungintalolla
  • Ex-ammattilaishiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
  • Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla.
  • Härkäahon koski, etenkin keväällä [14]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapajärvellä järjestettiin herättäjäjuhlat heinäkuussa 2013.[15][16]

Haapajärvellä järjestettiin geokätköilijöiden megatapahtuma 6.–8. heinäkuuta 2018.lähde?

Haapajärvellä järjestetään vanhoillis-lestadiolaisten suviseurat vuonna 2020.lähde?

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihapotut eli lihakeitto, hapanleipä, ohrapuuro ja marjasoppa.[17]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapajärven Pesä-Kiilat pelaa pesäpallossa miesten Suomensarjassa ja tyttöjen Superpesiksessä.lähde?

Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. 6,0 6,1 Kuntavaalit 2017, Haapajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 7,6 7,7 Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  9. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 pxnet2.stat.fi. Viitattu 2.12.2018.
  10. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  11. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  12. Iisalman orotodoksinen seurakunta
  13. Haapajärvi, Kirastovirma
  14. Härkäahonkoski, Suomen vesiputoukset
  15. Haapajärvi järjestää Herättäjäjuhlat 2013, Kotimaa24.fi
  16. Mikkelin seurakuntien tiedote 24.8.2010
  17. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 168. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

63°44′55″N, 025°19′05″E

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antsadata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]