Alexis von Kræmer

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alexis Karl Oskar Fredrik von Kræmer (8. tammikuuta 1871 Pietari24. joulukuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen Helsingin yliopiston lehtori ja valtiopäivämies.[1][2]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Kræmerin vanhemmat olivat amiraali Johan Fredrik Oskar von Kræmer ja Sofia Maria Julia Dorotea Cedercreutz ja hänen puolisonsa vuodesta 1905 oli Agnes von Kraemer. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta 1890 ja opiskeli Helsingin yliopistossa, valmistuen filosofian kandidaatiksi 1893, maisteriksi 1894 sekä lisensiaatiksi 1900 ja väitellen tohtoriksi 1901. Von Kræmer opiskeli myös Pariisissa useaan otteeseen vuosina 1893–1898. Hän toimi ranskan kielen opettajana Helsingin ruotsalaisissa oppikouluissa vuosien 1896–1922 välillä. Hän oli Helsingin yliopiston ranskan kielen lehtorina 1910–1927 ja toimi Helsingin Alliance françaisen sihteerinä 1894–1914, Helsingin ranskalais-englantilaisen kerhon puheenjohtajana 1918–1924 ja Société Franco-finlandaise’n puheenjohtajana 1924–1927. Von Kræmer sai Ranskan kunnialegioonan ristin 1920.[1][2]

Von Kræmer osallistui säätyvaltiopäiville aateliston edustajana 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[2][3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Villiers de l’Isle Adam: en literaturhistorisk studie, väitöskirja. Helsingfors 1900
  • Edmond ja Jules de Goncourt. Helios Förlag, Helsingfors 1906. Sarja: Konst och kultur 6

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Von Kraemer Alexis Karl Oskar Fredrik Viitattu 14.4.2021.
  2. 2,0 2,1 2,2 Helsingin yliopisto: opettajat ja virkamiehet vuodesta 1828. 1, A - K / Tor Carpelan ja L. O. Th. Tudeer., s. 490. Alexis Karl Oskar Fredrik von Kræmer. Tuntematon, 1925. Kansalliskirjasto (viitattu 14.04.2021).
  3. Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1905–1906 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1905–1906. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1907, ss. 945-954.