Kognitiivinen vinouma

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kognitiivinen vinouma, -harha, -värittymä tai -vääristymä (engl. cognitive bias) on psykologinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisillä esiintyviä taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota tietyillä tavoin. Kognitiiviset vinoumat voivat johtaa virhearviointeihin tiedollisten syiden takia. Kognitiivisia vinoumia tutkitaan kognitiotieteessä ja sosiaalipsykologiassa sekä käyttäytymistaloustieteessä. Erilaisia vääristymiä ovat muun muassa kaikille ihmisille yleiset virhearviot tilastojen tulkinnassa, sosiaalisessa attribuutiossa sekä muistamisessa.

Psykologit Amos Tversky ja Daniel Kahneman esittivät vuonna 1972 kognitiivisten vinoumien teorian.[1]

Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan psykologit ovat löytäneet kokeellisilla menetelmillä lukuisia mentaalisia prosesseja, jotka johtavat ihmisten ajattelun pois selkeistä ja perustelluista uskomuksista. Kokeellista tutkimusta käsittelevä kirjallisuus tuntee hyvin monia mentaalisia prosesseja, jotka loukkaavat normatiivisen järjenkäytön prosesseja eli ovat vastoin johdonmukaista ja pätevää ajattelutapaa.[2]

Aaron Beck aloitti jo 1950-luvulla masennukseen liittyvien ajatusvääristymien tutkimisen ja arvioi, että niiden ymmärtäminen olisi hoidon kannalta jopa tärkeämpää kuin tunteiden tai motivaation käsittely. Beckin mukaan tärkein masennuksen tunnusmerkki on ajatusten kielteisyys, joka ilmenee ajatusvääristyminä.[3]

Esimerkkejä kognitiivisista vinoumista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsensusvaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Konformismi

Konsensusvaikutus eli konformismi[4] on mentaalinen prosessi, jossa ihminen mukauttaa ajattelunsa siihen, mitä muut ihmiset asiasta sanovat. Jos ihmisille esimerkiksi näytetään kuvaa vihaisista kasvoista ja muut ympärillä olevat ihmiset väittävät, että kyseessä on inhon irvistys, ihmisillä on taipumus vakuuttua siitä, että kyseinen kasvojen ilme kuvastaa inhoa.[5]

Yksimielisyysharha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Yksimielisyysharha

Yksimielisyysharha eli valheellinen konsensusvaikutus on ilmiö, jossa ihminen ajattelee muiden ihmisten jakavan heidän vaikutelmansa. Ilmiö on päinvastainen konsensusvaikutuksen kanssa. Ihmisellä voi esimerkiksi olla taipumus ajatella, että muilla ihmisillä herää samanlaisia tunnetiloja joutuessaan todistamaan jotakin kohtausta.[6]

Tuottamisvaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuottamisvaikutukseksi kutsutaan ilmiötä, jossa itse tuotettu informaatio muistetaan paremmin kuin havaittu informaatio. Ihmiset esimerkiksi muistavat kuvitteellisista kohtauksista paremmin itse keksimänsä yksityiskohdat, kuin toisten ihmisten ehdottamat.[2]

Valemuistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Valemuisto

Valemuistoiksi sanotaan kuviteltuja muistoja. Niitä syntyy hyvin helposti. Ihminen voi olla varma, että on kuullut tai nähnyt jotakin, vaikka todellisuudessa hän on itse kuvitellut sen. Ihminen voi myös vakuuttua suorittaneensa jonkin tietyn toiminnon kuviteltuaan riittävän usein sen suorittamisen.[2]

Lähteiden sotkeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteiden sotkeminen on epätietoisuutta informaation alkuperästä. Jossain vaiheessa ihminen voi esimerkiksi unohtaa, onko hän päätellyt tiedon itse vai saanut sen jostakin muualta tai onko hän nähnyt, lukenut vai kuullut asian. Tämä tekee informaation arvioinnista vaikeaa.[2]

Vahvistamisvääristymä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vahvistusharha

