1901
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
- Viktoriaaninen aikakausi päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian kuolemaan.
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Ison-Britannian siirtokunnat Uusi Etelä-Wales, Tasmania, Queensland, Victoria, Etelä-Australia ja Länsi-Australia yhdistettiin Australian kansainyhteisöksi. Edmund Bartonista tuli maan ensimmäinen pääministeri.[1]
- 7. tammikuuta – Alfred Pecker vapautettiin vankilasta hänen istuttuaan 18 vuotta kannibalismista.
- 10. tammikuuta – Ensimmäinen öljylöytö Spindletopissa, Teksasin Beaumontissa.
- 14. tammikuuta – Venäläismalliset postimerkit otettiin käyttöön Suomessa.
- 22. tammikuuta – Kuningatar Viktoria kuoli. Edvard VII seurasi äitiään Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaana. Britanniaan julistettiin 6. maaliskuuta asti kestänyt maansuru ja 17. huhtikuuta kestänyt puolisuru. Saksassa julistettiin 14 päivän armeijasuru.
- 31. tammikuuta – Anton Tšehovin Kolme sisarta sai kantaesityksensä Moskovan Taiteilijateatterissa.
- 5. helmikuuta – Britannian ja Yhdysvaltain välillä allekirjoitettiin Hay-Paunfote-sopimus Panaman kanavan puolueettomuudesta. Yhdysvaltain senaatti kieltäytyi vahvistamasta kanavan puolueettomuutta ja Britannia kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain esittämiä lisävaatimuksia viitaten vuoden 1850 Clayton-Bulver-sopimukseen. Yhdysvalloissa nousi buurisotaa käyneen Britannian vastainen mieliala.
- 3. maaliskuuta – Britanniassa esitettiin alahuoneelle vakinaisten joukkojen kasvattamista 18 pataljoonalla, miliisiä 100 000–150 000 miehellä ja henkivartijoiden tavoitemääräksi asetettiin 35 000. Armeijan vahvuudeksi tuli uudistuksen jälkeen 680 000 miestä.
- 12. maaliskuuta – Tampereen Työväen Teatteri perustettiin. Sen ensiesitys oli Minna Canthin Anna-Liisa 27. syyskuuta.
- Oripään kunta perustettiin.
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Britanniassa oli väestönlaskennan mukaan 30 803 436 henkeä ja Irlannissa lisäksi 4 440 000 henkeä.
- 3. toukokuuta – Jacksonvillen tulipalo Floridassa.
- 25. toukokuuta – Alexandre Millerandia ei hyväksytty sosialistikongressiin Ranskassa, koska hän oli ottanut ministerinpaikan porvarillisessa hallituksessa.
- 24. kesäkuuta – 18-vuotiaan espanjalaisen taidemaalari Pablo Picasson ensimmäinen näyttely avattiin Pariisissa. Näyttely sai kriitikoilta hyvät arvostelut, mutta se ei ollut yleisömenestys.
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 8. heinäkuuta – Ranskassa määrättiin automobiilien nopeusrajoitukseksi 10 km/h kaupungeissa.
- 12. heinäkuuta – Keisari Nikolai II vahvisti uuden Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuslain. Suomen oma armeija lakkautettiin, ja upseereilta ja aliupseereilta vaadittiin venäjän kielen taitoa. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson määräsi papiston olemaan lukematta kutsuntakuulutuksia.
- 19. heinäkuuta – Belgian armeijassa asevelvollisten palvelusaikaa lyhennettiin 22 kuukauteen ja tykistössä 30 kuukauteen.
- 7. syyskuuta – Boksarikapina päättyi Kiinassa rauhansopimukseen. Kiina määrättiin 1,4 miljoonan kultamarkan sotakorvauksiin ja suurvallat saivat tukikohtia sen rannikolta. Lisäksi kiinalaisten oli pystytettävä patsas surmatulle Saksan suurlähettiläs Klemens von Kettelerille.
- 14. syyskuuta – Anarkisti Leon Czolgosz surmasi Yhdysvaltain presidentin William McKinleyn. Hänen seuraajakseen nousi varapresidentti Theodore Roosevelt.
- 15. syyskuuta – Ensimmäinen sortokausi: passiivista vastarintaa johtanut kagaali piti ensimmäisen kokouksensa Träskändan kartanossa Espoossa.
