Osaaminen

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osaaminen on suppeasti määriteltynä taitotietoa (engl. know-how )[1] Filosofian kannalta osaaminen kuuluu näin määriteltynä tietoteorian eli epistemologian alaan. [2] Käsitteen käyttö julkisessa keskustelussa on toisinaan monimutkaista ja epämääräistä: osaaminen voi esiintyä määritelmissä jopa itsensä ylä- ja alakäsitteenä; siis osaamista määritellään osaamisen avulla.[3] Suomen sanaa osaaminen käytetään käännöksenä englannin termeille competence ja competency, joista edellinen painottaa oppimisen tulosta ja jälkimmäinen puolestaan prosessia. [4]

Osaaminen voidaan määritellä tietoina, taitoina ja asenteina.[5] On huomattava, että samoilla termeillä on aiemmin, viimeistään 1960-1970-luvuilla, määritelty esimerkiksi opettajien ammattitaitoa tiedollisina, taidollisina ja asenteellisina reaktioina. [6] (Reaktio-käsitteen em. käyttö liittyy behavioristiseen oppimiskäsitykseen.[7]) Oppijoiden osalta on tarkasteltu tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia eri aloilla ja eri aiheiden kannalta. Myös opetussuunnitelmia on jäsennetty näillä ulottuvuuksilla, jolloin on puhuttu opetuksen tiedollisista, taidollisista ja asenteellisista tavoitteista.[8]

Osaamisen käsite ja sisältö ovat kulttuurisidonnaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisessä osaamiskeskustelussa käytetyssä englannissa on useita termejä, joiden merkitys osin sisältyy suomen osaaminen-termiin. Näitä ovat: competence / competency (osaaminen), knowledge (tieto), skill (taito) ja learning outcome (oppimistulos). [9] Sekä competence että competency voidaan siis suomentaa osaamiseksi, vaikka painotus on erilainen. Edellinen on kapea-alainen, tuotosta korostava ja jälkimmäinen laaja-alaisempi, prosessia painottava käsite.[4]

Osaamisen käsitteet ja sisällöt ovat siis kulttuurisidonnaisia. Brittiläisessä kulttuurissa osaamista (competence) tarkastellaan kykynä suoriutua ennalta määriteltyjen standardien mukaisista tehtävistä. Yhdysvalloissa osaamista (competency) taas katsotaan käyttäytymisen ja persoonallisuuden piirteinä. Saksassa osaaminen (Handlungskompetenz) tarkoittaa työn tekemisen edellytyksiä.[10]

Kansainvälisessä tarkastelussa terminologia voi näyttää samalta, mutta tulkinnat käsitteistä ja niiden taustasta vaihtelevat. Esimerkiksi Ranskassa voidaan sanoa olevan tietoperustainen ja Iso-Britanniassa taitoperustainen käsitys osaamisesta. Edellinen korostaa ihmiseksi ja kansalaiseksi kasvamista ja jälkimmäinen työllistymistä.[11]

Suomessa osaaminen on esiintynyt hallitusohjelmissa Lipposen I hallituksesta lähtien, poikkeuksena Stubbin hallitus. Rinteen hallituksen ohjelmassa se mainitaan 98 kertaa. [9]

Euroopan unioni tähtää työvoiman liikkuvuuteen harmonisoimalla osaamiskäsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin 29:n jäsenmaan vuonna 1999 solmima Bolognan sopimus tähtää yhtenäisiin työmarkkinoihin. Yhtenä ulottuvuutena tähän liittyy koulutuksen tuottaman osaamisen harmonisointi Bolognan prosessissa luomalla tutkintojen ja osaamisen eurooppalaisen viitekehys (European Qualification Framework EQF) ja siihen perustuvien kansallisten kehysten sisällä osaamisperustaisilla opetussuunnitelmilla. [12] Suomalainen toisen asteen koulutukseen liittyvä keskustelu käyttää tästä kehityksestä termiä osaamisperusteisuus, kun taas ammattikorkeakoulupuhe suosii termiä osaamisperustaisuus. [13]

Osaamisen ulottuvuuksia suomalaiseen ammattikorkeakouluun liittyvässä tutkimuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoulussa osaamisen käsitettä käytetään runsaasti. Osaamisesta puhutaan jopa ammattikorkeakoulun uutena paradigmana. [14] Suomalaiseen ammattikorkeakouluun liittyvästä väitöskirjatasoisesta tutkimuksesta on löydettävissä esimerkiksi seuraavia osaamisen jäsentämistapoja:

