Ohje:Merkitsemiskäytännöt

Seuraavia merkitsemiskäytäntöjä käytetään Antsawikissä.

Päivämäärän merkitseminen

Vuodet merkitään pelkillä numeroilla: 2000, 2000 eaa. Vuosiartikkeleihin kerätään tietoa kyseisen vuoden tapahtumista, syntyneistä ja kuolleista henkilöistä, jne. Tuleville vuosille voidaan merkitä ennustettuja tapahtumia. Pelkkiä numeroita ei tulisi käyttää muista kuin vuosista. Ei siis [[486]] vaan Intel i486. Lyhenteet eaa./jaa. kirjoitetaan aina pisteellisinä. Lyhenteitä eKr. ja jKr. ei käytetä.

Kuukausi merkitään pelkällä kuukauden nimellä: tammikuu.

Vuosipäivät merkitään päivän ja kuukauden yhdistelmänä: 1. tammikuuta, 2. helmikuuta, jne. Näille sivuille kerätään kyseisenä vuoden päivänä tapahtuneita tapahtumia, merkkipäiviä. Lisäksi, jos kyseisellä päivällä on jotain muuta merkittävää, kuten että joulu on 25. joulukuuta, voidaan sekin mainita.

Koko päiväys merkitään vuosipäivän ja vuoden yhdistelmänä: 25. joulukuuta 2003. Tämä merkintätapa on sopimaton silloin, kun päivämääriä on useita tekstissä peräkkäin tai kun päivämääriä sisältyy suunnistuskenttiin erityisesti sivun marginaalissa. Tällöin on parasta käyttää lyhyttä merkintää 25.12.2003.

Jonkin tietyn vuoden kuukauteen voidaan viitata kuukaudella ja vuodella: maaliskuu 2003. Tätä tapaa käytetään Ajankohtaista-sivulla.

Vuosikymmenet, -sadat ja -tuhannet merkitään pääsääntöisesti lisäämällä ajanjakson aloittavaan vuoteen ”-luku”: 1990-luku, 1900-luku, 2000-luku. 1900-luvun ensimmäistä vuosikymmentä merkitään 1900-vuosikymmen.

Aikavälit merkitään yleensä kokonaan lyhentämättä, eli esimerkiksi vuosina 1917–1919, ei 1917–19. Merkintä 1917–9 on virheellinen.

Päivämäärät tai vuodet linkitetään vain, jos niillä on aiheen kannalta oleellista merkitystä eli yleensä ei linkitystä käytetä.

Kellonajan merkitseminen

Suomen kielessä tunnit, minuutit ja sekunnit erotetaan pisteellä (.) toisin kuin englanninkielisessä tekstissä, jossa käytetään kaksoispistettä. Sekunnin murto-osat erotetaan desimaalipilkulla (,). Minuuttien ja sekuntien merkinnöissä käytetään kahta numeroa, mutta tuntimerkinnässä ei käytetä yleensä nollaa edessä.

• Kello 12.45
• Kello 15.36.23
• Kello 7.45
• Kello 23.45–0.30
• Kello 20–02 (poikkeuksena nolla kello kahden edessä selvyyden vuoksi)

Kestoajan merkitseminen

Suomen yleiskielessä tunnin lyhenne on t, ja kestoaika merkitään esim. 7 t 5 min. Ilman yksiköitä merkitään pisteellä, eikä suomen kielessä yleensä käytetä kaksoispistettä (esim. kesto sadasosa sekunnin tarkkuudella merkitään 1.51.49,30).

Teknistieteellisessä asiayhteydessä tunnin lyhenne on SI-järjestelmän mukaisesti h. (Teknistieteellisessä käytössä t on tonnin lyhenne.)

Kronologiset luettelot

Artikkelien sisältämissä kronologisissa luetteloissa sijoitetaan vanhin tapahtuma ensimmäiseksi (ylimmäksi) ja tuorein tapahtuma viimeiseksi (alimmaksi). Tällaisia kronologisia luetteloita ovat esimerkiksi näyttelijän ja ohjaajan filmografiat, kirjailijan bibliografiat, tietyn viran haltijat, palkinnon saajat, kilpailun voittajat ja urheilijan kausitilastot.

Muunkieliset nimet

Artikkeleissa ei pääsääntöisesti kerrota sanojen muunkielisiä nimityksiä. Kielilinkit tarjoavat muunkielisten artikkeleiden ohella käännökset artikkelin nimelle. Poikkeuksena ovat lainasanat, jolloin artikkelin nimen ollessa sellainen alkuperäiskielinen asu on jopa suositeltavaa mainita esimerkiksi näin:

Asteroidi (Malline:K-grc-tr, tähti ja -eides, muotoinen) on planeettaa pienempi kivestä tai metallista koostuva kappale, joka kiertää Aurinkoa.

Alkuperäiskielisen asun merkitsemiseen olisi hyvä käyttää kielimallineita, jolloin artikkelien ulkoasu muodostuisi yhteneväiseksi. Esimerkiksi näin:

'''Pravda''' ({{k-ru|Правда|Totuus}}) on [[Venäjä]]llä ilmestyvä sanomalehti.

joka näyttää tältä:

Pravda (ven. Правда, Totuus) on Venäjällä ilmestyvä sanomalehti.

Eliöiden tieteellisiin nimiin ei lisätä kielimerkintää:

Talitiainen (Parus major) on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt tiainen.

