Osaamisansa
Osaamisansa (engl. competency trap) tarkoittaa onnistumisten aiheuttamaa muuntautumiskyvyttömyyttä, omasta menestyksestä ”sokeutumista”, virheellistä uskomusta että aiemmin hyviin tuloksiin johtanut toimintatapa johtaisi menestykseen myös nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Käsite on syntynyt liiketaloustieteen ja johtamiskoulutuksen piirissä, mutta sitä on alettu soveltaa myös sotatieteissä ja työpsykologiassa, jossa se tarkoittaa tietyllä erikoisalalla menestyneen yksilön kyvyttömyyttä nähdä hyötyjä uudenlaisissa työtavoissa tai omia mahdollisuuksiaan muunlaisissa tehtävissä.[1][2][3]
Termin esittelivät organisaatiososiologit Barbara Levitt ja James G. March vuonna 1988[4]. Siitä on kirjoittanut myös muun muassa johtamistutkija Frank J. Barrett, joka soveltaa ajatteluunsa myös kokemuksiaan jazzmuusikkona: myös improvisaatiossa on kyse opittujen tekniikoiden ja uuden luomisen, sääntöjen ja vapauden välisestä tasapainottelusta[5][6].
Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yritysmaailman käytetyimpiä esimerkkejä osaamisansasta on valokopioinnin uranuurtajan Xeroxin kyvyttömyys nähdä sen omassa PARC-tutkimuslaboratoriossa 1970-luvulla kehitetyn graafisen käyttöliittymän ja monien muiden työpöytäjulkaisemisen mahdollistavien innovaatioiden (hiiri, WYSIWYG, PostScript) kaupallisia mahdollisuuksia. Niistä innostuivat yhtiön oman johdon sijasta nuoren sukupolven it-yrittäjät, Applen Steve Jobs ja Microsoftin Bill Gates, kun taas Xerox-yhtiö jäi oman aiemman menestyksensä vangiksi, koki digitaalisen tietotekniikan kopiointibisneksensä uhkana eikä kyennyt ajoissa kaupallistamaan it-alan keksintöjään kilpailukykyisiksi tuotteiksi.[2]
Sama tapahtui suomalaiselle Nokialle, joka oli luonut menestyksensä fyysisiin näppäimiin perustuvilla matkapuhelimilla eikä uskonut tarpeeksi kosketusnäyttöjen mahdollisuuksiin, vaikka sellaisia itsekin kehitti. Näin Nokian markkinaosuus romahti Applen iPhonen ja muiden kosketusnäyttöpuhelinten markkinoille tultua nopeasti 51 prosentista vuonna 2007 vain viiteen prosenttiin vuonna 2013.[7][8] Risto Siilasmaa käyttää kirjassaan Paranoidi optimisti (2018) Nokian 2010-luvun taitteen osaamisansailmiöstä nimitystä ”myrkyllinen menestys”[9].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Competency Traps, Writework.com. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ 2,0 2,1 Robson, David: How to avoid the ‘competency trap’, BBC Worklife, 9.6.2020. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Oppong, Thomas: The competency trap: How smart people sabotage their careers Ladders, Inc.. 18.6.2020. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Levitt, Barbara & March, James G. (1988). ”Organizational Learning”. Annual Review of Sociology, 14, s. 319-338. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Saranpää, Mika: Ajatusharjoituksia: osaamisansat ja opetustyö esignals.fi. 10.2.2020. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Barrett, Frank J.: ”Coda—Creativity and Improvisation in Jazz and Organizations: Implications for Organizational Learning”, Organization Science 9(5), s. 608. Institute for Operations Research and the Management Sciences (INFORMS). Artikkelin verkkoversio (viitattu 16.12.2021).
- ↑ Baker, Mark: Avoid this Leadership Trap – Shift with the Changing Landscapes of Industry 4.0, MyGrow. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Kuonanoja, Hanna: "MyOrigon tarina ansaitsee tulla kerrotuksi” Kaleva. 24.5.2014. Viitattu 25.12.2021.
- ↑ Siilasmaa, Risto: Paranoidi optimisti. Näin johdin Nokiaa murroksessa, s. 77–81. Suomentanut Päkkilä, Markku. Tammi, 2018. ISBN 9789520403348.