Metso (yritys)

Metso Oyj
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtiö
Osake	OMXH: METSO
Markkina-arvo	3 435 milj. € (31.12.2018)
Perustettu	1999
Toimitusjohtaja	Pekka Vauramo (toimitusjohtaja 1.11.2018 alkaen)
Puheenjohtaja	Mikael Lilius
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Toimiala	teknologiateollisuus
Tuotteet	teolliset laitteet ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, öljy- ja kaasualoille ja kierrätykseen sekä paperi-, sellu- ja prosessiteollisuuteen.
Liikevaihto	3 173 milj. € (2018)
Liikevoitto	351 milj. € (2018)
Tilikauden tulos	229 milj. € (2018)
Henkilöstö	13 150 (31.12.2018)
Kotisivu	www.metso.fi
Infobox OK

Metso Oyj on suomalainen prosessiteollisuusalan pörssiyritys. Sen asiakkaisiin kuuluvat kaivos-, kivenmurskaus-, öljy- ja kaasualoilla ja kierrätyksessä sekä paperi-, sellu- ja prosessiteollisuudessa toimivat yritykset. Metso syntyi vuonna 1999 Valmet Oyj:n ja Rauma Oyj:n sulautuessa yhdeksi yhtiöksi, ja se työllistää 12 000 henkeä 50 maassa..

Historia

1990-luku

Metso syntyi 1.7.1999, kun kuituteknologiaan, kivenmurskaukseen ja virtauksensäätöratkaisuihin keskittynyt Rauma yhdistyi paperi- ja kartonkikonevalmistaja Valmetin kanssa.

Rauman toimialoja olivat vuonna 1998:

• Timberjack-metsäkoneet
• Sunds Defibrator -kuitutekniikkalaitteet
• Nordberg-kivenmurskaimet
• Neles Controls -venttiilit ja -säätöjärjestelmät

Yhtiöillä oli päällekkäistä toimintaa ja osittain samaa asiakaskuntaakin. Yhdistymisellä tavoiteltiin kasvua erityisesti prosessiteknologiassa ja isomman yrityksen katsottiin pärjäävän paremmin kansainvälisillä markkinoilla. Yhtiön toimiala laajeni monialaiseen suuntaan, ja fuusion arvostelijat kokivatkin, että helpompi kasvu olisi saatu, jos kumpikin yhtiö olisi ostanut oman ydinalansa kilpailijan..

Toimipisteitä uudella, vielä nimeämättömällä yrityksellä oli 50 maassa ja henkilöstöä 32 000. Yritys toimi neljällä alalla:

• paperikoneet,
• metsäkoneet (myytiin vuonna 2001)
• kuitutekniikka
• kivenmurskaamot

Uudelle yritykselle etsittiin nimeä henkilöstökilpailulla. 6 500 ehdotuksen joukossa oli 3 Metso-ehdotusta (kaikki Metsoa ehdottaneet saivat rahapalkinnot). Metso on suomalaisille tuttu iso metsäkanalintu, joka viihtyy etenkin mäntymetsissä. Metson liikemerkki jäljittelee metson siipien muotoa.

2000-luku

Sundberg ja Hakala väistyivät pian yrityksen johdosta ja uutena konsernijohtajana aloitti vuonna 2001 Tor Bergman. Metson liikevaihto oli sinä vuonna 4,7 miljardia euroa ja sillä oli 28 500 työntekijää.

Uusi Metso-konserni jakautui kolmeen liiketoiminta-alueeseen:

1. kuitu- ja paperiteknologia
2. automaatio- ja säätöteknologia
3. koneteknologiaa

Rauman ja Valmetin fuusiossa oli saatu suunta yhtiön tulevalle keskittymiselle seuraaviin teknologioihin:

• sellu-, paperi- ja energiantuotantoteknologiat
• maarakennus-, kaivos- ja kierrätysteollisuuden tarvitsemat laitteet
• prosessiteollisuuden automaatio- ja säätöjärjestelmät

Näin muodostuivat Metson kolme keskeistä liiketoiminta-aluetta: Metso Paper, Metso Minerals sekä Metso Automation.

2000-luvulla Metso teki laajalti yritysostoja, joilla haluttiin laajentaa Metso Paperin ja Metso Automationin tuote- ja palvelutarjontaa. Yritysmyynneillä taas hankkiuduttiin eroon ydinliiketoimintojen ulkopuolisesta liiketoiminnoista. Esimerkiksi vuonna 2000 Metso hankki amerikkalaiselta paperikonevalmistaja Beloitilta telapinnoitus- ja paperikoneiden huoltoliiketoimintaa paperikoneteknologioineen. Amerikkalainen Deere & Company puolestaan osti Metsolta metsäkoneita valmistavan Timberjackin. Vuonna 2001 Metso osti ruotsalaisen kiven ja mineraalien käsittelylaitteita valmistavan Svedala Industri AB:n.

