Ylioppilaskunta

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu yliopistolakiin. Jokaisessa Suomen yliopistossa on oma ylioppilaskuntansa. Ylioppilaskunnan muodostavat kaikki alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat, koska jäsenyys on pakollinen. Ylioppilaskunta voi lisäksi hyväksyä jäsenekseen muitakin yliopisto-opiskelijoita.[1]

Yliopistolain 46 §:ssä määritellään ylioppilaskunnan tarkoitus seuraavasti:

»Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.»

Suomen 13 ylioppilaskuntaa ovat liittyneet yhteen Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL), joka on perustettu 1921. SYL edustaa yhteensä 132 000 yliopisto-opiskelijaa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen ylioppilaskunta on Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Se perustettiin silloiseen Aleksanterin-yliopistoon vuonna 1868 nimellä Suomen ylioppilaskunta, mutta nimeä muutettiin kun maahan alettiin perustaa muita yliopistoja.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska ylioppilaskunnat ovat laissa määritettyjä julkisyhteisöjä, niiden hallinto määräytyy ensisijaisesti lain ja yhteisöjen sääntöjen perusteella. Yhdistyslain määräyksiä ei pääosin sovelleta ylioppilaskunnissa[3].

Ylioppilaskunnilla on itsehallinto. Yliopistolaissa määritellään, että ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävät hallitus ja edustajisto. Ylioppilaskunnat säätelevät toimintaansa tarkemmin edustajiston hyväksymillä säännöillä, jotka yliopiston rehtori vahvistaa.[1]

Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan edustajisto valitaan suhteellisilla vaaleilla. Asetuksen mukaan ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä.[4]

Jäsenyys ja jäsenmaksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki yliopistossa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä, minkä lisäksi ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenekseen muitakin yliopiston opiskelijoita. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden on toisinaan katsottu olevan ristiriidassa perustuslain 13 §:n takaaman yhdistymisvapauden kanssa, johon sisältyy oikeuden kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen[5]. Ylioppilaskunta ei kuitenkaan ole tavanomainen yhdistys vaan julkisoikeudellinen yhdistys, jollaisia voidaan perustaa lailla ja jotka hoitavat julkista tehtävää. Ylioppilaskuntien kiistattominkenen mukaan? julkinen tehtävä on osallistuminen autonomisten yliopistojen hallintoon.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on noussut kritiikkiä etenkin silloin, kun ne ovat ottaneet kantaa opiskeluun liittymättömiin asioihin, kuten parisuhdelakiin tai Irakin sotaan.[6] Ylioppilaskuntia on kritisoitu myös siitä, että ne hoitavat tehtäviä, jotka eivät niille lain mukaan kuuluisi. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi asunnonvälitys, kampusviljely tai tiedotustoiminta. Vaikka päätökset ja kannanotot tehdäänkin ylioppilaskunnan eri elinten kautta, niitä on kritisoitu siitä, että ylioppilaskunnan jäsenen ei ole mahdollista irtautua yhteisöstä, vaikka sen kannanotot eivät miellyttäisikään.[7]

Keskustelua syntyi myös syyskuussa 2014 eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemästä päätöksestä, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien pakkojäsenyys rikkoisi perustuslaissa taattua yhdistymisvapautta siitä huolimatta, että niille esitettiin samoja tehtäviä kuin ylioppilaskunnille, joiden jäsenyys on pakollinen. Samassa päätöksessä ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä perusteltiin sillä, että ”ylioppilaskuntaa oli vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja koska sillä oli merkittävä osuus yliopiston hallinnossa”.[8]

Syksyllä 2018 eduskunnan perustuslakivaliokunta julkaisi kannanoton, jonka mukaan pitäisi käynnistää selvitystyö siitä, onko pakkojäsenyydelle enää esitettävissä hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia perusteita.[9]

Maaliskuussa 2021 pakkojäsenyyttä opetus- ja kulttuuriministeriölle selvittänyt ryhmä ei löytänyt sen poistamiselle ”välittömiä perusteita”. Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtorin ja julkisoikeuden dosentin Matti Muukkosen mukaan viimeinen välttämätön peruste ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden ylläpitämiseksi poistui vuoden 2021 alussa, kun opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen siirtyi Kelan vastuulle.[10]

Maaliskuussa 2021 kansanedustaja Heikki Vestman jätti yhdessä 83 muun kansanedustajan kanssa lakialoitteen ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamiseksi. Vestmanin mukaan ylioppilaskunnat eivät enää hoida sellaisia tehtäviä, joiden perusteella opiskelijoiden automaatio- ja pakkojäsenyys voitaisiin katsoa hyväksyttäväksi ja perustelluksi.[11][12]

