Koronapassi
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Antsawikiä parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Koronapassi on digitaalinen todistus, joka kertoo onko koronapassin omistaja saanut kaksi koronarokoteannosta, hiljattain sairastanut koronavirustaudin tai onko hänellä negatiivinen koronavirustestitulos.[1]
Koronapassi EU:ssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan unionin alueella on käytössä EU:n digitaalinen koronatodistus. Todistuksen myöntää jokaisen valtion omat viranomaiset. Kaikki EU-maat ovat liittyneet sen käyttöön, minkä lisäksi myös useat muut Euroopan maat ovat mukana palvelun käytössä.[2]
Koronapassi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koronapassi löytyy OmaKannasta QR-koodin muodossa. Se seuraa EU:n koronapassiprotokollaa.
Koronapassi on vaihtoehto rajoituksille. Rajoitusten kohteina olevat toimijat voivat vaihtoehtoisesti ja oman valintansa mukaan edellyttää asiakkailtaan tai osallistujilta koronapassin käyttöä tai noudattaa valtioneuvoston, aluehallintoviranomaisten ja kuntien asettamia rajoituksia. Sekä yksityiset että julkiset toimijat voivat edellyttää koronapassin käyttöä.[3]
Koronapassin esittämistä ei voi edellyttää paikoissa, joiden voidaan katsoa olevan tavanomaisen elämän tai lakisääteisten oikeuksien ja palveluiden nauttimisen kannalta välttämättömiä. Todistusta ei siis saa edellyttää asiakkailta esimerkiksi apteekeissa tai kaupoissa.[3]
Koronapassin voi esimerkiksi tulostaa tai tallentaa puhelimeensa, ja tarkistaa siitä käyttäen THL:n hyväksymää Koronatodistuksen lukija -sovellusta.[4]
Vastustusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koronapassia edellyttävät yritykset ja yrittäjät ovat saaneet osakseen kritiikkiä ja häirintää. Yritysten toimintaa on pyritty häiritsemään ainakin väärillä varauksilla ja niitä boikotoidaan.[5] Koronapassin mahdollista käyttöönottoa yhä nuoremmilla ja sen edellytystä varsinkin julkisissa palveluissa, tapahtumissa ja harrastuspaikoissa on arvosteltu syrjiväksi.[6] Perussuomalaiset ovat arvostelleet koronapassia eduskunnassa siihen vaadittavien testitulosten viiveiden, yksityisten testien korkeiden hintojen ja rokotteiden tehokkuuteen liittyvien epäselvyyksien osalta, ja pitävät passia eriarvoistavana ja yksilönvapauksia halventavana. Kansanedustaja Ano Turtiainen sai varapuhemies Antti Rinteeltä huomautuksen sanottuaan koronapassia natsipassiksi.[7] Koronavirusrokotteita koskevat salaliittoteoriat ovat myös löytäneet seuraajia, jotka pitävät rokotteita turvallisuusuhkana ja siten koronapassia uhkana vapaudelleen.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mikä on koronapassi, miten sitä käytettäisiin ja keneltä sitä vaadittaisiin? Yle kokosi vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin Yle Uutiset. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ EU:n digitaalinen koronatodistus Euroopan komissio. Viitattu 19.10.2021. (englanniksi)
- ↑ 3,0 3,1 Koronapassi Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ Koronatodistuksen lukija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.10.2021.
- ↑ Koronapassia edellyttäville yrittäjille lähetetty asiattomia viestejä – verkkosivustolle listataan koronapassia käyttäviä yrityksiä ja kehotetaan boikotoimaan niitä ilkkapohjalainen.fi. Viitattu 19.10.2021.
- ↑ Koronapassi jo 12-vuotiaille? Sairaanhoitopiireiltä ymmärrystä, mutta myös kovaa kritiikkiä: Se olisi rokottamattomien lasten syrjintää yle.fi. Viitattu 19.10.2021.
- ↑ Turtiaisen ”natsipassi” oli liikaa puhemies Rinteelle – ”pyydän asiallista kielenkäyttöä” iltalehti.fi. Viitattu 19.10.2021.