- 30. syyskuuta – Uusi puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi luovutettiin Senaatille ja esiteltiin joulukuussa keisarille. Sillä ei kuitenkaan ollut venäläistämissuunnitelmiin vaikutusta.
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 13. lokakuuta – Monilla venäläisillä paikkakunnilla oli armeijan ja nälkäisten kansanjoukkojen välisiä yhteenottoja.
- 3. marraskuuta – Puolankielisessä lehdistössä julkaistiin vaatimuksia kansallis-poliittisesta agitaatiosta. Saksan kieli oli pakollinen puolalaisen Ylä-Sleesian kouluissa ja puolan puhumisesta rankaistiin. Puolalaiset piirittivät kouluja ja ryhtyivät koulunkäyntilakkoihin.
- 27. marraskuuta – Brittiläisen Kolumbian ja Matti Kurikan johtaman Kalevan kansan välillä solmittiin sopimus Malcolm Islandin (Malkosaaren) luovuttamisesta myöhemmin Sointulaksi kutsutun yhteisön asuinpaikaksi.
- 10. joulukuuta – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.[2]
- 12. joulukuuta – Guglielmo Marconi lähetti ensimmäisen lennätinsanoman (kolme lyhyttä merkkiä tai s-kirjain) Atlantin yli Englannin Cornwallista Newfoundlandiin.
- 20. joulukuuta – Ensimmäinen sortokausi: ministerivaltiosihteeri Vjatšeslav von Pleve määräsi, että virkamiehiksi oli nimitettävä vain epäpoliittisia ja luotettaviksi arvioituja henkilöitä, mieluiten venäläisiä. Taustalla oli virkamiesten runsas määrä syyskuisen suuren vastalauseadressin allekirjoittajien joukossa.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. tammikuuta – Ngô Đình Diệm, Etelä-Vietnamin ensimmäinen presidentti (k. 1963)
- 4. tammikuuta – C. L. R. James, brittiläinen filosofi, yhteiskuntateoreetikko, toimittaja ja kirjailija (k. 1989)
- 10. tammikuuta – Henning von Tresckow, saksalainen kenraalimajuri ja heinäkuun 20. päivän salaliiton jäsen (k. 1944)
- 14. tammikuuta – Alfred Tarski, puolalainen loogikko, matemaatikko ja filosofi (k. 1983)
- 16. tammikuuta – Fulgencio Batista, Kuuban diktaattori (k. 1973)
- 22. tammikuuta – Heikki Simojoki, suomalainen hydrologi ja geofysiikan professori (k. 1990)
- 29. tammikuuta – Aune Lindström, suomalainen taidehistorioitsija (k. 1984)
- 1. helmikuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tapahtui eräänä yönä) (k. 1960)
- 2. helmikuuta – Jascha Heifetz, liettualais-yhdysvaltalainen viuisti (k. 1987)
- 7. helmikuuta – Heikki H. Herlin, suomalainen vuorineuvos ja teollisuusjohtaja (k. 1989)
- 9. helmikuuta – Brian Donlevy, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1972)
- 17. helmikuuta – Milton R. Krasner, yhdysvaltalainen elokuvaaja (k. 1988)
- 19. helmikuuta – Florence Green, brittiläinen viimeinen elossa ollut ensimmäisen maailmansodan veteraani (k. 2012)
- 20. helmikuuta – Muhammad Nagib, Egyptin presidentti 1953–1954 (k. 1984)
- 27. helmikuuta – Marino Marini, italialainen kuvanveistäjä (k. 1980)
- 28. helmikuuta – Linus Pauling, vuoden 1954 Nobelin kemianpalkinnon ja vuoden 1962 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti ja rauhanaktivisti (Kemiallisen sidoksen luonne) (k. 1994)
- 6. maaliskuuta – Mark Donskoi, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 1981)
- 7. maaliskuuta – Arvo Korsimo, suomalainen poliitikko ja kanslianeuvos (k. 1969)
- 17. maaliskuuta – Alfred Newman, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (k. 1970)
- 24. maaliskuuta – Ubbe Ert Iwwerks (”Ub Iwerks”), yhdysvaltalainen animaattori (Mikki Hiiri) (k. 1971)
