Pertteli

Antsawikistä
(Ohjattu sivulta Perttelin kunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pertteli
S:t Bertils
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Salo
Pertteli.vaakuna.png Pertteli.sijainti.suomi.2008.png

vaakuna

sijainti

Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Salon seutukunta
Hallinnollinen keskus Inkere
Perustettu 1867
– emäpitäjä Uskela
Liitetty 2009
– liitoskunnat Salo
Halikko
Kiikala
Kisko
Kuusjoki
Muurla
Perniö
Suomusjärvi
Särkisalo
Pertteli
– syntynyt kunta Salo
Pinta-ala 156,12 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 153,9 km²
– sisävesi 2,22 km²
Väkiluku 4 036  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 26,22 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 20,9 %
– 15–64-v. 64,9 %
– yli 64-v. 14,2 %

Pertteli (ruots. S:t Bertils) on Suomen entinen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa. Perttelin kunta lakkautettiin ja se yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin lakkautettiin siihenastinen Salon kaupunki sekä Halikon, Kuusjoen, Perttelin, Muurlan, Perniön, Särkisalon, Kiskon, Kiikalan ja Suomusjärven kunnat ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä nimen Salo ja kaupunki-nimityksen.[4]

Perttelin vaakunassa esiintyy pyhä Bartolomeus eli pyhä Perttu. Perttelin kirkko on pyhitetty Bartolomeukselle. Perttelin taajamat ovat Perttelin kirkonkylä eli Kaivola Uskelanjoen pohjoispuolella sekä Inkere ja Hähkänä joen eteläpuolella. Perttelin rajanaapureita olivat ennen kuntaliitosta Salo (vuoteen 1967 Uskela), Kiikala, Kisko, Kuusjoki ja Muurla, ja se oli osa Länsi-Suomen lääniä ja sitä ennen Turun ja Porin lääniä.

Perttelistä on 60 kilometriä Turkuun ja 115 kilometriä Helsinkiin. Salon keskustaan on matkaa noin 10 kilometriä.

Perttelin suurimpia yksityisiä työnantajia on ajoneuvojen valolaitteita, heijastimia ja varoituskolmioita valmistava Hella Lighting Finland Oy (aikaisemmin Talmu-tuote Oy).

Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perttelin luonnonympäristöä hallitsee sen alueen halki saven täyttämässä kallioperän murroksessa virtaava Uskelanjoki. Siihen yhtyy pohjoisesta Perttelin keskustan luona Kurajoki, joka saa alkunsa Kuusjoen ja Perttelin rajoilta ja kulkee kappaleen matkaa myös entisen Uskelan alueella. Entisellä Perttelin ja Kiikalan rajalla idässä, Perttelin Haalin kylän luona, Uskelanjokeen yhtyvät pohjoisesta Rekijoki, koillisesta Terttilänjoki ja kaakosta Hitolanjoki. Eteläosat Perttelistä kuuluvat Kiskonjoen–Perniönjoen vesistön latvahaarojen valuma-alueisiin.[5][6][7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertteli muodostui varsinaissuomalaisen Uskelan kirkkopitäjän kappeliseurakunnaksi 1440-luvulla. Tuolloin sen alue tuli käsittämään kylät Uskelanjoen koko yläjuoksun ja sen latvahaarojen varsilla pitäjän pohjoisosassa sekä Uskelaan kuuluneet kylät Kiskonjoen ja Halikonjoen latvahaarojen varsilla myöhempien Kiikalan ja Kuusjoen alueella. Kappeliseurakunta menetti jonkin verran alueitaan, kun kahdeksan kylää Uskelan pohjoisrajalta liitettiin vuonna 1492 Someroon, ja kun Perttelin kappeliseurakunnan saarnahuonekunnaksi sen läntisimmistä osista 1590-luvulla muodostettu Kiikala vuonna 1639 erotettiin Uskelasta itsenäiseksi kirkkopitäjäksi.[8]

Tämän jälkeen Perttelin rajat pysyivät pitkään muuttumattomina, ja sen alue koostui kahdesta osasta: Uskelanjokivarren kylistä Perttelin 1500-luvun alkupuolella rakennetun kivikirkon ympärillä ja Halikonjoen latvahaaran Kuusjoen jokivarsikylistä alueen pohjoisosassa. Viimemainituista muodostui vuoteen 1699 mennessä oma saarnapiirinsä, ja saarnahuoneen rakentamisen myötä vuonna 1822 oma Kuusjoen nimellä tunnettu saarnahuonekuntansa.[9][10]

Näihin aikoihin, vuosina 17941865, Perttelissä toimi myös Inkereen lasitehdas Inkereen kylässä Uskelanjoen etelärannalla vastapäätä Perttelin kappelikirkkoa.

Itsenäinen seurakunta Perttelistä tuli vuonna 1869, ja Perttelin kunta perustettiin vain vähän tätä ennen, vuonna 1867.[11][12] Kunnallishallinnon perustamisen myötä myös Kuusjoen saarnahuonekunnassa heräsi ajatus itsenäisyydestä, ja Kuusjoesta tuli Perttelin kappeliseurakunta ja itsenäinen kunta vuonna 1886.[13] Itsenäinen kirkkoherrakunta Kuusjoesta tuli vuonna 1913.[14]

Kun Pertteli liitettiin Saloon vuoden 2009 alusta, se oli ehtinyt olla itsenäisenä kirkkoherrakuntana 140 vuotta ja itsenäisenä kuntana 142 vuotta.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Perttelissä ovat Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie[15] sekä Juvankosken historiallinen teollisuusympäristö[16].

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulun luokat 1–6:

  • Hiiden koulu
  • Hähkänän koulu
  • Inkereen koulu
  • Kaivolan koulu

Lukio, ammattikoulu ja peruskoulun luokat 7–9 käydään Salossa.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perttelissä toimii monipuolinen urheiluseura Perttelin Peikot. Peikot tunnetaan parhaiten lentopallosta, jossa seura voitti SM-hopeaa vuosina 1996 ja 1998.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haali, Hähkänä, Inkere, Isohiisi, Kaivola, Kajala, Kaukola, Nokkahiisi, Patala, Pitkäkoski, Pöytiö, Romsila, Tattula, Valkjärvi, Vihmalo, Vähähiisi

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perttelin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa ja piimälimppu.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) finlex.fi. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
  5. Halikonjoki, Uskelanjoki ja Purilanjoki Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.1.2009.
  6. Kartta Kiskonjoen, Uskelanjoen ja Halikonjoen vesistöalueista Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.1.2009.
  7. Aartolahti, Toive: The morphology and development of the river valleys in Southwestern Finland, s. 8–9. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica–Geographica 116. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1975. (englanniksi)
  8. Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 74–79. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  9. Oja, Aulis: Kuusjoen historia, s. 148. Kuusjoki: Kuusjoen kunta, 1961.
  10. Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 78. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  11. Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338-340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
  12. Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869–1990, s. 17. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
  13. Oja, Aulis: Kuusjoen historia, s. 259. Kuusjoki: Kuusjoen kunta, 1961.
  14. Oja, Aulis: Kuusjoen historia, s. 292. Kuusjoki: Kuusjoen kunta, 1961.
  15. Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. Juvankosken historiallinen teollisuusympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  17. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.

60°27′00″N, 023°14′16″E

Antsadata-kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Antsawikiä laajentamalla artikkelia.