Pukkila

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee uusmaalaista kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Pukkila
Pukkila.vaakuna.png Pukkila.sijainti.suomi.2010.png

vaakuna

sijainti

Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Kuntanumero 616
Hallinnollinen keskus Pukkilan kirkonkylä
Perustettu 1898
Kokonaispinta-ala 145,94 km²
296:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 145,09 km²
– sisävesi 0,85 km²
Väkiluku 1 835
266:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 12,65 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,7 %
– 15–64-v. 60,6 %
– yli 64-v. 23,7 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 96,3 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 21,50 %
90:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Juha Myyryläinen
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP
 • Vihr.

9
5
1
1
1
www.pukkila.fi

Pukkila (aik. Savijoki, vanh. ruots. Buckila) on Uudellamaalla sijaitseva kunta. Kunnassa asuu 1 835 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 145,94 km², josta 145,09 km² on maata ja loput 0,85 km² sisävesialueita.[1] Pukkilaa on kutsuttu myös nykyiseksi kyläkseen Savijoeksi sekä puhekielessä Vähä-Porvooksi. [7] Pukkila on väkiluvultaan Uudenmaan maakunnan pienin kunta.

Pukkila sai oman kirkon noin 1606 ja Porvoon evankelis-luterilaisen seurakunnan kappeliseurakunnan aseman noin 1640. Oma pappi kappeliseurakuntaan saatiin 1676. Pukkilan ensimmäinen kirkko peruskorjattiin 1677. Papin virkatalo valmistui 1701. Kappeliseurakunta itsenäistyi Pukkilan seurakunnaksi 1896. Pukkilan toinen kirkko rakennettiin 1814, se laudoitettiin 1834. Samalla 1814 purettiin Pukkilan ensimmäinen kirkko, joka oli kolmesataa metriä toisen pohjoispuolella. Pukkilan toisen kirkon ensimmäinen peruskorjaus tapahtui 1885 ja toinen 1914, jolloin kirkkoon asennettiin lämmityslaitteet. Alttaritaulun maalasi 1915 Wilhelm Sjöström. Urut Pukkilan toiseen kirkkoon tulivat 1901.[8]

Pukkilassa on muun muassa Naarkoski putouksineen ja kalateineen, Pukkilan kirkko, Pukkilan villisikatarha Kanteleella ja japanilaisen majatalon Yado Oikawan vanha ja uusi osa.[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilan naapurikuntia ovat pohjoisessa Orimattila, idässä Myrskylä, etelässä Askola ja lännessä Mäntsälä.

Naarkosken suvanto

Pukkilassa on neljä järveä, Kanteleenjärvi, Kokkusa, Savijärvi ja Iilijärvi.[10] Porvoonjoki virtaa pukkilan läpi. Kunnan pohjoisosassa sen kulku on tasaista, mutta keskustan lähellä on ensin Naarkoski ja sitten Myllykoski, Roiponkoski eli Syvänojankoski, Kivikoski ja Haudankoski.[11]

Pukkilassa on kaksi Natura 2000 -aluetta: Kanteleenjärven lintuvesi ja Venunmetsä.[12]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantele, Naarkoski, Kirkonkylä, Savijoki, Syvänoja, Torppi

Numero[13] Maarekisterikylä[13] Kylän osia
616-401 Kantele (aikaisemmin Kanteleenkylä) Jukuri, Letkunkulma
616-402 kirkonkylä
616-403 Naarkoski
616-404 Savijoki
616-405 Syvänoja
616-406 Torppi

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 lopussa Pukkilassa oli 1 899 asukasta, joista 755 asui taajamissa, 1 123 haja-asutusalueilla ja 21 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pukkilan taajama-aste on 40,2 %.[14] Pukkilan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Pukkilan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2018 lopussa 755 asukasta.[15]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pukkilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pukkilan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[17]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilasta on löydetty mesoliittisen kivikauden pyyntiasuinpaikkoja suunnitteeln ajalta 7000 – 6500 eaa., yksi luultavasti rauta- tai keskiaikainen kuppikivi ja kaksi esihistoriallista röykkiötä. Kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat Porvoonjoen tuntumassa ja Kanteleen alueella.[18]

Pukkilan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1606. Nykyinen kirkko on vuodelta 1814.[19]

