Katolisen kirkon sääntökunnat

Antsawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Katolisen kirkon sääntökunnat ovat katolisen kirkon yhteisöjä, jonka jäsenet sitoutuvat elämään sääntökunnan opetuksen mukaisesti.

Sääntökuntien jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat sääntökunnat ovat yleensä jakautuneet kolmeen osaan. Yleensä ensimmäinen (järjestys ei kuvaa arvohierarkiaa vaan perustamisjärjestystä) niistä on veljesjärjestö, johon liittyvät miehet sitoutuvat elämään köyhyydessä, selibaatissa ja palvelemaan loppuelämänsä Jumalaa ja Katolista kirkkoa. Toinen sääntö puolestaan on usein sisarjärjestö, jonka jäsenet sitoutuvat samalla tavoin kuin ensimmäisen säännön. Kolmas sääntö on sääntökunnan maallikkojärjestö, jonka jäsenet eivät sitoudu köyhyyteen ja naimattomuuteen vaan elävät ns. normaalia elämää, mutta sitoutuvat kaikella tavoin tukemaan sääntökunnan toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Maltan ritarit.

Tästä on kuitenkin poikkeuksena puhtaasti pappisjärjestöiksi tarkoitetut sääntökunnat, joissa ei ole nunnia eikä maallikkoita. Tästä esimerkkinä Jesuiitat. Alun perin suurin osa sääntökunnista on ollut tällaisia (ellei niitä sitten ole perustettu nimenomaan sisarjärjestöiksi kuiten Birgittalaiset, joilla ei ole veljeskuntaa laisinkaan, mutta heillä on maallikoita.

Sääntökuntaelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääntökunnan luonteesta riippuu ovatko ne täysin suljettuja, avoimia vai joltain näiden väliltä. Yleensä sääntökunnissa novisiaatti ja postulanttiaika suoritetaan luostarissa, mutta tämän jälkeen siirrytään usein palvelemaan Jumalaa ja kirkkoa luostarin ulkopuolella olevassa maailmassa. Poikkeuksena luostarissa suoritetusta postulantti ja novisiaatti-ajasta voi olla esimerkiksi se, että postulantti/noviisi opiskelee sääntökunnan kannalta tärkeään ammattiin (jolloin hänen täytyy asua luostarin ulkopuolella). Täysin suljetuissa luostareissa puolestaan eristäydytään ulkona olevasta maailmasta loppuelämäksi. On myös olemassa sääntökuntia (esimerkiksi Jeesuksen pikkusisaret), joissa sääntökuntalaiset käyvät normaalisti työssä ja lahjoittavat lähes koko palkkansa muiden ihmisten hyödyksi. Jeesuksen pikkusisaret eivät myöskään elä luostarissa vaan asuvat omassa yhteisössään.

Laajoja katolisia sääntökuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisia sääntökuntia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Birgittalaissisaret (sisarjärjestön lisäksi myös maallikkojärjestö)
  • Dominikaanit (veljesjärjestö ja maallikkojärjestö)
  • Fransiskaanimaallikot
  • Jeesuksen pikkusisaret
  • Jeesuksen pyhän sydämen papit (pappisjärjestön lisäksi maallikoita)
  • Kalleimman veren sisaret
  • Karmeliitat (tällä hetkellä toimii ainoastaan sisaria ja maallikoita, mutta pian myös veljeskunta tulee Suomeen)lähde?
  • Katariinasisaret
  • Rakkauden lähetyssisaret (Äiti Teresan perustama)
  • Ursuliinisisaret (sisarten lisäksi maallikoita)