- 27. maaliskuuta – Carl Barks, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (Aku Ankka) (k. 2000)
- 27. maaliskuuta – Erich Ollenhauer, saksalainen poliitikko (k. 1963)
- 27. maaliskuuta – Eisaku Satō, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Japanin pääministeri (k. 1975)
- 28. maaliskuuta – Märtha, Norjan kruununprinsessa (k. 1954)
- 29. maaliskuuta – Frans Uuno Salonen (”Uuno Kailas”), suomalainen runoilija (k. 1933)
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Viljo Kekola, suomalainen kullankaivaja ja maanviljelijä (kuollessaan Suomen vanhin henkilö) (k. 2009)
- 3. huhtikuuta – Allan Ferdinand Relander, suomalainen merenkulkuneuvos, merikapteeni, Turun merenkulkuopiston rehtori ja hallintomies (s. 1990)
- 12. huhtikuuta – Toivo Vähä, suomalaissyntyinen Neuvostoliiton KGB:n rajavartiojoukkojen eversti (k. 1984)
- 13. huhtikuuta – Jacques Lacan, ranskalainen psykiatri ja psykoanalyytikko (k. 1981)
- 13. huhtikuuta – René Pleven, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (k. 1993)
- 15. huhtikuuta – Åke Kihlman, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1968)
- 20. huhtikuuta – Simon Kuznets, vuoden 1971 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 1985)
- 22. huhtikuuta – Torger Enckell, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (k. 1991)
- 29. huhtikuuta – Hirohito, Japanin keisari (k. 1989)
- 1. toukokuuta – Jussi Leskinen, suomalainen maanviljelijä (kuollessaan Suomen vanhin henkilö) (k. 2010)
- 5. toukokuuta – Fritiof Billquist, ruotsalainen näyttelijä (k. 1972)
- 7. toukokuuta – Gary Cooper, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1961)
- 8. toukokuuta – Otto Kaiser, itävaltalainen taitoluisterlija ja maailmanmestari (k. 1977)
- 10. toukokuuta – Nils Fontell, suomalainen fyysikko (k. 1980)
- 11. toukokuuta – Sirkka Ruotsalainen, suomalainen toimittaja (Aku Ankka -lehden ensimmäinen päätoimittaja) (k. 1995)
- 14. toukokuuta – Bertel Hintze, suomalainen taidehistorioitsija, Helsingin Taidehallin intendentti (k. 1969)
- 17. toukokuuta – Werner Egk, saksalainen säveltäjä (k. 1983)
- 18. toukokuuta – Vincent du Vigneaud, vuoden 1955 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1978)
- 19. toukokuuta – Pekka Jokipaltio, suomalainen eversti, Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentaja jatkosodan aikana (k. 1977)
- 20. toukokuuta – Max Euwe, alankomaalainen matemaatikko, kirjailija ja shakin maailmanmestari (k. 1981)
- 6. kesäkuuta – Sukarno, ensimmäinen Indonesian presidentti (k. 1970)
- 8. kesäkuuta – Carl Björkman, ruotsalainen elokuvakriitikko ja kustannuspäällikkö (k. 1961)
- 13. kesäkuuta – Tage Erlander, Ruotsin pääministeri 1946–1969 (k. 1985)
- 16. kesäkuuta – Henri Lefebvre, ranskalainen marxilainen sosiologi ja filosofi (k. 1991)
- 18. kesäkuuta – Suuriruhtinatar Anastasia, Nikolai II:n nuorin tytär (k. 1918)
- 23. kesäkuuta – Pierre Batcheff, venäläis-ranskalainen näyttelijä (k. 1932)
- 30. kesäkuuta – Elsa Rantalainen, suomalainen näyttelijä (k. 1988)
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. heinäkuuta – Yrjö Haltio, suomalainen kirjailija (k. 1975)
- 7. heinäkuuta – Vittorio de Sica, italialainen elokuvaohjaaja (Polkupyörävaras) (k. 1974)
- 15. heinäkuuta – Kerttu Salmi, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1977)
- 18. heinäkuuta – Lauri Aho, suomalainen ylipormestari ja Helsingin kaupunginjohtaja (k. 1985)
- 28. heinäkuuta – Rudy Vallée, yhdysvaltalainen muusikko ja näyttelijä (k. 1986)