Vuonna 2002 Metso ilmoitti, ettei se tule saavuttamaan tulostavoitteitaan kahteen vuoteen ja heinä-syyskuulta kirjattiin yli 300 miljoonan euron tappiot. Vaikeuksien takana oli Svedala. Vuonna 2003 tappiota tuli yli 200 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2003 toimitusjohtaja Bergman joutui eroamaan yhtiön heikon tuloksen vuoksi. Hänen seuraajakseen valittiin Jorma Eloranta, joka aloitti maaliskuussa 2004.

Yrityksen rakennetta tehostettiin voimakkaasti. Näillä toimin kustannuksia pienennettiin vuositasolla 150 miljoonaa euroa. Vuosina 2004–2007 Metson liikevaihto kasvoi 3,6 miljardista eurosta 6,3 miljardiin ja liikevoittoprosentti nousi 5,5 prosentista 9,3 prosenttiin.

Elorannan toimitusjohtajakaudella Metso kasvatti liikevaihtoaan ja paransi tulostaan 19 peräkkäisen vuosineljänneksen ajan (2004–2008). Vuonna 2008 Metso oli kasvanut Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi yritykseksi. Metson liiketoiminnat olivat jakautuvat kolmeen sektoriin (Metso Paper, Metso Minerals ja Metso Automation), työntekijöitä oli yli 28 000 ja liikevaihto oli 6,4 miljardia euroa. Vuosi 2008 olikin Metson siihenastisen historian paras liikevoiton ja liikevaihdon osalta, mutta loppuvuonna nopeasti heikentynyt markkinatilanne pakotti Metson aloittamaan mittavat toimet toimintansa sopeuttamisessa.

Vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana Metso irtisanoi yli 700 työntekijäänsä ja sulki useita pienempiä yksiköitä muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa ja Hollolassa. Näiden toimintoja siirrettiin Järvenpään ja Jyväskylän yksiköihin.

2010-luku

Diplomi-insinööri Matti Kähkönen aloitti Metson toimitusjohtajana maaliskuussa 2011 Elorannan siirtyessä eläkkeelle. Kähkönen oli aiemmin johtanut Metson Kaivos- ja maarakennussegmenttiä..

Vuoden 2011 aikana, globaalin talouden epävarmuudesta huolimatta, Metson kannattavuus kasvoi tasaisesti. Yrityksen palveluliiketoiminnan arvo nousi kolmeen miljardiin euroon. Vuoden 2011 aikana vastaanotetuista tilauksista palveluliiketoiminnan osuus oli noin 40 prosenttia.

Syyskuussa 2012 Metso ilmoitti vähentävänsä Suomessa yli 600 työntekijää useissa paperiteollisuuteen ja paperin tuotantoon keskittyneissä yksiköissään. Vähennystarpeen syynä oli paperiliiketoimintayksikön liikakapasiteetti sekä sen kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikentyminen kilpailun lisäännyttyä ja paperikoneiden sekä valimotuotteiden kysynnän vähennyttyä. Lisäksi alan asiakkaat kaipasivat aiempaa halvempia ratkaisuja. Viikkoa aiemmin Metso oli ilmoittanut jakavansa omistajilleen ylimääräisinä osinkoina 75 miljoonaa euroa. Osingot peruttiin yhtiön saaman kritiikin vuoksi.

2013 – Metson jakautuminen

1.10.2013 ylimääräinen yhtiökokous päätti Metso Oyj:n jakautumisesta kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi vuoden 2014 alusta lähtien. Jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoimintasegmentit muodostivat uuden yhtiön Valmet Oyj:n, kun taas Kaivos ja maarakennus- sekä Automaatio-liiketoiminnat jatkavat Metso Oyj:n nimen alla. Valmet Oyj listattiin Helsingin pörssiin 2.1.2014.

Organisaatio

Vuoden 2014 alussa voimaan tulleen yritysjaon myös Metson toiminta jakaantui kahteen raportoinsegmenttiin:

Kaivos ja maarakennus

• Mineraalien käsittelyjärjestelmät
• Murskaus- ja seulontalaitteet
• Palveluliiketoimintalinjat

Automaatio

• Prosessiautomaatiojärjestelmät
• Virtauksensäätöratkaisut
• Palveluliiketoimintalinjat.

Metso ilmoitti 30.12.2013 pörssitiedotteella pudottavansa omistusosuuttaan autotehdas Valmet Automotivessa. Muutoksen myötä Valmet Automotiven asema Metson tytäryhtiönä päättyi.

