Nikolai Matrosoff

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nikolai Ivanovitš Matrosoff (1854 Jaroslavin kuvernementti, Venäjä – 4. marraskuuta 1938 Helsinki) oli suomenvenäläinen Helsingissä vaikuttanut kauppaneuvos ja kauppias.[1]

Matrosoffin vanhemmat olivat puutarhamestari Ivan Timofejevitš Matrosoff (1825–1888) ja Eudokia Matrosoff. Matrosoffin isä saapui perheineen Helsinkiin Jaroslavista Venäjältä 1860-luvun puolivälissä ja hän harjoitti sitten Helsingissä tarhaviljelyä. Nikolai Matrosoff aloitti uransa 1880-luvulla jauho- ja siirtomaatavarakauppiaana. Hän toi 1880- ja 1890-luvuilla höyrylaivoilla Pietarista Helsinkiin suuria määriä vehnä- ja ruisjauhoja ja hän toi myös muita kulutustavaroita ja elintarvikkeita. Vuonna 1890 Fiskars Ab:n toimitusjohtaja Albert von Julin nosti oikeusjutun Matrosoffia sekä kahta muuta kauppiasta vastaan plagioitujen tuotteiden myymisestä. Kauppiaat olivat myyneet saksalais- ja venäläisvalmisteisia veitsiä Finskars-tuotemerkillä joka muistutti erehdyttävästi Fiskarsin tuotemerkkiä. Oikeus tuomitsi Matrosoffin ja muut kauppiaat maksamaan sakkoja ja Fiskarsin oikeudenkäyntikulut.[1]

Vuonna 1898 Nikolai Matrosoff ja hänen veljensä Aleksander Matrosoff perustivat toiminimen Bröder Matrosoff. He ostivat kauppias J. Koroleffin vuonna 1843 perustaman siirtomaatavara- ja viljakauppayrityksen ja jatkoivat sen toimintaa uudella nimellä. Nikolai Matrosoff vastasi yhtiön rahoituksesta ja Aleksander Matrosoff hoiti itse liikettä. Veljesten yhteistyö jatkui vuoteen 1914 saakka jolloin Nikolai Matrosoff vetäytyi pois yhtiöstä. Aleksander Matrosoff jatkoi yhtiön toimintaa vuoteen 1917 saakka. Nikolai Matrosoff sai kauppaneuvoksen arvon 1911.[1]

Aleksander ja Nikolai Matrosoff olivat mukana perustamassa vuonna 1918 Helsingin Venäläistä Kauppiasyhdistystä. Nikolai Matrosoff toimi yhdistyksen puheenjohtajana lyhyen aikaa 1938. Hän oli myös Uspenskin katedraalin isännöitsijänä 1907–1929. Veljekset Nikolai, Aleksander ja Nestor Matrosoff lahjoittivat vuonna 1916 pääoman Helsingin ortodoksisen seurakunnan stipendirahastolle, kun oli kulunut 50 vuotta Matrosoffin perheen tulosta Helsinkiin. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]