Vahvistamisvääristymä on mentaalinen prosessi, jossa ihminen panee merkille kaiken jotain oletusta tukevan ja muistaa kaiken, mikä näyttää vahvistavan sitä, mutta muistaa paljon heikommin seikat, jotka voisivat kumota oletuksen.[2]

Kognitiivisen dissonanssin vähentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kognitiivisen dissonanssin vähentämisessä on kyse mentaalisesta prosessista, jossa muistikuvia ja kokemuksia korjataan kokemuksien pohjalta. Jos ihminen esimerkiksi uuden informaation pohjalta muodostaa mielipiteen jostakin ihmisestä, hän voi kuvitella ajatelleensa niin alun perinkin, vaikka todellisuudessa olisi ajatellut täysin päinvastaisesti.[2]

Cheerleader-vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus nähdä ihmiset paremman näköisinä isoissa ryhmissä kuin erikseen. [7]

Empatiakuilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus aliarvioida tunteiden vaikutuksen voimakkuutta niin muissa kuin itsessä. [8]

Informaatiovinouma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus etsiä tietoa jostakin, vaikkei se vaikuttaisi toimintaan.lähde?

Kasvisokeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus olla huomioimatta kasvillisuus ympäristössä ja vaikeus tunnistaa sekä arvostaa sen hyödyllisyyttä maapallolla. [9]

Jonovaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odotettaessa puheenvuoroaan ryhmätilanteessa, esimerkiksi jos vuorot siirtyvät myötäpäivään, on ihmisillä taipumus unohtaa juuri häntä edeltäneen puhujan sanomiset. [10]

Rajausefekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus tehdä eri johtopäätöksiä samasta tiedosta sen perusteella, onko asia esitetty positiiviseen vai negatiiviseen sävyyn. [11]

Ajansäästövinouma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus luulla, että aikaa säästyisi tai vähenisi sitä mukaa mitä nopeammin tai hitaammin esimerkiksi liikkuu. [12]

Zeigarnik-efekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistumattomat tai keskeytetyt projektit muistetaan paremmin kuin valmiit. [13]

Normaaliusvinouma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieltäytyminen suunnittelemasta tai reagoimasta katastrofiin, jota ei ole koskaan tapahtunut aiemmin. [14]

Strutsiefekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus jättää huomioimatta ilmeisen negatiivinen asia tai ilmiö. [15]

Halkominen tai mustavalkoajattelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojamekanismi, jossa henkilöllä vaikeus yhdistää asian hyviä ja huonoja puolia järkeväksi kokonaisuudeksi, näkemättä vaihtoehtoja ääripäiden väliltä. [16]

Instrumentin laki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylenpalttinen luottamus tuttua työkalua tai toimintatapaa kohtaan, samalla aliarvioiden vaihtoehtoisia menetelmiä, jotka eivät ole tuttuja. [17]

Huomiointivinouma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus tehdä havaintoja sen hetkisen olotilan tai valloillaan olevien ajatusten mukaisesti, esimerkiksi jos on huonolla tuulella, niin henkilö huomioi ympäristöäänkin negatiivisemmin. [18]

Tiedon kirous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietoisten tai enemmän opiskelleiden ihmisten vaikeus asettua vähemmän tietoisten näkökulmaan ongelmanratkaisutilanteessa. [19]

Deklinismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus tarkastella menneisyyttä suotuisasti ja tulevaisuutta negatiivisesti. [20]

