Lauri Äijö

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Alfred Äijö (17. toukokuuta 1917 Kauhajoki20. tammikuuta 2004 Mikkeli)[1] oli Suomen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari. Äijö lensi jatko- ja Lapin sodassa pommikoneen tähystäjänä kaikkiaan 110 sotalentoa.[2] Luutnantti Äijö nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 21. joulukuuta 1944 numerolla 182, viimeisenä Suomen ilmavoimien 19:stä ritarista. Hän oli myös viimeisenä elossa ollut lentäjäritari.[3]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äijö syntyi Kauhajoella, Etelä-Pohjanmaalla, maanviljelijä Alfred Äijön ja Maria Pakkalan perheeseen. Äijön puoliso vuodesta 1948 oli merkonomi Anja Eliina Moilanen. Äijö kirjoitti ylioppilaaksi Kauhajoen yhteiskoulusta vuonna 1938, jonka jälkeen hän astui suorittamaan asepalvelustaan 3. lokakuuta 1938 Kenttätykistörykmentti 3:een Viipuriin. Äijö siirtyi vapaaehtoisena tykistöstä ilmavoimiin, Kauhavan ilmasotakouluun, jossa hän suoritti Tähystäjäkurssi 2:n. Kurssi loppui juuri ennen kuin talvisota päättyi, ja vänrikiksi ylennetty Äijö siirrettiin reserviin 6. toukokuuta 1940.[1][4]

Jatkosodan alkaessa Äijö komennettiin Lentolaivue 44:ään 17. kesäkuuta 1941. Hän lensi Bristol Blenheim -pommikoneen tähystäjänä 13. toukokuuta 1942 asti, jolloin hänet komennettiin Lentolaivue 48:n yhteydessä toimivaan erilliseen valokuvauslentueeseen (Lentue Ahtiainen). Joulukuussa 1942 hänet komennettiin takaisin Lentolaivue 44:ään, jossa hän lensi sodan loppuun Junkers Ju 88 -koneen tähystäjänä. Hänet kotiutettiin 25. marraskuuta 1944.[2] Luutnantti Äijö nimitettiin ilmavoimien komentajan 7. heinäkuuta 1944 tekemän nimitysesityksen perusteella Mannerheim-ristin ritariksi 21. joulukuuta 1944.[5]

Siviilissä Äijö jatkoi keskeytyneitä opintojaan valmistuen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi. Hän toimi vuoteen 1980 asti Savo-Karjalan Meijeriliiton toiminnanjohtajana. Äijö ylennettiin reservissä kapteeniksi 6. joulukuuta 1968. Maanviljelysneuvoksen arvonimi myönnettiin Äijölle vuonna 1978. Äijö osallistui myös Mannerheim-ristin ritarien Säätiön toimintaan ollen säätiön valtuuskunnan varajäsen vuosina 1976–77, hallituksen varajäsen vuosina 1977–87 sekä jäsen vuodesta 1987 aina kuolemaansa vuonna 2004 asti.[1][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3.
  • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 21 – Lentävät ritarit. Kustannusliike Kari Stenman, 2003. ISBN 951-98751-4-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 1,2 Lauri Äijö Biografiasampo. Viitattu 14.5.2022.
  2. 2,0 2,1 Keskinen; Stenman 2001 s. 89
  3. Keskinen; Stenman 2001 s. 91
  4. Keskinen; Stenman 2001 ss. 88–89
  5. 5,0 5,1 Hurmerinta; Viitanen 1994 s. 444

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]