Panu (nimi)

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Panu
[[Tiedosto:|250px|{{{kuvateksti}}}]]
{{{kuvateksti}}}
Nimipäivä  
– suomenkielinen 11. marraskuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 31. lokakuuta
Muunnelmia
Vastineita eri kielissä Urban
Nimen alkuperä Urbanus

Panu on suomalainen miehen etunimi.

Panu kuuluu kansallisromanttisen kauden nimiin ja se on kansanomainen muoto Urbanus-nimestä, joka merkitsee 'kaupunkilaista', 'hienosti sivistynyttä'.[1] Toisaalta vanhoissa loitsuissa panu merkitsee 'tulta', 'liekkiä' ja mahdollisesti 'tulenhaltijaa'.[2] Kalevalassa sekä virolaisten vastaavassa teoksessa "Panu" mainitaan nimenomaan tulen henkenä: "tuli tuiski kirvehestä, Panu tammehen pakeni".

Nimenä Panua alettiin käyttää vasta 1900-luvun alussa. Sen käyttöä edisti Juhani Ahon vuonna 1897 ilmestynyt romaani Panu samannimisine päähenkilöineen, joka on mahtava tietäjä. Suosituimmillaan nimi oli kuitenkin vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla.[3]

Almanakkaan nimi Panu otettiin vuonna 1929. Nimipäivä oli aluksi 24. toukokuutatarkistettava, mutta vuonna 1960 se siirrettiin toukokuun 26. päivälle ja vuonna 1973 nykyiselle paikalleen 11. marraskuuta.[4]

Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 2 674 miestä on saanut nimekseen Panu.[5]

Tunnettuja Panuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Panuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita Panuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
  • Vilkuna, Kustaa (toim. Mikkonen, Pirjo): Etunimet. Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vilkuna 2005, 177, 240.
  2. Lempiäinen 2004, 437.
  3. Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 682. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7143-2.
  4. Vilkuna 2005, 177.
  5. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 13.3.2020.