Nälkäinen tuomari- efekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeudelliseen päätöksentekoon ja mielialaan voivat vaikuttaa fysiologiset tekijät, kuten se, mitä tuomarilla oli aamiaiseksi. [21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kahneman, Daniel – Shane Frederick (2002): "Representativeness Revisited: Attribute Substitution in Intuitive Judgment." — Thomas Gilovich, Dale Griffin, Daniel Kahneman: Heuristics and Biases: The Psychology of Intuitive Judgment. Cambridge: Cambridge University Press. S. 51–52. ISBN 9780521796798
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 Boyer 2007 s. 342
  3. ↑ Uusitalo-Arola, Liisa & Kanninen, Katri.: Terapian tarpeessa?, s. 2021. tuuma.
  4. ↑ Korpela, Jukka: Pienehkö sivistyssanakirja Pienehkö sivistyssanakirja. Viitattu 5.4.2009.
  5. ↑ Boyer 2007: 341.
  6. ↑ Boyer 2007 s.341
  7. ↑ Drew Walker, Edward Vul: Hierarchical encoding makes individuals in a group seem more attractive. Psychological Science, 2014-01, nro 1, s. 230–235. PubMed:24163333. doi:10.1177/0956797613497969. ISSN 1467-9280. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Understanding and Mastering the Empathy Gap Psychology Today. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Benjamin Balas, Jennifer L. Momsen: Attention “Blinks” Differently for Plants and Animals. CBE Life Sciences Education, 2014, nro 3, s. 437–443. PubMed:25185227. doi:10.1187/cbe.14-05-0080. ISSN 1931-7913. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Wayne Weiten: Psychology: Themes and Variations: Themes And Variations. Thomson/Wadsworth, 2007. ISBN 978-0-495-09303-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.12.2020). en
  11. ↑ Scott Plous: The psychology of judgment and decision making. New York: McGraw-Hill, 1993. 26931106. ISBN 0-07-050477-6, 978-0-07-050477-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.5.2021).
  12. ↑ Eyal Peer: Speeding and the time-saving bias: How drivers’ estimations of time saved in higher speed affects their choice of speed. Accident Analysis & Prevention, 2010-11, nro 6, s. 1978–1982. doi:10.1016/j.aap.2010.06.003. ISSN 0001-4575. Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ K Koffka: Principles Of Gestalt Psychology. Virhe: Lehtiviitemallineessa julkaisuparametri on pakollinen. [ Ohje ], 8.10.2013. doi:10.4324/9781315009292. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ Haim Omer, Nahman Alon: The continuity principle: A unified approach to disaster and trauma. American Journal of Community Psychology, 1994-04-XX, nro 2, s. 273–287. doi:10.1007/bf02506866. ISSN 0091-0562. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Dan Galai, Orly Sade: The 'Ostrich Effect' and the Relationship Between the Liquidity and the Yields of Financial Assets. SSRN Electronic Journal, 2005. doi:10.2139/ssrn.666163. ISSN 1556-5068. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Diane Carser: The Defense Mechanism of Splitting: Developmental Origins, Effects on Staff, Recommendations for Nursing Care. Journal of Psychosocial Nursing and Mental Health Services, 1979-03-XX, nro 3, s. 21–28. doi:10.3928/0279-3695-19790301-04. ISSN 0279-3695. Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ Law of the instrument - Biases & Heuristics The Decision Lab. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Y. Bar-Haim, D. Lamy, Lee Pergamin, M. Bakermans-Kranenburg, Marinus H. van IJzendoorn: Threat-related attentional bias in anxious and nonanxious individuals: a meta-analytic study.. Psychological bulletin, 2007. doi:10.1037/0033-2909.133.1.1. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ Internet Archive: Sharing expertise : beyond knowledge management. Cambridge, Mass. : MIT Press, 2003. ISBN 978-0-262-26677-2, 978-0-585-45675-1, 978-0-262-01195-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.11.2021).
  20. ↑ Edge.org www.edge.org. Viitattu 9.11.2021.
  21. ↑ Christopher D. Wickens, William S. Helton, Justin G. Hollands, Simon Banbury: Engineering Psychology and Human Performance. New York: Routledge, 2021-09-28. ISBN 978-1-003-17761-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.11.2021).
  • Boyer, Pascal: Ja ihminen loi Jumalat. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Antsamedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kognitiivinen vinouma.
Noudettu kohteesta ”https://antsawiki.shoutwiki.com/w/index.php?title=Kognitiivinen_vinouma&oldid=15409”