Lehtomainen kangas

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lehtomainen kangas on kostea lehtoa kuivempi Suomen metsätyyppiopin mukainen metsätyyppi. Etelä-Suomessa tyypillisiä lehtomaisia kankaita ovat käenkaali-mustikkatyyppiin kuuluvat lehtomaiset kankaat. Etelä-Suomen savimailla on talvikkityyppiin kuuluvia lehtomaisia kankaita. Pohjamaalla ja Kainuussa esiintyy kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyyppiin kuuluvia lehtomaisia kankaita.

Peräpohjolassa tuoreita kankaita ovat kurjenpolvi-mustikkatyyppiin kuuluvat tuoreet kankaat. Ilmaston vuoksi niiden kasvilajisto on muita tuoreita kankaita niukempi. Kurjenpolvi-mustikkatyyppiä on kutsuttu lyhyesti myös pohjoiseksi mustikkatyypiksi aikaisemmin, koska sen aluskasvillisuus muistutti Etelä-Suomen mustikkatyyppiä.

Lehtomaisten kankaiden tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkaali-mustikkatyyppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkaali-mustikkatyyppin metsä on tuottoisa. Se on luettu metsäveroluokkaan I A.

Nimensä mukaisesti metsätyypin kenttäkerroksessa kasvaa käenkaalia ja mustikkaa. Tämän lisäksi käenkaali-mustikkatyypissä kasvaa kevätlinnunherne, sinivuokko, sormisara ja nuokkuheinä. Vähäisemmässä määrin käenkaali-mustikkatyypin lehtomaisilla kankailla kasvaa myös oravanmarja, metsäkurjenpolvi, metsäimarre ja metsämaitikka.

Sammalkerros käenkaali-mustikkatyypin tuoreilla kankailla on melko yhtenäinen. Siihen kuuluvat seinäsammal, liekosammal eli. Myös leveälehtinen lehtosammal on mahdollinen.

Käenkaali-mustikkatyypin lehtomaisen kankaan puukerroksen tyypillisin puulaji on kuusi, mutta kasvun alkuvaiheessa hakkuiden, laiduntamisen, kaskeamisen tms. alussa voi olla myös lehtipuita tai kaskella männikkö.

Talvikkityyppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvikkityyppi (Pyrola-tyyppi, PyT) on Etelä-Suomen savimailla esiintyvä tuore kangastyyppi, jossa lajisto muistuttaa käenkaali-mustikkatyyppiä. Käenkaali on verrattain harvinainen ja puolukkaa on yleensä jo enemmän kuin mustikkaa, joka on lehdoille ja lehtomaisille kankaille tyypillinen marjalaji. Puuntuotoltaan talvikkityypin metsä on tuottoisa. Se on luettu metsäveroluokkaan I B. Kaikki muut lehtomaiset kankaat, ja myös lehdot, ovat olleet metsäveroluokassa I A.

Talvikkityypin metsälle tunnusomaisia kasveja ovat runsaat talvikit, kuten iso- ja nuokkutalvikki. Nuorissa valoisissa metsissä tavataan savikoita suosivaa purtojuurta.[1]

Kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyyppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyyppi (Geranium-Oxalis-Myrtillus-tyyppi, GOMT) on lehtomainen kangastyyppi, jota esiintyy Pohjanmaan ja Kainuun leveysasteilla. Puuntuotoltaan kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyypin metsä on tuottoisa. Se on luettu metsäveroluokkaan I A.

Verratuna käenkaali-mustikkatyyppiin kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyypissä on harvassa käenkaalia, mutta runsaasti metsäkurjenpolvia. On myös mahdollista, ettei käenkaalia ole juuri lainkaan.

Kurjenpolvi-mustikkatyyppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurjenpolvi-mustikkatyyppi (Geranium-Myrtillus-tyyppi, GMT) on lehtomainen kangastyyppi, jota esiintyy Peräpohjolassa. Kasvusto on ilmaston vuoksi niukempaa kuin kurjenpolvi-käenkaalityyppiä edustavilla lehtomaisilla kankailla eikä käenkaalia esiinny. Puuntuotoltaan kurjenpolvi-mustikkatyypin metsä on tuottoisa. Se on luettu metsäveroluokkaan I A.

Kasvillisuus muistuttaa Etelä-Suomen mustikkatyyppiä, minkä vuoksi kurjenpolvi-mustikkatyyppiä on kutsuttu myös pohjoiseksi mustikkatyypiksi.lähde?

Kenttäkerroksessa on pohjoiselle ominaisia kankaiden lajeja: puolukka, variksenmarja ja juolukka.


Soistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtojen ja lehtomaisten kankaiden soistuessa syntyy lehtokorpia tai ruohokangaskorpia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Kuusipalo: Suomen metsätyypit. Rauma: Kirjayhtymä Oy, 1996. ISBN 951-26-3892-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]