Reunamuodostuma

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reunamuodostuma on pääasiassa jäätikköjokien kuljettaman aineksen muodostama kasaantumismuoto, joka voi sisältää myös moreenia. Viimeisimmän jääkauden loppuvaiheella ilmasto viileni uudelleen noin 100–200 vuodeksi. Kesäisin ilmaston ollessa hieman lämpimämpää jään reuna vetäytyi taaksepäin. Jään alta paljastui moreenia, jonka jäätikkö työnsi talvella eteensä valliksi. Tällöin aines kasaantui reunamuodostumaksi rinnakkaisten jäätikköjokien purkautuessa jäätikön reunalla aineksen levittäytyessä joen suulla deltaksi (suistoksi), sanduriksi tai niiden yhdistelmiksi. Harju syntyy jäätikköjokien aineksen kasautuessa jäätikköjoen pohjalle.

Reunamuodostuman ja harjun erona on myös se, että reunamuodostuma on jään vetäytymissuuntaan nähden poikittainen (jäätikön reunan suuntainen), harju on pitkittäinen (Suomessa lounas-koillissuuntainen Lappia lukuun ottamatta); harju on jäätikköjoen suuntainen, delta tai sanduri on jäätikköjoen suulla. Harjun aines on kerrostunutta, raskain alla ja kevyin päällä, mutta reunamuodostuma on seka-aineinen; proksimaaliosa (jäätikön puoleinen osa) on moreenia ja distaaliosa (jäätikön ulkopuolinen osa) kerrostunutta.

Salpausselät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salpausselät I, II ja III ovat reunamuodostumia, jotka koostuvat sandureista ja deltoista ja niiden yhdistelmistä. Salpausselät I ja II kulkevat Etelä-Suomen poikki Joensuusta Lahteen ja Hankoon, ja sieltä meren alla Ruotsiin. Kilometrejä korkea jäätikkö on sijainnut pohjoisen suunnalla jäätikköjokien purkautuessa etelän suuntaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]