Karppila
Karppila eli Podborvje (ven. Подборовье) on maaseututaajama Viipurinlahden pohjoisrannalla Leningradin alueen Viipurin piirien Tienhaaran (Seleznjovon) maalaiskunnassa. Karppila sijaitsee pienellä Viipurinlahteen työntyvällä niemellä Viipurista lounaaseen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomelle kuuluessaan Karppilan kylä kuului Viipurin maalaiskuntaan. Se sijaitsi maalaiskunnan länsirajalla ja rajoittui lännessä Vahvialaan kuntaan ja Viipurin kaupunkiin kuuluneeseen Uuraan satama-alueeseen. Karppilan naapurikyliä olivat Hapenensaari Viipurin maalaiskunnan alueella sekä Tervajoki Vahvialan puolella.
Asutus ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karppilassa oli 551 asukasta vuonna 1937.[1] Maatalous oli tärkeä elinkeino Karppilassa. Vuonna 1937 Karppilassa oli 280 ha metsää, 73 ha peltoa ja seitsemän ha niittyä.[2] Maatalouden ohella harjoitettiin sivuelinkeinona kalastusta Viipurinlahdella. Kylässä oli T:mi L. Vaittisen kauppa ja Viipurin Osuusliikkeen myymälä.[3] Kylässä toimi urheiluseura Karppilan Kaiku, joka oli perustettu vuonna 1921.[4]
Kansakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karppilan kylä muodosti oman kansakoulupiirin. Aikaisemmin Karppila oli kuulunut Tervajoen koulupiiriin, mutta kun Tervajoki vuonna 1921 siirtyi vastaperustettuun Vahvialan kuntaan jäi Karppila ilman koulua.[5] Viipurin maalaiskunta luovutti Tervajoen koulun Vahvialan kunnalle vuonna 1928, jonka jälkeen Karppilan kylän keskustaan rakennettiin koulu ja erillinen opettajien asuinrakennus.[5] Vuonna 1939 koulussa oli kolme opettajaa ja 58 oppilasta.[6] Koulun rakennukset tuhoutuivat talvisodassa ja jatkosodan aikana rakennettiin uusi komea tiilinen koulu vuosina 1943–1944.[5]
Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aivan talvisodan loppuvaiheessa taistelut ulottuivat Karppilan alueelle, kun neuvostojoukot pääsivät ylittämään jäätyneen Viipurinlahden. Kylän väestö oli evakuoitu muualle Suomeen jo ennen tätä. Moskovan rauhassa 1940 Viipurin maalaiskunta Karppila mukaan lukien siirtyi Neuvostoliitolle. Jatkosodassa luovutetut alueet valloitettiin takaisin vuonna 1941 ja kyläläiset pääsivät palaamaan koteihinsa. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä kesällä 1944.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahokas • Alasommee • Alasäiniö • Haankylä (Haka) • Hapenensaari • Hämäläinen • Ihantala • Juustila (Juustilanjoki) • Jyrkilä • Järvelä • Kaipola • Karppila • Kaukola • Kiiskilä • Kilpeenjoki • Kilpeenjoki–Sydänmaa • Kilpeenjoki–Vakkila • Konkkala • Korpelanautio • Kurikkala • Kähäri • Kärki • Kärstilä • Lahti • Lavola • Leppälä • Lihaniemi • Lyykylänjärvi • Mannikkala • Mälkki • Naulasaari • Nikoskela • Nuoraa • Näätälä • Pakkainen • Parkaus • Perojoensuu • Pien-Merijoki • Pietilä • Pihkala • Piispansaari • Porkansaari • Rapattila • Rasalahti • Repola–Lyykylä • Repola–Tervajoki • Rikkola • Ryysylä • Rääsiälä • Saarela • Samola • Savolainen • Suur-Merijoki • Suurpero • Tali • Terävälä • Tikkala • Tirhiä • Uskila • Uusikartano • Vahvaniemi • Vatikivi • Ventelä • Ykspää • Ylivesi • Yläsommee • Yläsäiniö