Historialliset nimet

Hallitsijoiden nimet

Hallitsijoiden nimistä käytetään suomen kieleen vakiintunutta muotoa. Myös alkuperäinen nimi tulisi artikkelissa mainita. Jos useiden hallitsijoiden nimi on sama, artikkelien nimissä käytetään sulkuja: 'Aleksanteri I (paavi)', 'Aleksanteri I (Bulgaria)'. Järjestysnumerot kirjoitetaan roomalaisilla numeroilla. Joka tapauksessa mahdollisemman monesta luontevasta väännöksestä ja mahdollisesta kirjoitusmuodosta olisi hyvä olla ohjaus säännönmukaiseen nimeen.

Antiikin nimet

Antiikin nimien oikeinkirjoituksesta katso Ohje:Tyyliopas/Antiikin terminologia.

Tekijöiden nimet viitteissä

Nimien suositeltu järjestys viitemallineiden tekijä-parametrissa on Kielitoimiston ohjeen mukainen sukunimi, etunimi. Nimen voi kuitenkin kirjoittaa missä järjestyksessä tahansa. Tämä mahdollisuus helpottaa nimien kopiointia ja automaattisten viitteidenlisäystyökalujen käyttöä.

Lukujen ja valuuttojen merkitseminen

Suomen kielessä on vakiintunut käytäntö lukujen ja valuuttojen sekä valuuttamerkkien merkitsemiseksi. Käytännön ydinkohdat ovat:

• Desimaalierotin: desimaalierottimena käytetään pilkkua (,), esimerkiksi 13,44, ei pistettä 13.44
• Tuhaterotin: tuhaterottimena käytetään sitovaa välilyöntiä ( ), esimerkiksi 12 066 (eli tekstissä 12 066), ei pilkkua 12,066
• Valuuttamerkki: valuuttamerkki merkitään luvun perään sitovalla välilyönnillä, ja valuuttamerkkinä voidaan käyttää joko vakiintunutta erikoismerkkiä (€ eurolle, $ dollarille, £ punnalle jne.) tai ISO 4217 -valuuttakoodia (EUR, USD, GBP jne.). Valuutan mahdolliset desimaalit merkitään yleensä itse lukuarvoon, esimerkiksi 14,33 € (eli tekstissä 14,33 €), ei ennen lukua € 14,33
• Sentin lyhenne: Sentti voidaan lyhentään joko snt tai c. Esim. 12 snt/min.
• Suuret summat: Miljoona lyhennetään milj. Esim. 2 milj. €. Taulukoissa voi käyttää myös lyhyttä ilmaisua M€. Miljardista voi käyttää lyhennettä mrd. Esim. 1,2 mrd. €. Varo billion-ilmaisun moniselitteisyyttä käännettäessä tekstiä englannista.

Näiden sääntöjen avulla sekä oikeaoppisesti muotoiltujen lukuarvojen (kuten 13 044,6006) että valuuttasummien (esimerkiksi 6 003,60 $) muodostaminen onnistuu.

Funktion {{formatnum}} käyttö

Voit käyttää lukujen muotoilussa apuna myös MediaWikin funktiota {{formatnum}}, joka muotoilee luvun automaattisesti oikeaksi.

• {{formatnum:12}} = 12
• {{formatnum:123}} = 123
• {{formatnum:1234}} = 1 234
• {{formatnum:12345}} = 12 345
• {{formatnum:12.3}} = 12,3
• {{formatnum:123.45}} = 123,45
• {{formatnum:1234.567}} = 1 234,567
• {{formatnum:12345.6789}} = 12 345,6789

Yksiköt

Wikipediassa käytetään kansainvälistä yksikköjärjestelmää eli SI-järjestelmää. Yksiköiden nimiin ja tunnuksiin ei lisätä alaviitteitä. Yksikkö erotetaan sitovalla välilyönnillä luvusta, esimerkiksi 12 kg (eli tekstissä 12 kg). Yksiköitä on esitetty SI-järjestelmän artikkelissa ja siinä viitatuissa ohjeissa.

Yleisesti energian yksikkönä käytetään joulea ja sen kerrannaisia. Pelkästään sähköenergiasta puhuttaessa voidaan käyttää wattituntia ja sen kerrannaisia.

Arkisissa ja yleiskielisissä yhteyksissä käytetään SI-järjestelmän lisäyksiköitä. Esim.

• tilavuudesta litra
• tasokulmasta aste
• ajasta käytetään yksiköitä vuorokausi, tunti ja minuutti
• nopeudesta kilometri tunnissa.

Suureet ja niiden tunnukset

Wikipediassa käytetään suureista mieluummin kursiivilla kirjoitettuja SFS-standardien mukaisia tunnuksia. Tähän tunnukseen voidaan liittää tarkentavia alaviitteitä.

Sotilasyksiköt

Pähkinänkuoressa: aukikirjoitettujen nimien kohdalla noudatetaan oikeinkirjoitussääntöjä. Lyhenteinä käytetään yksiköille vakiintuneita merkintöjä.

• Komppaniat: 1. komppania, 2. komppania. (1. K, 2. K)
• Pataljoonat: I pataljoona, II pataljoona. (I P, II P)
• Rykmentit: 2. rykmentti, Jalkaväkirykmentti 4. (2. R, JR 4)
• Prikaatit: 1. prikaati, Ratsuväkiprikaati. (1. Pr, RvPr)
• Divisioonat: 1. divisioona, 2. divisioona. (1. D, 2. D)
• Armeijakunnat: I armeijakunta, II armeijakunta. (I AK, II AK)
• Armeijat: 1. armeija, 2. armeija. (1. A, 2. A)
• Armeijaryhmät: 1. armeijaryhmä. (1. AR)

Yksikön kansallisuus ilmaistaan: Suomen II armeijakunta, mutta käytetään vakiintuneita merkintätapoja kuten brittiläinen 8. armeija.

Jos samanniminen yksikkö on toiminut hyvin erilaisena eri sodissa, niin sodan nimi mainitaan tarkennuksena (jatkosota).