Vuosikirjapäätöksessä KHO:2021:140 Turun yliopiston opiskelija oli hakenut eroa ylioppilaskunnasta ja vaatinut jäsenmaksun ylioppilaskuntaosuuden palauttamista. Jotta pakkojäsenyyttä koskevan yliopistolain säännöksen olisi voinut jättää soveltamatta, ristiriidan sen ja perustuslain välillä olisi tullut olla selvä ja riidaton. Korkein hallinto-oikeus totesi, että kyseisessä tapauksessa ylioppilaskunnan pakkojäsenyys ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, joten opiskelijan vaatimukset hylättiin.[13]

Jäsenmaksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnilla on oikeus periä jäsenmaksua sen ”tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuviin menoihin”. Jäsenmaksun suuruuden vahvistaa yliopiston rehtori ja yliopisto valvoo sen maksamista.[1] Keväällä 2021 jäsenmaksun suuruus oli ylioppilaskunnasta 46–82 euroa vuodessa.[10] Lukuvuonna 2021–2022 edullisin jäsenmaksu oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla (46 euroa lukuvuodessa)[14] ja kallein Vaasan yliopiston ylioppilaskunnalla (83 euroa lukuvuodessa)[15].

Vuoden 2020 loppuun asti ylioppilaskunnat keräsivät jäseniltään jäsenmaksun yhteydessä pakollisen terveydenhoitomaksun, mutta vuoden 2021 alusta terveydenhoitomaksusta tuli veronluonteinen maksu, jonka keräämisestä vastaa Kela. Samassa yhteydessä myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat tulivat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluiden piiriin.[16]

Suomen ylioppilaskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

sekä

Entisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyivät osaksi uusia ylioppilaskuntia uuden yliopistolain voimaan astuessa 1.1.2010 tai myöhemmin:

Aiempia ylioppilaskuntia:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 1,2 Yliopistolaki 46 § Finlex. Viitattu 21.10.2021.
  2. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry täyttää 100 vuotta vuonna 2021 Suomen Ylioppilaskuntien Liitto. Viitattu 21.10.2021.
  3. Yhdistyslaki 2 § Finlex. ”Yhteisöön, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten, tätä lakia sovelletaan vain sikäli kuin niin on erikseen säädetty.” Viitattu 21.10.2021.
  4. Valtioneuvoston asetus yliopistoista 4 § Finlex. Viitattu 21.10.2021.
  5. Suomen perustuslaki 13 § Finlex. Viitattu 21.10.2021.
  6. Pakko ei ole kuin kuulua Ylioppilaslehti. 14.2.2003. Viitattu 4.6.2011.
  7. Vartiainen, Niko: Miksi opiskelijan on pakko kuulua ylioppilaskuntaan? Kokoomusnuoret ja liberaalipuolue käyvät jälleen vuosikymmeniä kestäneeseen taistoon Helsingin Sanomat. 29.8.2017. Viitattu 22.10.2021.
  8. Liiten, Marjukka: Perustuslaki­valiokunnan päätös opiskelijakuntien pakkojäsenyydestä synnytti kiistan Helsingin Sanomat. 24.9.2014. Viitattu 22.10.2021.
  9. Laine, Linda: Perustuslakivaliokunta: Selvitystyön käynnistämistä ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä pitäisi harkita Helsingin Sanomat. 29.10.2018. Viitattu 22.10.2021.
  10. 10,0 10,1 Liiten, Marjukka: Selvittäjäryhmä pitäisi kiinni ylioppilas­kuntien pakko­jäsenyydestä – tutkijan mukaan se on perustuslain vastainen Helsingin Sanomat. 11.3.2021. Viitattu 22.10.2021.
  11. Liiten, Marjukka: Lakialoite: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys poistettava Helsingin Sanomat. 12.3.2021. Viitattu 22.10.2021.
  12. LA 21/2021 vp Eduskunta. Viitattu 22.10.2021.
  13. KHO:2021:140 Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 22.10.2021.
  14. Jäsenyys Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 22.10.2021.
  15. Jäsenyydestä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 22.10.2021.
  16. 270 000 korkeakouluopiskelijalle yhdenvertainen opiskeluterveydenhuolto 1.1.2021 alkaen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 21.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Commons-logo.png Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta [[Antsamedia Commons:Category:{{#property:p373|from=}}|Ylioppilaskunta]] Antsamedia Commonsissa