Hallinto

Pekka Vauramo nimitettiin Metson toimitusjohtajaksi 1.11.2018 alkaen.

Metson hallitus

Metson hallitukseen kuuluvat:

• Mikael Lilius (Hallituksen puheenjohtaja 31.12.2013 lähtien. Hallituksen jäsen 28.3.2013 lähtien.)
• Christer Gardell (Hallituksen varapuheenjohtaja 31.12.2013 alkaen. Hallituksen jäsen vuodesta 2006.)
• Ozey K. Horton, Jr. (2011–)
• Antti Mäkinen (2018-)
• Lars Josefsson (2013–)
• Nina Kopola (2013–)
• Arja Talma (2016-)
• Peter Carlsson (2016-)

Metson johtoryhmä

Metson johtoryhmään kuuluvat:

• Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja
• Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja
• Victor Tapia, Johtaja, Mining Equipment -liiketoiminta-alue
• Markku Simula, Johtaja, Aggregates Equipment -liiketoiminta-alue
• John Quinlivan, Johtaja, Pumps and Valves -liiketoiminta-alue
• Sami Takaluoma, Johtaja, Minerals Consumables -liiketoiminta-alue
• Uffe Hansen, Johtaja, Recycling -liiketoiminta-alue
• Mikko Keto, Johtaja, Minerals Services -liiketoiminta-alue
• Jani Puroranta, Digitalisaatiojohtaja

Kaivos ja maarakennus

Metson Kaivos ja maarakennus toimittaa teknologiaa, prosesseja, laitteita sekä niihin liittyviä palveluja murskeentuotantoon, maarakennukseen, kaivostoimintaan ja mineraalien prosessointiin. Liiketoiminnat ovat nimeltään Mineraalien käsittelyjärjestelmät, Murskaus- ja seulontalaitteet ja Palvelut.

Tuotteet ja palvelut

Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen varaosien ja asiantuntija- ja huoltopalveluiden lisäksi:

• kaivosteollisuuden kokonaisratkaisuja
• jauhinmyllyjä ja jauhatusratkaisuja
• murskaimia, murskausratkaisuja, prosessilaitteita kuten pumppuja, suodattimia, sakeuttimia ja erottelulaitteita
• liikuteltavia murskaimia ja seuloja
• materiaalinkäsittelyratkaisuja ja kuljettimia

Asiakkaat

Kaivos ja maarakennuksen asiakkaat toimivat kaivos- ja maarakennusteollisuudessa (esimerkiksi louhokset ja urakoitsijat).

Kilpailijat

Metso kuuluu markkinajohtajien joukkoon jauhinmyllyissä, kaivosmurskaimissa ja maarakennusteollisuuden murskaus- ja seulontalaitoksissa. Sen kilpailijoita ovat kaivosteollisuudessa FLSmidth, Outotec ja ThyssenKrupp, maarakennusteollisuudessa se taas kilpailee Terexin, Atlas Copcon, Caterpillarin ja Sandvikin kanssa.

Automaatio

Tiedosto:Metso Automation Honkatalo.jpg

Metso Flow Control -puolen päämaja Vantaan Hakkilassa

Metson Automaatio-segmentti toimittaa prosessiteollisuuden virtauksensäätöratkaisuja, automaatio- ja tiedonhallintajärjestelmiä ja -sovelluksia sekä palveluja. Sen liiketoimintalinjat ovat prosessiautomaatiojärjestelmät, virtauksensäätöratkaisut ja palvelut. Toimiala muodostettiin vuonna 1999 yhdistämällä prosessiautomaatiojärjestelmiä valmistava Valmet Automation ja venttiileitä sekä virtauksen säätöjärjestelmiä valmistava Neles Controls.

Vuonna 2012 linjoista suurin liikevaihdoltaan oli virtauksensäätö (449 milj. €). Samana vuonna palvelut-liiketoimintalinjan liikevaihto oli 217 miljoonaa ja prosessiautomaatiolinjan 194 miljoonaa euroa.

Tuotteet ja palvelut

Metson Automaatio-liiketoiminnat tarjoaa asiakkailleen asiantuntija- ja elinkaaripalveluiden lisäksi:

• prosessiautomaatio- ja informaatiohallintajärjestelmiä ja sovellusverkkoja
• prosessien mittausjärjestelmiä ja analysaattoreita
• säätö-, sulku- ja hätäsulkuventtiileitä
• älykkäitä venttiilien asennoittimia ja kunnonvalvontaa.