  1. osaaminen tutkintojen kannalta
    1. ammattikorkeakouluinsinöörin osaaminen[15]
    2. restonomin ydinosaaminen[16]
    3. hoitotyöntekijän ammatillinen osaaminen[17]
    4. terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen[18]
    5. röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen[19]
  2. osaaminen sisällön mukaan
    1. viestintä ammattiosaamisen ulottuvuutena[20]
    2. kansainvälisyysosaaminen[21]
    3. lähteiden käyttö insinöörityössä[15]
    4. tietotekniikan osaaminen[22]
  3. osaamisen tunnistaminen, arviointi ja mittaaminen
    1. opiskelijoiden osaaminen sosiaali- ja terveysalalla[23]
    2. osaamisen tunnistaminen[24]
  4. osaamisen johtaminen, kohderyhmittäin ja erityistilanteissa
    1. opettajan osaamisen johtaminen[25]
    2. opettajan osaamisen haasteet[26]
  5. osaaminen ammattikorkeakoulua ja koulutusta kuvaavana käsitteenä, osaamisperustaisuus
    1. osaamisperustainen koulutus[5]
    2. osaaminen paradigmana[27]

Osaamisen käsitteen kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaaminen koetaan itsestäänselväksi ja tutuksi. Näin ollen ei ole helppoa nähdä käsitteen käyttöön sisältyviä painotuksia ja sitä, mitä sen alle mahdollisesti peittyy. Käsitteellä on normatiivinen asema: sen käyttäjät esittävät itsensä hyvän ja uuden edustajiksi.[28]