- 31. heinäkuuta – Jean Dubuffet, ranskalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1985)
- 3. elokuuta – Stefan Wyszyński, puolalainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (k. 1981)
- 4. elokuuta – Louis Armstrong (”Satchmo”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1971)
- 8. elokuuta – Ernest Orlando Lawrence, vuoden 1939 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, syklotronin keksijä (k. 1958)
- 15. elokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä, musiikkikriitikko ja -kirjailija (k. 1960)
- 20. elokuuta – Salvatore Quasimodo, vuoden 1959 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija (k. 1968)
- 26. elokuuta – Chen Yi, Kiinan marsalkka ja ulkoministeri (k. 1972)
- 30. elokuuta – John Gunther, yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1970)
- 2. syyskuuta – Robert von Essen, venäläis-suomalainen pianisti, säveltäjä ja lauluntekijä (k. 1957)
- 5. syyskuuta – Mario Scelba, Italian pääministeri 1954–1955 (k. 1991)
- 11. syyskuuta – Karin Alice Heikel (”Katri Vala”), suomalainen runoilija (k. 1944)
- 16. syyskuuta – Ugo Frigerio, italialainen kilpakävelijä ja olympiavoittaja (k. 1968)
- 19. syyskuuta – Joe Pasternak, unkarilais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (k. 1991)
- 22. syyskuuta – Nadežda Allilujeva, Neuvostoliiton johtaja Josif Stalinin toinen puoliso (k. 1932)
- 22. syyskuuta – Charles Brenton Huggins, vuoden 1966 Nobelin läketieteen palkinnon saanut kanadalainen lääketieteen tutkija (k. 1997)
- 23. syyskuuta – Jaroslav Seifert, vuoden 1984 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tšekkiläinen runoilija, kirjailija ja toimittaja (k. 1986)
- 25. syyskuuta – Robert Bresson, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 1999)
- 26. syyskuuta – George Raft, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija (k. 1980)
- 29. syyskuuta – Enrico Fermi, vuoden 1938 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1954)
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. lokakuuta – Emil Höglund, suomalainen yritysjohtaja (k. 1973)
- 7. lokakuuta – Viljo Castrén, suomalainen vesirakennuksen professori (k. 1984)
- 10. lokakuuta – Alberto Giacometti, sveitsiläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1966)
- 20. lokakuuta – Frank Churchill, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (k. 1942)
- 21. lokakuuta – Arne Helander, suomalainen arkkitehti (k. 1994)
- 22. lokakuuta – Ville Kolehmainen, suomalainen yritysjohtaja (k. 1965)
- 22. lokakuuta – Arvo Lehesmaa, suomalainen näyttelijä (k. 1973)
- 28. lokakuuta – Ilmari Turja, suomalainen kirjailija, lehtimies ja professori (k. 1998)
- 3. marraskuuta – Leopold III, belgialaisten kuningas (k. 1983)
- 3. marraskuuta – André Malraux, ranskalainen kirjailija, seikkailija, poliitikko ja kulttuuriministeri (k. 1976)
- 9. marraskuuta – Mirja Vesanen, suomalainen nuortenkijrailija
- 10. marraskuuta – Penna Tervo, suomalainen pankinjohtaja, SDP:n kansanedustaja ja ministeri (k. 1956)
- 17. marraskuuta – Walter Hallstein, saksalainen poliitikko ja professori, ensimmäinen Euroopan komission puheenjohtaja (k. 1982)
- 18. marraskuuta – George Gallup, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä (mielipidetiedusteluiden kehittäjä) (k. 1984)
- 22. marraskuuta – Joaquín Rodrigo, espanjalainen säveltäjä (k. 1999)
- 25. marraskuuta – Fernando Tambroni, italialainen poliitikko ja pääministeri (k. 1963)
