Constantin Boije af Gennäs
Constantin Axel Lenid Boije af Gennäs (15. huhtikuuta 1854 Porvoon mlk - 25. toukokuuta 1934 Porvoo) oli Suomen pelastusarmeijan ensimmäinen johtaja ja vapaakirkollinen vaikuttaja vanhasta suomalaisesta Boije af Gennäksen suvusta.[1][2]
Boije af Gennäsin vanhemmat olivat eversti Adolf Vilhelm Boije af Gennäs ja Anna Charlotta Matilda Grundelstjerna ja puolisot vuodesta 1880 Hilda Maria Carolina Ulrika Sasse (k. 1895) ja vuodesta 1899 Elin Naima Eleonora Rosenberg (k. 1843). Boije af Gennäs kävi lähetysopistoa Ruotsissa 1873–1874 ja toimi maallikkosaarnaajana ja Ruotsin lähetysseuran lähettinä Suomessa vuodesta 1879. Vuonna 1880 hän perusti Helsingin työkoti- ja yömajayhdistyksen ja toimi sen puheenjohtajana 1880–1890. Hän omisti Ilolan kartanon Porvoon maalaiskunnassa 1909–1932. Boije af Gennäs oli valtiopäivämies aatelissäädyssä 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[1][2]
Boije af Gennäs koki 16-vuotiaana uskonnollisen herätyksen ja ryhtyi vapaan herätyksen tunnustajaksi. Kiinnostus sosiaalisiin kysymyksiin johti hänet pelastusarmeijan kadettikouluun Englantiin 1889 ja hänestä tuli Suomen pelastusarmeijan ensimmäinen johtaja. Hän oli tehtävässä kuitenkin vain vuoden ja keskittyi sen jälkeen kartanonsa hoitamiseen, vaikka säilyttikin yhteydet uskonyhteisöihinsä. Hän oli maanviljelijänä Suomen ensimmäisiä vuoroviljelyä soveltaneita ja harrasti kasvinjalostusta, kehittäen muun muassa kaura- ja ruislajikkeita.[2]
Upseeri ja virka- ja valtiopäivämies Knut Adolf Boije af Gennäs oli Constantin Boije af Gennäsin veli.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Kuka kukin oli Viitattu 18.4.2021.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Biografiasampo: Constantin Boije af Gennäs Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Adelsvapen-wiki: Adliga ätten Boije af Gennäs nr 16, Tab 40 Viitattu 20.7.2021.