Osaaminen esitetään toisinaan negatiivisesti työntekijöillä ja -hakijoilla olevaksi puutteeksi, joka haittaa talouskasvua.[29][30]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahokallio-Leppälä, Heidi: Osaaminen keskiössä: ammattikorkeakoulun uusi paradigma. väitöskirja, Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö. Tampere: Tampereen yliopisto, 2016.
  • Ahonen, Outi: Opiskelijan osaamisen arviointimittarin kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen monialaisessa kontekstissa. väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, terveydenhuollon tietohallinto. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, 2020.
  • Brockmann, Michaela, Clarke, Linda & Winch, Christopher: Competence and competency in the EQF and in European VET systems. Journal of European Industrial Training, 2009, 33. vsk, nro 8/9, s. 787-799. (englanniksi)
  • Heikkinen, Hannu LT & Kukkonen, Harri: Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna: osaaminen, sivistys ja tiedon intressit. Aikuiskasvatus, 2019, 39. vsk, nro 4, s. 262–275. Artikkelin verkkoversio.
  • Heikkinen, V. A.: Matka restonomin ydinosaamiseen: kuvaus majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen osaamisalueista, asiantuntijuudesta ja dynaamisesta ammattitaidosta. väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, 2005.
  • Julkunen, Jorma: Vieras ja oma teksti kohtaavat insinöörityössä: Mitä lähteiden käyttö osoittaa ammattikorkeakouluinsinöörin asiantuntijuudesta ja osaamisesta?. väitöskirja, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen laitos. Mikkeli: J. Julkunen, 2002.
  • Kepanen, Pirkko: "Ymmärsin olevani jonkin täysin uuden opiskelutavan edessä" : narratiivinen tutkimus polusta ammatilliseksi erityisopettajaksi osaamisperusteisessa koulutuksessa. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2018.
  • Kostiainen, Emma: Viestintä ammattiosaamisen ulottuvuutena. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta, viestinnän laitos, 2003.
  • Kukkonen, Harri & Raudasoja, Anu: Osaamisperusteinen ammatillinen koulutus. Osaaminen esiin: ammatillisen koulutuksen reformi ja osaamisperusteisuus (toim. Harri Kukkonen & Anu Raudasoja), 2018, s. . 9-14. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. ISBN 978-952-7266-05-2.
  • Kyrönlahti, Eija: Työterveyshuollossa työskentelevän terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen: itsesäätelyvalmiuksien kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, 2005.
  • Laajala, Tiina: Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2015. ISBN 978-952-484-849-7.
  • Lammenranta, Markus: Tietoteoria. Helsinki: Gaudeamus, 1993. ISBN 951-662-572-X.
  • Mäkinen, M. & Annala J.: Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika, 2010, nro 4, s. 41–61.
  • Niemelä, Raija-Helena: Kokemukset ja opettajien väliset erot osaamisen tunnistamisen kehittämisessä: sisäisen yrittäjyyden, psykologisen omistajuuden ja työn ilon näkökulma. väitöskirja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, yrittäjyys. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2013.
  • Kukkonen, Harri & Raudasoja, Anu (toim.): Osaaminen esiin: ammatillisen koulutuksen reformi ja osaamisperusteisuus, s. 11. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, 2018. ISBN 978-952-7266-05-2.
  • Räisänen, Anu: Hoitotyöntekijöiksi valmistuvien osaaminen : vertailututkimus opistoasteelta ja ammattikorkeakouluista valmistuvien hoitotyöntekijöiden hoitotyön toimintojen hallinnasta sekä opetuksen ja opiskelun painotuksista. väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, hoitotieteen laitos, 2002.
  • Timonen, Liisa: Kansainvälisty tai väisty?: tapaustutkimus kansainvälisyysosaamisen ja kulttuurienvälisen oppimisen merkityksenannoista oppijan, opettajan ja korkeakoulutoimijan pedagogisen suhteen rajaamissa kohtaamisen tiloissa. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2011.
  • Töytäri, Aija: Näkökulmia ammattikorkeakouluopettajan oppimiseen ja osaamishaasteisiin. väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2019.
  • Valtonen, Mirja: Radiografian asiantuntijuus: röntgenhoitajan työ ja siinä tarvittava osaaminen. väitöskirja, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta, kasvatustiede. Oulu: Oulun yliopisto, 2000.
  • Viljanen, Erkki: Pohjakoulutustaso ja kansakoulunopettajan kehitysympäristöjen muodostuminen. väitöskirja, sähköinen versio Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto 2020. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1970 [2020]. ISBN 978-951-39-8300-0.
  • Vuorimaa, Vesa: Tiedon taidot verkko-opiskeluympäristössä: tietotekniikan perusosaaminen ammattikorkeakoulussa. väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2003.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sana-artikkeli: osaaminen Kielitoimiston sanakirja. 2021. Viitattu 17.11.2021.
  2. Lammenranta 1993, 72–75
  3. Mäkinen & Annala 2010
  4. 4,0 4,1 Kukkonen & Raudasoja 2018, 11
  5. 5,0 5,1 Kepanen 2018, tiivistelmä
  6. Viljanen 1970, 236
  7. Pylkkä, Outi: Behavioristinen oppimiskäsitys Ammatillisen opettajakorkeakoulun avoimia oppimateriaaleja / Oppimateriaalit.jamk.fi. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.11.2021.
  8. Viljanen 1970, 84
  9. 9,0 9,1 Heikkinen & Kukkonen 2019, 263
  10. Brockmann, Clarke & Winch 2009
  11. Kepanen 2020, 36
  12. Laajala 2015, 51
  13. Heikkinen & Kukkonen 2019, 263
  14. Ahokallio-Leppälä 2016, tiivistelmä, 112
  15. 15,0 15,1 Julkunen 2002, 234
  16. Heikkinen 2005, tiivistelmä
  17. Räisänen 2002
  18. Kyrönlahti 2005, tiivistelmä
  19. Valtonen 2000, tiivistelmä
  20. Kostiainen 2003, tiivistelmä
  21. Timonen 2011, tiivistelmä
  22. Vuorimaa 2003, tiivistelmä
  23. Ahonen 2020, tiivistelmä
  24. Niemelä 2013, tiivistelmä
  25. Lahtinen 2009, tiivistelmä
  26. Töytäri 2019, tiivistelmä
  27. Ahokallio-Leppälä 2016, 112 ja eri kohdin
  28. Heikkinen & Kukkonen 2019, 262
  29. Kämäräinen, Juha: Osaaminen on hyvä slogan, huono käsite. Helsingin Sanomat, 3.10.2021, s. Lukijan mielipide. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.11.2021.
  30. Vuorikuru, Ilkka: Osaamisvaje estää kasvun https://www.tsl.fi/ajankohtaista/. 24.9.2020. Työnväen sivistysliitto. Viitattu 17.11.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brockmann, Michaela, Clarke, Linda & Winch, Christopher: Competence and competency in the EQF and in European VET systems. Journal of European Industrial Training, 2009, 33. vsk, nro 8/9, s. 787-799. (englanniksi)
  • Kotila, Hannu, Mutanen, Arto & Volanen, Matti Vesa (toim.): Taidon tieto. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-5159-3.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]