Maitohappobakteeri

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maitohappobakteereihin eli laktobasilleihin luokitellaan bakteerit, jotka tuottavat hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa. Maitohappobakteereiksi mielletään usein myös Bifidobacterium-sukuiset lajit, vaikka ne eivät tuotakaan maitohappoa.

Monet maitohappobakteerit kuuluvat suoliston normaaliflooraan[1] eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeita, joista ei ole yleensä vaaraa ihmisen terveydelle[2].

Käyttö elintarvikkeissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa jogurtti, piimä, viili ja juustot. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, hapankaalissa, kestomakkaroissa ja hapanjuureen valmistetuissa leivissä.[3] Elintarvikkeiden valmistuksekssa käytettyjä maitohappobakteerisukuja ovat esimerkiksi perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt Lactobacillus, Lactococcus, Pediococcus, Leuconostoc ja Enterococcus.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa hammasmädän vaivaaman hampaan bakteereista on maitohappobakteereita[4].

Monet kuluttajat käyttävät maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.[5] Esimerkiksi suomalainen Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto ei ole kuitenkaan hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobekteeretia sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.[6] Kielto johtuu siitä, että Elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyy vain sellaiset väitteet, joiden tueksi on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld: Overview of gut flora and probiotics. International Journal of Food Microbiology, 1998, 41. vsk, nro 2. doi:10.1016/S0168-1605(98)00044-0. (englanniksi)
  2. Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 27.3.2020.
  3. A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani: Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1. Applied Microbiology and Biotechnology, 1998, 50. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. Kustannus Oy Duodecim: Suun mikrobit Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 27.3.2020.
  5. Francisco Guarner, Juan-R Malagelada: Gut flora in health and disease. The Lancet, 8.2.2003. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)
  6. Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta | Valio Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 27.3.2020.
  7. Ruokavirasto: Ravitsemus- ja terveysväitteet ruokavirasto.fi. Viitattu 27.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Antsawikiä laajentamalla artikkelia.