- 28. marraskuuta – Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1979)
- 3. joulukuuta – Marja Lahti, suomalainen maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (k. 1967)
- 5. joulukuuta – Walter Elias Disney (”Walt Disney”), yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja elokuvaohjaaja (k. 1966)
- 5. joulukuuta – Werner Heisenberg, vuoden 1932 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (kvanttimekaniikan kehittäjä) (k. 1976)
- 14. joulukuuta – Paul I, Kreikan kuningas (k. 1964)
- 16. joulukuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi (k. 1978)
- 23. joulukuuta – Aune Antti, suomalainen laulaja (k. 1983)
- 27. joulukuuta – Maria Magdalena Sieber (”Marlene Dietrich”), saksalainen näyttelijätär (Sininen enkeli) (k. 1992)
- 28. joulukuuta – Einari Junttila, suomalainen taidemaalari (k. 1975)
- 31. joulukuuta – K.-A. Fagerholm, Suomen pääministeri ja Eduskunnan puhemies (k. 1984)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Ignatius Donnelly, yhdysvaltalainen poliitikko ja kirjailija (Atlantis: The Antediluvian World)
- 1. tammikuuta – Gabriel Granlund, suomalainen laivanvarustaja, kauppias ja liikemies (s. 1819)
- 2. tammikuuta – Ignatius Mrak, itävaltalais-yhdysvaltalainen katolinen piispa (s. 1810)
- 6. tammikuuta – Carl Jacob Arrhenius, suomalainen opettaja ja professori (s. 1823)
- 6. tammikuuta – Karl August Malmberg, suomalainen kollegiasessori, kunnallismies ja herännäisjohtaja (s. 1819)
- 11. tammikuuta – Vasili Kalinnikov, venäläinen säveltäjä (s. 1866)
- 14. tammikuuta – Charles Hermite, ranskalainen matemaatikko (s. 1822)
- 15. tammikuuta – Rabbe Zakarias Wrede, suomalainen Metsähallituksen ylijohtaja (s. 1815)
- 16. tammikuuta – Arnold Böcklin, sveitsiläinen taidemaalari, symbolismin johtava edustaja (s. 1827)
- 17. tammikuuta – Jacob Georg Agardh, ruotsalainen kasvitieteilijä (s. 1813)
- 17. tammikuuta – Frederic William Henry Myers, englantilainen runoilija, kielitieteilijä ja okkultisti (s. 1843)
- 19. tammikuuta – Albert de Broglie, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1821)
- 20. tammikuuta – Keisuke Itō, japanilainen lääkäri ja biologi (s. 1803)
- 21. tammikuuta – Elisha Gray, yhdysvaltalainen sähköinsinööri, yksi puhelimen varhaisista kehittäjistä (s. 1835)
- 22. tammikuuta – Viktoria, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar ja Intian keisarinna (s. 1819)
- 27. tammikuuta – Giuseppe Verdi, italialainen oopperasäveltäjä (Aida) (s. 1813)
- 28. tammikuuta – Johannes Bäck, suomalainen pappi ja evankelisen liikkeen johtomies (s. 1850)
- 28. tammikuuta – Josif Gurko, venäläinen sotamarsalkka (s. 1828)
- 31. tammikuuta – Albert Ehrensvärd vanhempi, ruotsalainen kreivi, poliitikko, ministeri ja maaherra (s. 1821)
- 3. helmikuuta – Fukuzawa Yukichi, japanilainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja (s. 1835)
- 11. helmikuuta – Milan I, Serbian ruhtinas 1862–1882, kuningas 1882–1889 (s. 1854)
- 15. helmikuuta – Lauri Suomalainen, suomalainen seminaarin lehtori ja kirjailija (s. 1877)
- 17. helmikuuta – Józef Poliński, puolalainen pikakirjoittaja ja pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä (s. 1828)
- 21. helmikuuta – Henry Robinson, brittiläinen valokuvaaja (s. 1830)
- 22. helmikuuta – George FitzGerald, irlantilainen fyysikko (s. 1851)
- 25. helmikuuta – Lief Newby Fitzroy Crozier, kanadalainen upseeri ja Kanadan ratsupoliisin ylivalvoja (s. 1846)
