Säätyvaltiopäivät 1882
| Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1882 | |
|---|---|
| Kesto | 19.1.1882–6.6.1882[1] |
| Aatelissääty | Samuel Werner von Troil, Ritarihuone |
| Pappissääty | Anders Johan Hornborg, Rikhardinkadun kirjasto |
| Porvarissääty | Lorenz Lindelöf, Rikhardinkadun kirjasto |
| Talonpoikaissääty | Carl Johan Slotte, kirjasto ja Polyteknillinen opisto |
| Keskeisiä päätöksiä | |
| valtiosääntö | |
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät vuonna 1882 pidettiin 19. tammikuuta – 6. kesäkuuta 1882. Aatelittomat säädyt kokoontuivat Rikhardinkadun kirjastotalossa ja talonpoikaissääty lisäksi Polyteknillisellä opistolla Hietalahdentorilla. Aatelisto kokoontui tavan mukaisesti Ritarihuoneella.[2] Keisari Aleksanteri III avasi valtiopäivät 24. tammikuuta 1882.[3]
Edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Samuel Werner von Troil. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[4]
Pappissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pappissäädyn pitkäaikainen puhemies edellisiltä valtiopäiviltä, arkkipiispa Edvard Bergenheim, vaihtui nyt piispa Anders Johan Hornborgiin. Säädyn edustajat valtiopäivillä olivat seuraavat:[5]
Piispat:
- Porvoon hiippakunnan piispa Anders Johan Hornborg (säädyn puhemies).
Papiston edustajat:
- Turun hiippakunnan papiston valitsemat: Turun tuomiorovasti Torsten Thure Renvall, kontrahtirovasti Josef Grönberg, Maarian kirkkoherra Frans Wilhelm Gustaf Hjelt, Sääksmäen kirkkoherra Gustaf Dahlberg, Vanajan kirkkoherra Karl Fredrik Öller, Pietarsaaren maaseurakunnan kirkkoherra Viktor Laurentius Helander, Ulvilan kirkkoherra Karl Emil Stenbäck, Ylistaron kirkkoherra Salomon Hirvinen, Euran kirkkoherra Elias Malakias Rosengren, Vöyrin kirkkoherra Ture Birger Wegelius, Tammelan kirkkoherra August Edvard Granfelt ja vankilansaarnaaja Gustaf Robert Böök.
- Porvoon hiippakunnan papiston valitsemat: Juvan kirkkoherra Johan Viktor Johnsson, Helsingin kirkkoherra Alexander Wilhelm Lyra, Hauhon kirkkoherra Johan August Lindelöf, Rantasalmen kirkkoherra Johan Kristian Lampén (kuoli 11.2. 1882 ja hänen tilalleen valittiin Porvoon maaseurakunnan kappalainen Gustaf Viktor Eklund), Virolahden kirkkoherra Anders Oskar Törnudd, Saarijärven kappalainen Anton Lilius, Asikkalan kirkkoherra Erik Viktor Petterson, Säkkijärven kirkkoherra Otto Mauritz Nordström, Sipoon kirkkoherra Fredrik Vilhelm Fredrikson ja Jyväskylän maaseurakunnan kirkkoherra Nestor Järvinen.
- Kuopion hiippakunnan papiston valitsemat: Oulun kappalainen Wilhelm Lindstedt, Varkauden tehtaansaarnaaja Anders Gustaf Westerlund, vankilansaarnaaja Johan Viktor Calamnius, Limingan kappalainen Henrik Edvard Schroderus, professori Jaakko Forsman ja Piippolan kirkkoherra August Johan Frosterus (kuoli 5.3.1882, tilalle valittiin Leppävirran kirkkoherra Johan Jakob Rahm, joka kuitenkin kieltäytyi eikä uutta vaalia enää toimitettu).
- Yliopiston valitsemat: professorit Johan Wilhelm Runeberg ja Carl Gustaf Estlander.
- Turun hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: Suomalaisen normaalilyseon yliopettaja Johan Gabriel Geitlin ja ylimääräinen professori Otto Donner.
- Porvoon hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja ruotsalaisen normaalilyseon yliopettaja Alfred Kihlman.
- Kuopion hiippakunnan koulunopettajien valitsemana: professori Zacharias Cleve.
Puhemies mukaan luettuna säädyssä oli 36 edustajaa, joista uusia edustajia oli yksitoista.[6] Ensikertalainen valtiopäivämies Asikkalan kirkkoherra Erik Viktor Petterson, joka oli pappissäädyn edustaja myös kaksilla seuraavilla valtiopäivillä, tuomittiin vuonna 1889 petoksesta vankilaan ja menettämään kunniansa ja papinvirkansa.[7]
Porvarissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porvarissäädyn puhemies oli Lorenz Lindelöf ja sihteeri Karl Langenskiöld. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[8]
Talonpoikaissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Carl Johan Slotte mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Anton Almberg ja sihteerinä Johan Gustaf Sohlman:[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Eduskunta: Säätyvaltiopäivät 1809-1906
- ↑ Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Puhe Suomenmaan Säädyille Keski-Suomi no 8, 28.01.1882
- ↑ Förteckning öfver Ridderskapet och Adelnsmedlemmar vid Landtdagen i Helsingfors år 1882. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1882. Tredje häftet. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, 1885, ss. 1489-1493.
- ↑ Kaarlo Österbladh, 1933. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. I 1809–1885. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXIV, ss. 438–440.
- ↑ Österbladh 1933, s. 440.
- ↑ Petterson, Erik Viktor. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. Viitattu 6.1.2021.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 319–320. Helsinki: Otava, 1926.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Waltiopäiwät. (Jatkoa 8:teen n:roon.) Keski-Suomi no 9, 01.02.1882