Pukkilassa on ollut kruunun, valtion, virkataloja Naarkosken Eskola ja Syvänojan Pekkala. Kirkollinen virkatalo on ollut kirkkoherran virkatalo. Kanteleella on ollut 1915 perustettu Kanteleen meijeri, joka on nykyään Kanteleenjärven rannalla yksityinen asumiskiinteistö. 1915 Pukkilassa oli yksi höyryjauhomylly ja viisi vesijauhomyllyä. Sahoja oli kolme: 17-hevosvoimainen Kanteleen höyrysaha, 30-hevosvoimainen Naarkosken vesivoimasaha sekä 20-hevosvoimainen Syvänojan vesivoimasaha. Pukkilassa oli tuolloin Naarkosken sähkölaitos ja kymmenen kauppiasta 1916. [20]

Pukkilassa vuonna 1885 syntynyt Onni Nurmi testamenttasi kotikunnalleen Suomen Gummitehtaan osakkeita. Yrityksestä kehittyi Nokia, ja testamenttilahjoituksen arvoksi kasvoi 30 miljoonaa markkaa. Testamentin määräysten mukaan testamentattujen osakkeiden tuotto tuli käyttää Pukkilan vanhainkodissa olevien vanhusten virkistykseksi.[21] Vuosituhannen vaihteesa osakkeet myytiin ja perustettiin Onni Nurmen Säätiö, ja Hyvinvointikeskus Onni.[22]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilan kunnanjohtajana on ollut vuodesta 1997 Juha Myyryläinen.[23] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan ja kuusi kokoomuksen hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 508 työpaikkaa. Niistä 18% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55% palveluissa ja 25% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3%).[24]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Myllylän Betoni, Pukkilan osuuspankki ja konsultointiyhtiö ClinResOps.[25]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pukkilan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 678
1985
  
1 659
1990
  
1 840
1995
  
1 867
2000
  
1 921
2005
  
2 024
2010
  
2 024
2015
  
1 971
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulu kyläalue vuosi paikka lakkautettu
Kanteleen kansakoulu Kantele 1878 2009 [27]
kirkonkylän kansakoulu 1883
Savijoen Savijoki 1898
Torpinkylän kansakoulu 1901 [28]

Pelastustoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilan pelastustoimesta vastaa Porvoon kaupungin Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Pukkila kuuluu pelastuslaitoksen Porvoon lohkoon toisen lohkon ollessa Loviisa. Pukkilan VPK on Myrskylä-johtoinen. Myrskylässä on Myrskylän puolivakinainen palokunta ja virka-aikana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palotarkastajan päivystys.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukkilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla limppisoppa ja luumukreemi.[29]

Meijerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meijeri kyläalue vuosi rekisterinumero paikka Tuottajain Maito lakkautettu
Kanteleen Osuusmeijeri Kantele 1914 32.098 1956 [30] 1956
Pukkilan Osuusmeijeri rl Pukkilan kirkonkylä 1922 [31] 46.914 [32] 1956 [33] 1956

Tunnettuja pukkilalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. 6,0 6,1 Kuntavaalit 2017, Pukkila Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. Suomi I, 1919, sivu 130
  8. Suomi I, 1919, sivu 132
  9. http://www.pukkila.fi/index.php/palvelut/naehtaevyydet-ja-tapahtumat
  10. Pukkila Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  11. Porvoonjoen melontareitti Pukkila. Viitattu 4.3.2018.
  12. Uudenmaan Natura 2000-alueet http://www.ymparisto.fi. Viitattu 6.7.2011.
  13. 13,0 13,1 Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 18.12.2015.
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  16. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  18. Vesa Laulumaa: Torpin osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Museovirasto. 2006. Viitattu 4.3.2018.
  19. Kirkko Pukkilan seurakunta. Viitattu 23.1.2018.
  20. Suomi I, 1919, sivu 131
  21. Onni Nurmen elämästä Pukkila. Viitattu 23.1.2018.
  22. Kun Nurmen Onni vanhuksille Nokia-miljoonat testamenttasi Helsingin Sanomat. 2013. Viitattu 23.1.2018.
  23. Juha Myyryläinen Pukkilan kunnanjohtajaksi Helsingin Sanomat. 1997. Viitattu 23.1.2018.
  24. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  25. Alueen Pukkila yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  26. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  27. http://digi.kirjastot.fi/items/show/7138
  28. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93788/xkansak_1900-1901_1902_dig.pdf?sequence=1
  29. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  30. http://www.tuottajainmaito.fi/osuuskunta/historia.html
  31. http://digi.kirjastot.fi/items/show/7116
  32. http://www.kolumbus.fi/drillsoft/online-katka/lakanneet-7f8543f6c19ed7cc909867353d26d946.html
  33. http://www.tuottajainmaito.fi/osuuskunta/historia.html

60°38′40″N, 025°34′55″E

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Antsawikiä laajentamalla artikkelia.