Maanpuolustuskurssi

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maanpuolustuskurssi (MPK) on Suomen puolustusvoimien toteuttama koulutus, jonka avulla halutaan muun muassa antaa johtavassa asemassa oleville sotilas- ja siviilihenkilöille kokonaisnäkemys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.[1] Tarkoitus on, että myös kriisitilanteiden aikana eri organisaatioiden johto säilyy niiden henkilöiden käsissä, joilla se on normaalioloissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusneuvosto hyväksyi vuonna 1960 esityksen yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä siviili- ja sotilashenkilöille. Koulutustilaisuuksien (maanpuolustuskurssit) ylin valvonta kuului puolustusneuvostolle ja niiden toimeenpanovastuu puolustusvoimain komentajalle.

1960-luvun lopulla kurssien osallistujien puoluetausta kiintiöitiin vastaamaan eduskunnan voimasuhteita. 1970-luvulla suurimman osallistujaryhmän, lähes kolmanneksen kurssilaisista, muodostivat talouselämän ylin ja keskijohto. Poliitikoilla ja hallinnon edustajilla oli kummallakin noin 15 prosentin edustus, tiedeyhteisöillä 12 prosenttia ja puolustusvoimilla kuusi prosenttia. Historioitsija Jukka Tarkan mukaan maanpuolustuskurssit levittivät tehokkaasti sitä sanomaa, että Suomen puolustuksesta huolehtiminen ei ollut ristiriidassa hyvien ulkosuhteiden kanssa, ja kohottivat puolustusvoimien arvostusta myös äärivasemmistossa.[2]

Maanpuolustuskorkeakouluun hallinnollisesti kuuluva Maanpuolustuskurssit vastaa kurssien toimeenpanosta ja järjestelystä sekä kurssien toiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta.

Valtakunnallisia maanpuolustuskursseja on järjestetty yli 200 kertaa ja niillä on koulutettu yli 8000 henkilöä. Lokakuussa 2012 alkanut kurssi oli järjestyksessä 203.

60. maanpuolustuskurssin edustajia oli 3. lokakuuta 1978 palaamassa tutustumismatkalta Kuopiosta ja Siilinjärveltä, kun heitä kuljettanut DC-3 putosi Juurusveteen heti lentoonlähdön jälkeen. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 15 henkilöä. Kurssin emäntä Tarja Halonen oli jäänyt lennolta pois lääketieteellisistä syistä.

Pääartikkeli: Rissalan lentoturma

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin tavoitteena on:

  • Antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä kokonaismaanpuolustuksen ja muun yhteiskunnan eri alojen järjestelyistä, valmiudesta ja kehittämisestä normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
  • Perehdyttää osanottajat kokonaismaanpuolustuksen eri alojen tehtäviin ja niiden toteuttamismahdollisuuksiin sekä keskinäisiin vaikutussuhteisiin normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
  • Edistää maanpuolustuksen ja häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa koko yhteiskunnan eri alojen keskeisissä tehtävissä toimivien tai näihin suunniteltujen henkilöiden ja heidän edustamiensa yhteisöjen keskinäistä yhteistoimintaa.

Valinnat ja kurssin toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnalliselle kurssille valitaan kerrallaan noin 50 henkilöä, joista kolmannes edustaa elinkeinoelämää ja loput poliittisia päättäjiä, hallintoa, tiedotusvälineitä, tiedettä ja kulttuuria sekä puolustusvoimia ja rajavartiolaitosta.

Maanpuolustuskurssien käytössä on Helsingin Maneesikadulla sijaitseva Uudenmaan kasarmiin kuulunut entinen maneesi. Maanpuolustuskursseja johtaa Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatioon kuuluva upseeri.

Valtakunnalliset kurssit valitsevat keskuudestaan oltermannin, emännän ja isännän.

Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien lisäksi järjestetään myös alueellisia kursseja.

Kurssin käyneille järjestetään säännöllisesti jatkokursseja ja täydennyskursseja.

Kurssin suorittaneiden yhteydenpito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssin käyneiden yhdyssiteenä toimii valtakunnallinen Maanpuolustuskurssiyhdistys ry.

Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskurssien johtajana ovat toimineet seuraavat upseerit:

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistoliiton kansanedustajan Eila Tiaisen mielestä Puolustusvoimien järjestämä maanpuolustuskurssi on "käsittämättömän tehokasta aivopesua". [3] Tiainen on kurssin käytyään sanojensa mukaan ymmärtänyt, miksi Suomessa ollaan niin yhtä mieltä maanpuolustukseen liittyvistä kysymyksistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maanpuolustuskurssit Puolustusvoimat. Viitattu 23.7.2012.
  2. Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990, s. 208–209. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25796-7.
  3. Lobbauksesta sanottua: "Maanpuolustuskurssi aivopesua", "Eero Lehti paras lobbari" Yle.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laura Kolbe: Yhteistä turvallisuutta rakentamassa. Maanpuolustuskurssiopetuksen ja -yhdistyksen vaiheita 1961–2011. Helsinki 2011.