- 28. helmikuuta – William M. Evarts, yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1818)
- 13. maaliskuuta – Benjamin Harrison, Yhdysvaltain presidentti (s. 1833)
- 19. maaliskuuta – Robert Svanström, suomalainen metsänhoitaja (s. 1838)
- 26. maaliskuuta – Manuel Francisco Vélez, hondurasilainen katolinen piispa (s. 1839)
- 29. maaliskuuta – James Stephens, irlantilainen vallankumouksellinen, Irlannin tasavaltalaisveljeskunnan (IRB) perustaja (s. 1825)
- 30. maaliskuuta – Aron Johan Rytkönen, suomalainen kirkkoherra ja lääninrovasti (s. 1843)
- 31. maaliskuuta – John Stainer, brittiläinen säveltäjä, urkuri ja musiikintutkija (s. 1840)
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. huhtikuuta – Claude Thomas Stanfield Moore, englantilainen taidemaalari (s. 1853)
- 3. huhtikuuta – Gustaf Frosterus, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1826)
- 5. huhtikuuta – Konstantin Stoilov, Bulgarian pääministeri 1887 ja 1894–1899 (s. 1853)
- 9. huhtikuuta – Ignác Halász, unkarilainen kielitieteilijä ja kirjallisuuden historian tutkija (s. 1855)
- 14. huhtikuuta – Oskar Osberg, suomalainen insinööri ja tehtailija (s. 1836)
- 24. huhtikuuta – Arvid Posse, Ruotsin pääministeri 1880–1883 (s. 1820)
- 25. huhtikuuta – Georg Asp, suomalainen anatomian professori ja voimistelunopetuksen uranuurtaja (s. 1834)
- 3. toukokuuta – Irving C. Rosse, yhdysvaltalainen hermotautien professori (s. 1842)
- 19. toukokuuta – Marthinus Wessel Pretorius, eteläafrikkalainen poliitikko, Transvaalin ja Oranjen vapaavaltion presidentti, Pretorian perustaja (s. 1819)
- 21. toukokuuta – Joseph Olivier, ranskalainen rugbynpelaaja (s. 1874)
- 22. toukokuuta – Gaetano Bresci, italialainen anarkisti, kuningas Umberto I:n murhaaja (s. 1869)
- 24. toukokuuta – Ferdinand von Nordenflycht, preussilainen poliitikko ja virkamies, Sleesian maaherra (s. 1816)
- 27. toukokuuta – Artur Hazelius, ruotsalainen kielitieteilijä, etnografi ja keräilijä (s. 1833)
- 30. toukokuuta – Victor D’Hondt, belgialainen lakimies, oikeustieteen professori ja matemaatikko, D’Hondtin vaalimenetelmän keksijä (s. 1841)
- 7. kesäkuuta – Lionel William Wiglesworth, brittiläinen lintutieteilijä (s. 1865)
- 9. kesäkuuta – Elisabeth Blomqvist, suomalainen tyttökoulun johtaja ja taidemaalari (s. 1827)
- 11. kesäkuuta – William J. Samford, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1844)
- 13. kesäkuuta – G. A. Serlachius, suomalainen tehtailija, proviisori ja kauppaneuvos (s. 1830)
- 17. kesäkuuta – Cornelius Gurlitt, saksalainen säveltäjä (s. 1820)
- 21. kesäkuuta – Henri Helle, ranskalainen jousiampuja ja olympiamitalisti (s. 1873)
- 21. kesäkuuta – Berndt Höök, suomalainen kanavainsinööri ja karhunkaataja (s. 1834)
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. heinäkuuta – Chlodwig zu Hohenlohe-Schillingsfürst, saksalainen valtiomies, Saksan valtakunnankansleri 1894–1900 (s. 1819)
- 7. heinäkuuta – Johanna Spyri, sveitsiläinen kirjailija (Heidi) (s. 1827)
- 9. heinäkuuta – Walter Besant, englantilainen kirjailija ja historioitsija (s. 1836)
- 9. heinäkuuta – Karl Adolf Vilhelm Moberg, suomalainen geologi (s. 1840)
- 1. elokuuta – 'Abd al-Rahman Khan, Afganistanin emiiri (s. noin 1844)
- 5. elokuuta – Viktoria, Saksan keisarinna, keisari Fredrik III:n leski, Ison-Britannian kuningatar Viktorian tytär (s. 1840)
- 7. elokuuta – Oreste Baratieri, italialainen kenraali (s. 1841)
- 12. elokuuta – Francesco Crispi, italialainen poliitikko ja pääministeri (s. 1819)
