Talonpoika

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maanviljelijää. Talonpoika voi tarkoittaa myös shakkipelin sotilasta.
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta.

Talonpoika on hallinnoimaansa (omistamaansa tai vuokraamaansa) maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava maanviljelijä.[1][2]

Ruotsin ja Suomen sääty-yhteiskunnasta puhuttaessa talonpoika-termillä tarkoitetaan maantilansa omistavaa maanviljelijää, talollista, joka vastasi tilalle asetetuista veroista ja muista velvoitteista. Talolliset muodostivat talonpoikaissäädyn. Kruununtalonpoika taas ei omistanut viljelemäänsä maata, vaan tilan omisti valtio.

Alun perin ”talonpoika” (ruots. bonde) merkitsi kiinteästi asuvaa miestä vastakohtana liikkuvaa elämää viettävälle erämiehelle. Käsite muuttui tarkoittamaan maatilaa asuvaa ja viljelevää isäntää, kun erätalous väistyi. Viimeistään 1600-luvulle tultaessa talonpojalla tarkoitettiin talollista.[3] Myöhemmin sääty-yhteiskunnan purkautuessa termi sai nykyisen laajemman merkityksen: maata viljelevä väestö, talonpoikaisväestö.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Julkaisuja nro 132 (verkkoversio). Kielikone Oy, 2004. .
  • Halmesvirta, Ojala, Roiko-Jokela, Vilkuna: Historian sanakirja. Gummerus. Jyväskylä, 1999. ISBN 951-20-5089-7.
  • Shanin, Teodor: Peasants and peasant societies; selected readings.. Harmondsworth, 1971. ISBN 0-14-080170-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MOT Kielitoimiston sanakirja 2004
  2. Yhteiskuntatieteilijä, professori Teodor Shaninin mukaan talonpoika on pääasiassa perheen työvoimalla lähinnä omaa kulutustaan varten viljelevä maanviljelijä, joka on yhteiskunnallisesti alistetussa asemassa. Shanin 1971, s. 14-17.lähde tarkemmin?
  3. Halmesvirta et al. 1999 s. 119.