Kalmarin sota
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kalmarin sota | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Komentajat | |||||||||
Vahvuudet | |||||||||
21 000 |
20 000 |
Kalmarin sota (ruots. Kalmarskriget) oli Ruotsin ja Tanskan välinen sota aikavälillä 1611 - 1613 erinäisistä rajakiistoista, muun muassa Ruijan omistamisesta.
Tanskaa johti kuningas Kristian IV. Ruotsin johdossa oli sodan alussa Kaarle IX, ja sodan päätti hänen poikansa Kustaa II Aadolf.[1]
Tanska julisti sodan alkaneeksi 4. huhtikuuta 1611 Örebrossa. Kristian IV:n joukot piirittivät Kalmarin 3. toukokuuta ja kaupunki vallattiin saman kuun lopussa. Tärkeän Älvsborgin linnoituksen tanskalaiset valtasivat 24. toukokuuta 1612 [2]
Rauha solmittiin Knäredissä 20. tammikuuta 1613.[3] Rauhan vuoksi Ruotsin täytyi luopua oikeuksistaan Jäämeren rannikkoalueisiin[4].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]