Aarno Raninen
Aarno Raninen | |
---|---|
[[Tiedosto:|250px|]] | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. huhtikuuta 1944 |
Kuollut | 3. syyskuuta 2014 (70 vuotta) |
Ammatti |
kapellimestari säveltäjä sovittaja laulaja |
Muusikko | |
Aktiivisena | 1958–2014 |
Tyylilajit | iskelmä, jazz, rock |
Soittimet | piano, kosketinsoittimet |
[[Tiedosto:{{#property:p109|from=}}
v|128px|Allekirjoitus]] Allekirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
[https://musicbrainz.org/artist/{{#property:p434%7Cfrom=}} v/ MusicBrainz] |
Aarno Erik Raninen (27. huhtikuuta 1944 Kuhmoinen – 3. syyskuuta 2014 Tuusula[1]) oli suomalainen kapellimestari, säveltäjä, sovittaja, laulaja ja kosketinsoittaja.[2] Hän aloitti uransa keikkamuusikkona jo 14-vuotiaana.[3] Raninen keikkaili mm. Onni Gideonin yhtyeessä sekä Smokings-yhtyeessä. [4]
Ranisen tunnetuimpia sävellyksiä ovat muun muassa "Näin on", "Lapponia", "Huilumies" sekä joululaulu ”Tule joulu kultainen”.[2] Lisäksi hän sävelsi salanimellä George Romain televisiosarjojen ÄWPK – Älywapaa palokunta ja Soitinmenot laulut sekä Kymppitonnin tunnusmusiikin. Aarno Raninen sovitti muun muassa Seija Simolan laulut "Kun aika on", "Maritza", "Rakkaus kasvoista kasvoihin" ja "Sulle silmäni annan".
Ranisen säveltämä ja Monica Aspelundin laulama "Joiku" oli tammikuussa 1976 mukana Eurovision laulukilpailun Suomen karsinnassa, mutta ei päässyt varsinaiseen kilpailuun, jonne lähetettiin Fredi. Seuraavana vuonna Ranisen säveltämä ja jälleen Aspelundin laulama "Lapponia" valittiin edustamaan Suomea Lontooseen. Kappale sijoittui kymmenenneksi saatuaan 51 pistettä. Vuonna 1989 Aarno Raninen soitti kinourkuja ja viihdepianoa Miljoonasateen albumilla Vain nopeat elävät. Samana vuonna Raninen oli mukana myös Miljoonasateen joulusinglellä Kyyneleitä joulupuurossa Hammondin soittajana että a-puolen laulun säveltäjänä.
Raninen oli yksi matkustajista, joka oli kokemassa 30. syyskuuta 1978 tapahtunutta Oulun lentokonekaappausta.[5][6]
Raninen kuoli syyskuussa 2014 kotonaan Tuusulan Jokelassa sattuneessa tulipalossa, joka syttyi tupakoinnista sohvalla.[1][7][8][9]
Salanimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jouni Pohjola
- George Romain
- Savinainen[10]
Laajempia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Orjan poika, oopperafantasia Eino Leinon runoon 1970, libretto Seppo Mattila
- Credo – Minä uskon 1975, sanat Monica Aspelund
- Kotkan ruusu, musikaali 1981, libretto Ere Kokkonen, laulujen sanat Vexi Salmi ja Juha Vainio[11]
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aarno Raninen (1972)
- Joulutunnelmaa (1974)
- Listahittejä Hammondilla (1976)
- Hammond helmiä 2 (1978)
- Iltama tanssit (1979)
- Suosikkisäveliä sähköuruilla (1979)
- Hammondpuisto (1979)
- Hammondilla (1979)
- Näin laulu soi (1990)
Elokuvamusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pölhölä (1981)
- Lentävät luupäät (1984)
- Hei kliffaa hei (1985)
- Liian iso keikka (1986)
- Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (1990)
- Rampe & Naukkis – kaikkien aikojen superpari (1990)
- Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet (1991)
- Naisen logiikka (1999)
Näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mitäs me sankarit (1980) - Kapellimestari
- Hei kliffaa hei (1985) - ravintolaorkesterin johtaja ja helistinten soittaja
- Nuoruuteni savotat (1988) - Matti Neulikko
- Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät (1992) - kansishakin pelaaja
- Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (1998) - Haitarinsoittaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Muusikko Aarno Raninen on kuollut Yle Uutiset. 3.9.2914. Yle. Viitattu 3.9.2014.
- ↑ 2,0 2,1 Peter von Bagh, Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 458. Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7.
- ↑ Aarno Raninen - Suomi-viihteen yksi Suurista Elvis ry. Viitattu 3.9.2014.
- ↑ Pomus - Pomus.net - Aarno Raninen pomus.net. Viitattu 8.8.2017.
- ↑ Hurja viesti Finnairin kapteenilta 1978: ”Meidät on...kaapattu” Uusi Suomi. 11.7.2010. Viitattu 4.9.2014.
- ↑ Raninen oli mukana kaappauslennolla − "Hemmetisti jännitti" Ilta-Sanomat. 3.9.2014. Viitattu 4.9.2014.
- ↑ Tupakointi syynä Ranisen talon paloon. Helsingin sanomat 13.9.2014 s. A23.
- ↑ Säveltäjä Aarno Ranisen kuolemaan liittynyt tulipalo alkoi sohvalla tupakoinnista, Hs.fi 12.9.2014 (Internet Archive -arkistossa
- ↑ Aarno Ranisen surmanneen tulipalon syy selvisi Ilta-Sanomat. 12.9.2014. Viitattu 24.6.2015.
- ↑ Search result for composer Raninen Aarno www.aanitearkisto.fi. Viitattu 24.5.2017.
- ↑ Laitinen, Kikka: Aarno Raninen, Pomus.net. Viitattu 3.9.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haastattelu - Selvis-lehti 01/2005
- Aarno Raninen pomus.net tietokannassa
- Aarno Ranisen laulutuotanto Suomen äänitearkistossa
- Aarno Ranisen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa
- Aarno Ranisen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa
- Aarno Ranisen sovitustuotanto Suomen äänitearkistossa
- YLE Elävä arkisto/Aarno Raninen & Matti Oiling: Unit 7
- Aarno Ranisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Internet Archive -arkistossa=
- Aarno Ranisen albumeita kuunneltavissa suoratoistona verkkosivustolla Spotify
- Aarno Ranisen diskografia tekijätietoineen verkkosivustolla Discogs.com (englanniksi)
- Aarno Raninen Elonetissä
- Aarno Raninen Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)