1930-luku

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

1930-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1930 ja päättyi 31. joulukuuta 1939. Vuosikymmen oli 1900-luvun neljäs vuosikymmen.

Tapahtui vuosikymmenen aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainsäädäntö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanpolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muoti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvulla muodissa olivat art deco-tyyliset symmetriset geometriset kuviot, röyhelökauluspuserot, levenevät hihat, vastalaskoshameet, avoselkäiset halterneck-iltapuvut sekä kapealinjaiset jakkupuvut, joiden kanssa käytettiin hattua tai hansikkaita. Vaikutteita vaatteisiin otettiin urheiluasuista ja turkikset sekä pukukorut kuten rintaneulat, rannekorut ja helminauhat olivat suosittuja. Vaatteiden leikkauksissa suosittiin täysvinon langansuunnan tuomaa mahdollisuutta saada vaatteesta mahdollisimman istuva. Viskoosi tuli markkinoille ensimmäisenä kaupallisena tekokuituna sekä vetoketju keksittiin. [2]

Kuvataide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pablo Picasso maalasi kuuluisan teoksensa Guernican Espanjan sisällissodassa tuhotun kaupungin muistoksi 1937.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saivat muun muassa Sinclair Lewis 1930, Luigi Pirandello 1934 ja Frans Eemil Sillanpää 1939. J. R. R. Tolkien julkaisi Hobitin 1937.

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marlene Dietrich teki läpimurtonsa Josef von Sternbergin ohjaamassa elokuvassa Sininen enkeli, mutta muutti natsien vastustajana Yhdysvaltoihin 1937. Fritz Lang ohjasi kuuluisan rikoselokuvan M – kaupunki etsii murhaajaa vuonna 1931. Leni Riefenstahl ohjasi natsi-Saksan kuuluisimmat propagandistiset dokumenttielokuvat Tahdon riemuvoitto (1935) ja Olympia (1938). Alkuperäinen klassikkoelokuva King Kong julkaistiin vuonna 1933.

Keksintöjä ja saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuurissa vallitseva tyyli oli funktionalismi. Yhdysvaltalainen fyysikko Enrico Fermi havaitsi vuonna 1934, että uraanilla voitiin tuottaa ydinfission ketjureaktio. Yksi aikansa ylellisimmistä loistoristeilijöistä Queen Mary ylitti Atlantin ennätyksellisessä neljässä päivässä 1938. Ensimmäiset esikypsennetyt pakasteruuat tulivat markkinoille 1939 Yhdysvalloissa.[3]

Karl Landsteiner sai lääketieteen Nobel-palkinnon keksittyään veriryhmät 1930. Ensimmäisen suihkumoottorin rakensi Frank Whittle vuonna 1937. Lazio Biro keksi kuulakärkikynän 1938.

Henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionpäämiehiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viihdetaiteilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.census.gov/ipc/www/worldhis.html
  2. Zandra Rhodes, suom. Laura Jänisniemi & Olga Jänisniemi: Vintage fashion – Muodin vuosikymmenet, s. 58–59. Otava, 2007.
  3. Charlotte Evans, suom. Tarja Virtanen: Värikäs maailmanhistoria, s. 677. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20190-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]