Asiakkaat

Liiketoiminta-alueen teollisuusasiakkaat toimivat voimantuotannon, öljyn, kaasun, massan, paperin, kaivostoiminnan ja maarakennuksen parissa.

Automaatiojärjestelmissä Metso kilpailee ABB:n ja Honeywellin kanssa, venttiileissä pääkilpailijoita ovat Emerson Process Management, General Electric ja Flowserve. Metso Automation-segmentin tuotteista markkinajohtajien joukossa ovat massa- ja paperiteollisuuden venttiilit ja automaatioratkaisut.

Kierrätysteollisuus

Metson kierrätysteollisuuteen erikoistunut liiketoiminta-alue tarjoaa globaalisti teknologiaa ja palveluita metalli- ja jätekierrätykseen. Syyskuussa 2011 Metso ilmoitti tutkivansa vaihtoehtoja kierrätysalan yksikön toimimiseen erillisenä yksikkönä. Lokakuussa 2012 Metso ilmoitti kierrätyssegmentin sulautettavan Kaivos ja maarakennus -segmenttiin saman vuoden joulukuussa.

Osake

Metson osake noteerataan Helsingin pörssissä. Osake oli aikaisemmin noteerattu myös New Yorkin pörssissä, mutta noteeraus siellä päättyi 14.9.2007 ja osakkeet vaihtavat omistajaa nykyään OTC-kaupalla suoraan kahden osapuolen välisesti.

Omistus

Metson suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat olivat 30.9.2016:

• Solidium Oy (14,9 %)
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (3,4 %)
• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (1,5 %)
• Odinin rahastot (1,0 %)
• Valtion eläkerahasto (1,0 %)
• Keva (1,0 %)
• Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (1,0 %)
• Svenska litteratursällskapet i Finland rf (0,8 %)
• Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (0,6 %)
• Schweizerische Nationalbank (0,5%)

Yritysmyynnit

Metso myi syyskuussa 2008 Ruotsissa toimivasta valimostaan 83 % investointiyhtiö Primacan kokoamalle sijoittajaryhmälle. Valimo työllistää 120 henkeä. Hinta oli 15 miljoonaa. Metso Founderies Karlstadt -niminen yksikkö on erikoistunut tuulivoimakomponenttien, dieselmoottorilohkojen ja paperikoneiden jenkkisylintereiden valuihin. Metso myi yrityksen, koska sen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat tuulivoima-alalla. Yrityksen mukaan tuulivoima ei kuulu Metson ydinliiketoimintaan.

Metson muita yritysmyyntejä vuoden 2008 jälkeen ovat olleet muun muassa:

• Shanghai-Neles Jamesbury Valve Co. Ltd Kiinassa vuonna 2013
• Metso Husum AB Ruotsissa vuonna 2013
• Flexowell-kuljetusliiketoiminto Saksassa vuonna 2010
• Metso Paper Turku Works Oy Suomessa vuonna 2009

Tunnustuksia ja palkintoja

Metsossa työskentelevä DI Mika Viljanmaa sai vuonna 2012 Marcus Wallenbergin säätiön 2 miljoonan Ruotsin kruunun arvoisen palkinnon, jota kutsutaan usein ”metsäteollisuuden Nobel-palkinnoksi”. Viljanmaa on tuottelias keksijä, jolla on nimissään 120 suojattua keksintöä, joista 57 liittyy metallihihnateknologiaan. Palkinnon hän saikin nimenomaan uraauurtavasta työstään paperin- ja kartonginvalmistuksessa käytettävän metallihihnakalanteroinnin kehittämisessä. Metallihihnakalanteroinnin avulla parannetaan paperin painopinnan laatua, nostetaan tuotantotehokkuutta, vähennetään kuidun käyttöä ja mahdollistetaan puristin- ja kuivatussovellukset. Verrattuna perinteiseen kalanterointiin metallihihnakalanterointi tuottaa sileämpää jälkeä paperiin ja kartonkiin. Tekniikkaa koskevat alustavat tutkimukset ja kokeet tehtiin vuosina 1996–2000 ja ensimmäinen sovellus saatiin käyttöön vuonna 2006. Nyt teknologiaan perustuva maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti on 2,2 miljoonaa tonnia vuodessa.

Lähteet

• Jokinen, Jukka: Tykki taipui paperikoneeksi – From field-gun to paper machine: Valmet Rautpohja 1938–1988. Jyväskylä: Valmet Oy Rautpohja, 1988. ISBN 951-95880-6-X.

Aiheesta muualla

• Metso Oyj
• Metso Automation (englanniksi)
• Metso Power (englanniksi)
• Metso Oyj Google Finance -taloussivustolla (englanniksi)
• Metso Endress+Hauser Oy