Kasvien rytmit
Monien kasvilajien liikkeet ja elintoiminnot vaihtelevat säännöllisesti jaksoittain. Nämä jaksot voivat toistua vuodenajoittain tai esimerkiksi 24 tunnin jaksoissa kasvilajista riippuen (sirkadiaanirytmi). Esimerkiksi voikukan kukat avautuvat päivän ajaksi ja sulkeutuvat yöllä. Kasvien rytmi ei kuitenkaan johdu pelkästä valosta, vaan myös lämmöllä on osuutensa. Kesän vaihtuessa talveksi monivuotiset kasvit valmistautuvat keräämällä lehtivihreän tärkeimmät ainesosat talteen varteensa (ruska).
Monilla viileän ilmaston kasveilla (esimerkiksi leskenlehti) on evoluution tuloksena ominaisuus, joka estää seuraavan kevään silmuja tai kukintoa puhkeamasta ennenaikaisesti, vaikka syksy olisikin lämmin. Tätä kutsutaan keväistymisilmiöksi eli vernalisaatioksi.
Monilla kasvilajeilla on eroja etenkin medenerityksessä ja tuoksussa päivällä ja yöllä. Joidenkin yöperhosia houkuttelevien kasvien tuoksu ja medeneritys voimistuu öisin, jolloin kasvin kanssa yhteistyössä olevat hyönteiset ovat aktiivisimmillaan.
Kasvit voidaan luokitella rytmien mukaan karkeasti kolmeen ryhmään:
Pitkänpäivänkasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkänpäivänkasvit vaativat kukkiakseen pitkän, yhtäjaksoisen valoisan ajan vuorokaudessa. Jos vuorokausi on liian pimeä, ne jatkavat kasvuaan, mutteivät kuki. Varsin suuri osa kaikista kasveista on pitkänpäivänkasveja.
Lyhyenpäivänkasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyhyenpäivänkasvit vaativat nimensä mukaisesti kukkiakseen pitkän pimeän jakson vuorokaudessa. Lyhyenpäivänkasveja (esimerkiksi riisi) esiintyy etenkin lämpimillä alueilla. Vastaavasti nekään eivät kuki, jos vuorokaudessa ei ole kyllin pitkää pimeää jaksoa.
Päiväneutraalit kasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päiväneutraalit kasvit ja niiden toiminta ei ole millään tapaa riippuvainen valon määrästä.