- 12. elokuuta – A. E. Nordenskiöld, suomalainen tiedemies, geologi, mineralogi ja naparetkeilijä (Koillisväylän löytäjä) (s. 1832)
- 19. elokuuta – Fredrik Ahlstedt, suomalainen taidemaalari (s. 1839)
- 24. elokuuta – Gunnar Wennerberg, ruotsalainen poliitikko, runoilija ja ministeri (s. 1817)
- 2. syyskuuta – Luigi D’Albertis, italialainen tutkimusmatkailija ja luonnontieteilijä (s. 1841)
- 9. syyskuuta – Henri de Toulouse-Lautrec, ranskalainen taidemaalari (s. 1864)
- 14. syyskuuta – William McKinley, Yhdysvaltain presidentti (s. 1843) (salamurha)
- 19. syyskuuta – Karl Johan Forsberg, suomalainen maatalouden kehittäjä ja valtionagronomi (s. 1828)
- 28. syyskuuta – Alexander von Weissenberg, suomalainen virkamies ja senaattori, Suomen prokuraattori 1886–1890 (s. 1822)
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 10. lokakuuta – Lorenzo Snow, mormonikirkon presidentti, profeetta ja ilmestyksensaaja (s. 1814)
- 19. lokakuuta – Nestor Järvinen, suomalainen pappi ja opettaja (s. 1831)
- 26. lokakuuta – Alfred Tysoe, brittiläinen keskimatkojen juoksija ja olympiavoittaja (k. 1874)
- 28. lokakuuta – Rudolf Kolster (vanhempi), saksalais-suomalainen insinööri ja professori (s. 1837)
- 29. lokakuuta – Leon Czolgosz, yhdysvaltalainen anarkisti, presidentti William McKinleyn murhaaja (s. 1873)
- 6. marraskuuta – Kate Greenaway, englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja (s. 1846)
- 7. marraskuuta – Li Hongzhang, kiinalainen sotilaskomentaja ja valtiomies (k. 1901)
- 16. marraskuuta – Kustavi Nordlund, suomalainen kirjailija (s. 1866)
- 24. marraskuuta – John Owen, englantilainen kirkkoherra ja shakinpelaaja (s. 1827)
- 25. marraskuuta – Josef Rheinberger, liechtensteiniläinen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri (s. 1839)
- 25. marraskuuta – Georg von Winther, suomalainen lääkäri ja järjestöjohtaja (s. 1825)
- 29. marraskuuta – Francisco Pi y Margall, espanajalainen kirjailija, poliittinen ajattelija ja valtiomies (s. 1824)
- 3. joulukuuta – Anton Wilhelm Lindgren, suomalainen opettaja, kirjailija, toimittaja ja kirjankustantaja (s. 1831)
- 18. joulukuuta – Karl Lindholm, suomalainen toimittaja, valtiopäivämies ja riistanhoidon kehittäjä (s. 1843)
- 22. joulukuuta – Nikolai Naumov, venäläinen kirjailija (s. 1838)
- 25. joulukuuta – Ivan Bloch, puolalainen pankkiiri ja rautateiden rahoittaja (s. 1836)
- Woldemar Baeckman, suomalainen kartanonomistaja, koululaitoksen kehittäjä ja mesenaatti (s. 1818)
- Karl Theodor Broberg, suomalainen pappi ja oppikoulun rehtori (s. 1849)
- Waldemar Hartwig, saksalainen lintutieteilijä (s. 1851)
- Hilda Hellman, suomalainen opettaja ja raittiusliikkeen vaikuttaja (s. 1839)
- Erik August Kollin, Pietarissa toiminut suomalainen kultaseppä (s. 1836)
- Henry Robinson, brittiläinen valokuvaaja (s. 1830)
- John Starley, englantilainen keksijä ja teollisuusmies (s. 1854)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Wilhelm Röntgen
- Nobelin kemianpalkinto: Jacobus Henricus van ’t Hoff
- Nobelin lääketieteen palkinto: Emil von Behring
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Sully Prudhomme
- Nobelin rauhanpalkinto: Henri Dunant ja Frédéric Passy
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Edmund Barton – our first prime minister National Library of Australia. Viitattu 29.7.2010. (englanniksi)
- ↑ The Occasion of the First Award The Nobel Peace Prize 1901