Matkailijan koronatesti

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matkailijan koronatesti, Fit2Fly-todistus, sekä koronapassi eli digitaalinen vihreä todistus (engl. digital green certificate) ovat todistuksia, joiden tarkoitus on osoittaa, ettei matkustava henkilö levitä COVID-19-tautia. Todistus esitetään rajaviranomaisille alueilla, jotka edellyttävät taudittomuutta maahan saavuttaessa. Todistuksen voi saada negatiivisen koronavirustuloksen jälkeen. Euroopan vihreän todistuksen voi saada myös rokotettu henkilö, tai henkilö, joka ei levitä tautia muulla tavoin.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa valtioista edellyttää todistusta negatiivisesta koronan osoitustestistä maahan saavuttaessa, jotta viranomaisilla olisi mahdollisuus hallita maan epidemiatilannetta ja toimia tehokkaasti sen hillitsemiseksi. Yksityisiä terveyspalveluita tarjoavan yrityksen koronatestiin pääsee jokainen kyseistä todistusta tarvitseva. Fit2Fly-todistuksen saa salatulla sähköpostilla tulosten valmistumisen jälkeen 2-3 päivän sisällä. Todistus toimii virallisena todistuksena henkilön matkustuskelpoisuudesta.[1]

Matkailijan koronatestillä voi myös varmistaa, että henkilö, joka saapuu Suomeen maasta, jossa koronaviruksen esiintyvyys on Suomen tämän hetkistä tilannetta korkeampi, ei kanna tartuntaa.[2]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen hallitus tiedotti 11.9.2020 uusista matkustusrajoituksien löyhentämisestä. Rajoituksia tullaan syksyn aikana muuttamaan siten, että siirtymisen toisessa vaiheessa 1. lokakuuta – 22. marraskuuta korkeamman ilmaantuvuuden maasta tuleva voi lyhentää 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jos matkustajalla on negatiivinen koronatestitulos. Myöhemmin 23. marraskuuta alkaen testituloksia edellytetään niistä maista saapuvilta, joissa koronatartuntoja on paljon.[3]

Suomalaisten koronarokotusten tiedot tulevat toukokuussa Omakanta-palveluun. Euroopan yhteinen koronatodistus on määrä tulla käyttöön Suomessa heinäkuussa 2021.[4]

EU:n koronapassi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päämääränä on saada kansalaisten terveystiedot liikkumaan Euroopan maiden välillä. Vihreän todistuksen voisi saada jos ei todennäköisesti levittäisi tautia. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa jos on saanut rokotteen, on saanut hiljattain negatiivisen testaustuloksen tai on sairastanut taudin ja toipunut siitä.[5]

Tarkoituksena on saada koronapassi toimintaan kesään mennessä. Todistus on digitaalisessa muodossa ja se tulisi näyttää rajatarkistuksessa.[6] Koronatodistuksessa on QR-koodi, joka voidaan lukea esimerkiksi mobiililaitteen näytöltä. Passin myöntämisestä vastaisi kunkin maan viranomaiset.[4]

Toteutuksen eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkistus 17. maaliskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komissio ilmoitti suunnitelmista ottaa käyttöön "koronapassin" eli todistuksen koronarokotuksen saamisesta. Suomi on ottamassa käyttöön todistuksen toukokuussa.[7] Muualla Euroopassa se voidaan ottaa käyttöön mahdollisesti jo kesäkuussa. Todistuksen virallinen nimi on digitaalinen vihreä todistus (engl. digital green certificate)[5]

Keskustelu Euroopan parlamentissa 28. huhtikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimintaperiaatteista keskusteltiin Europarlamentissa vielä 28.4.2021. Parlamentissa on vaadittu, että koronatodistuksesta ei saa tulla ennakkoehtoa matkustamiselle. Myös COVID-19-näytteenoton tulisi parlamentaarikkojen mielestä olla edullista, ettei kanslaiset joudu eriarvoiseen asemaan. Silvia Modig nosti myös esille euroopan parlamentissa, ettei ole varmuutta toimiiko kaikki rokotteet virusmuunnoksiin. Oikeuskomissaari Didier Reynders näki riskinä, että ilman yhteistä asiakirjaa todistuksia tulee olemaan useampi ja niiden tarkistaminen on vaikeampaa ja väärennösten riski kasvaa.[4]

Kansainvälinen rokotuskortti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa maissa matkustajalta vaaditaan rokotustodistus. Tällainen on WHO:n keltainen kortti, johon merkitään muun muassa keltakuumerokotus. Siihen voi merkitä myös kaikki muutkin annetut rokotukset, jolloin oma, ajantasainen rokotussuoja on koottuna yhteen paikkaan.[8] THL:n verkkosivulla on lueteltuna maat ja kunkin maan kohdalla mainitaan suositeltava ja harkittava rokotesuoja.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]