Kiskonjoki (Polvijärvi)

Kiskonjoki
[[Tiedosto:|250px|]]
Alkulähde	Miihkalinjärvi, Juuka 63.0031°N, 29.1011°E
Laskupaikka	Huutokoski, Höytiäinen 62.8970°N, 29.4127°E
Pituus	31 km  km
Alkulähteen korkeus	147,7 m m
Valuma-alue	255 km²  km²
Infobox OK

Kiskonjoki on Pohjois-Karjalan Polvijärvellä ja Juuassa virtaava 31 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Miihkalinjärvestä ja laskee Höytiäiseen. Se muodostaa Höytiäisen valuma-alueen (vesistöaluetunnus 04.8) noin 70 kilometriä pitkästä pääuomasta lähes koko yläjuoksun osuuden.

Joen kulku

Miihkalinjärvi ja Teerijärvi ovat Kiskonjoen valuma-alueen latvajärviä. Joen nimikkouoma alkaa kuitenkin Miihkalinjärvestä, joka on pinta-alaltaan 54 hehtaaria. Teerijärven laskupuro Teeripuro yhtyy Kiskonjokeen alempana. Kiskonjoki alkaa Miihkalinjärven pohjoispäästä ja virtaa ensin vajaa kilometrin verran pohjoiseen. Siellä siihen yhtyy luoteesta tuleva Suolamminpuro. Kiskonjoki kaartaa mutkitelle kohti kaakkoa, joka säilyy joen suuntana loppuun asti. Matokosken jälkeen joki leikkaa lounas-koillis-suuntaisen harjujakson poikki. Samassa kohtaa jokeen yhtyy lounaasta Teeripuro ja pohjoisesta Toivalanpuro. Täältä alkaa Kiskonjoen jyrkin osuus, jossa sijaitsevat Suuri Harjakoski, Pieni Harjakoski, Vääräkoski ja Saarikoski. Suuren Harjakosken ja Saarikosken välimatka on viisi kilometriä. Kohdassa, johon Lipasjoki yhtyy Kiskonjokeen, on sijainnut pieni kulmakunta. Täällä Kiskonjoki tekee myös mutkia, jonka jälkeen joki on perattu yli 10 kilometrin matkalta suoraksi ja sen lähiympäristö on raivattu peltomaaksi. Alajuoksun osuudella Kiskonjokeen yhtyy Nisän kanava uoma. Joki laskee Höytiäiseen Huutokoskella lahteen, joka muistuttaa levenevää jokiuomaa. lahti aukeaa saaristoiseen Rauanlahteen Raassilanniemen kohdalla. Joen alajuoksua reunustavan peltoalueen kulmakuntia ovat Kanava, Latolahti, Ukonniemi, Vihtapuro, Huutokoski ja Haaralanniemi.

Kiskonjoen valuma-alue

Yleistä

Kiskonjoki kuuluu Suomessa Vuoksen vesistöön (04), joka muodostaa noin neljäsosan Itämeren Suomenlahteen laskevasta Nevan vesistöalueesta. Joki sisältyy Höytiäisen valuma-alueessa (04.8) sen Kiskonjoen valuma-alueeseen (04.84) ja on valuma-alueensa pääuoma että osa Höytiäisen valuma-alueen pääuomaa. Kiskonjoen valuma-alue ulottuu Polvijärven, Juuan ja hieman myös Kaavin kuntien alueille. Valuma-alueen pinta-ala on 255 neliökilometriä (256 neliökilometriä ) ja sen järvisyys on 1,2 %.

Vesistöviranomaisten julkaisema verkkopalvelu VALUE antaa valuma-alueen vesistöjen osuudeksi 0,7 %, kosteikkojen ja avosoiden 2,9 %, metsämaiden 90 %, maatalousmaiden 4,3 % ja asuinalueiden, teollisuusalueiden, tiestön ja muun rakennettujen maiden osuudeksi 1,1 %.

Sivu-uomia

Suuria sivujokia ovat Lipasjoki, Petropuro eli Nisän kanava ja Multapuro. Sivujokia on esitelty alla olevassa taulukossa. Taulukon lähteet on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty sivujoittain taulukon oikeaan sarakkeeseen.<section begin="kiskonjoki_polvijarvi" />

Sivujoen nimi	Etäisyys Höytiäisestä (km)	Uoman kohta	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma-alue (km²)	Lähteet
Joki laskee Häytiäiseen Rauanlahdella.
Nisän kanava	8	Kanava	2		48	2,2,2,2,–,3
Multapuro	10	Kanava			51	2,2,2,–,–,3
Lipasjoki	13	keskijuoksu	15		35	2,2,2,2,–,3
Keltapuro	22	keskijuoksu				2,2,2,–,–,–
Toivalanpuro	23	keskijuoksu			18	2,2,2,–,–,3
Teeripuro	24	keskijuoksu			15	2,2,2,–,–,3
Moskuunpuro	28	yläjuoksu			12	2,2,2,–,–,3
Suolamminpuro	30	yläjuoksu				2,2,2,–,–,–
Joki alkaa Miihkalinjärvestä.

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikka- verkkopalvelusta, 3 = määritetty VALUE- verkkopalvelun avulla <section end="kiskonjoki_polvijarvi" />

Järviä

Valuma-alueen järviä on vähän. Suurimpia ovat edellä mainitut latvajärvet Miihkalinjärvi ja Teerijärvi. Petripuron eli Nisän kanavan pääuomassa sijaitsee matala Nisäjärvi ja Lipasjoen yläjuoksulla on Lipaslampi. Muut järvet ovat lampia tai pieniä järviä.

Järvenlaskuja

Höytiäisen järvenlasku toteutettiin vuosina 1858–1860 ja lopputuloksena järven vedenpinta aleni 9,6 metriä. Rantaviiva pakeni Veihtisuon kohdalta noin viisi kilometriä kaakkoon päin ja Kiskonjoki piteni samalla saman verran. Samalla paljastui järvenpohjaa, joka otettiin karjatalouden käyttöön ja joka raivattiin myöhemmin jokea seuraavaksi peltomaaksi. Kiskonjoki on kuluttanut pehmeään järvenpohjaan suistoa kohti levenemän uoman, joka muistuttaa viimeisellä kilometrillä kapenevaa lahtea.

Kiskonjoen uoman lähellä sijaitseva Nisäjärvi on laskettu 1850-luvulla ja sitä on laskettu lisää vuonna 1893. Järven tai pikemminkin kosteikkoalueen lasku-uoma on Nisän kanava.