Viron kommunistinen puolue

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viron Kommunistinen Puolue (vir. Eestimaa Kommunistlik Partei, lyh. EKP) oli Virossa vuosina 1920–1990 toiminut kommunistinen puolue. Se perustettiin, kun Venäjän kommunistisen puolueen (bolševikit) Viron osasto järjestettiin uudelleen Kominternin itsenäiseksi jaostoksi vuonna 1920. Puolueen toiminta kiellettiin Virossa vuonna 1924 vallankaappausyrityksen jälkeen.

Uusi vaihe Viron kommunisteilla alkoi kesällä 1940. Neuvostoliitto miehitti kesäkuun puolivälissä 1940 Baltian maat. Miehityksen seurauksena porvarillisen Viron aika päättyi. Tällöin Viron kommunistinen puolue nousi maan alta 4. heinäkuuta 1940 johtajinaan Karl Säre ja Johannes Lauristin. Puolueen johtoon valittiin virallisesti 27. elokuuta ensimmäiseksi sihteeriksi Karl Säre ja toiseksi sihteeriksi Nikolai Karotamm. Siinä vaiheessa muut poliittiset puolueet Virossa oli kielletty.[1]

Neuvostovalta palasi Viroon syksyllä 1944, kun Neuvostoliiton joukot tunkeutuivat Viroon saksalaisten perääntyessä Virosta. Sen jälkeen Viron kommunistinen puolue Nikolai Karotammin johdolla nousi valtaan. Viron neuvostolaistaminen sai nyt jatkoa. Vuonna 1946 puolueessa oli noin 7 000 jäsentä, joista venäläisiä 52%, venäjänvirolaisia 21% ja Viron virolaisia 27%.

Keväällä 1949 alkoi Neuvosto-Viron lehdistössä myös ankara hyökkäys ”porvarillis-estetisoivaa, epäisänmaallista” kulttuuria ja monia sen edustajia vastaan. Lopputuloksena oli se, että puolueen ensimmäinen sihteeri Nikolai Karotamm erotettiin puolueen johdosta 8. keskuskomitean täysistunnossa maaliskuussa 1950. Erottamisten takana oli Neuvostoliiton keskusjohto ja Karotammin tilalle valittiin Ivan Käbin, puolueen silloinen ideologiasihteeri, joka oli uutterasti paljastanut ”porvarillisia nationalisteja”. Epäilemättä Karotammin syrjäyttämisen päätekijöitä oli ollut tyytymättömyys maatalouspolitiikkaan eli Karotammin alkuperäisten suunnitelmien mukaisen kollektivisoinnin hitaus.[2]

EKP oli ainoa sallittu puolue Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa. Se oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen NKP:n jäsenjärjestö. Puolueella oli enimmillään 120 000 jäsentä, melkein 10 prosenttia Viron asukkaista.

Vuonna 1990 puolue hajosi kahtia: enemmistö muodosti Viron vasemmistopuolueen (Eesti Vasakpartei, lyh. EVP), joka erosi NKP:sta, ja vähemmistö jatkoi toimintaa kommunistisen puolueen nimellä, joka kiellettiin Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen jälkeen.

Puolueen ensimmäiset sihteerit neuvostoaikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Zetterberg, Seppo: ”Itsenäisyyden menetys (1939-1944)”, Viron historia, s. 636. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-520-5.
  2. Zetterberg, Seppo: ”Sirpin ja vasaran otteessa (1944-1991)”, Viron historia, s. 668-669. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-520-5.